Huoli keskusten tulevaisuudesta koskee niin pieniä itsenäisiä kuntakeskuksia kuin kuntaliitosten myötä muodostuneita paikalliskeskuksiakin. Pienikin paikallisyhteisö voi olla elinvoimainen, mikä edellyttää niin kunnalta kuin sen asukkailta ja yrityksiltä rohkeaa ja ennakkoluulotonta ajattelua ja pitkäjänteistä sitoutumista. Paikallisyhteisöä voidaan kehittää vain siihen suuntaan, mihin siellä asuvat ja toimivat ihmiset sekä yritykset haluavat sitä kehittää. Toiminnan avainsanoja ovat paikallisuus, yhteisöllisyys, yhteinen tahtotila kehityksen suunnasta sekä jatkuva ja pitkäjänteinen työ konkreettisten kehittämistoimenpiteiden toteuttamiseksi.
– Noin vuosi sitten Elävät kaupunkikeskustat ry:n toiminnanjohtaja Pokko Lemminkäinen ja minä löysimme toisemme pienten keskusten kehittämisessä. Sen seurauksena on saatu aikaiseksi kolmivuotinen kampanja, jossa yritetään nostaa esille pieniä keskuksia ja kirkonkyliä ja yhteistyön haasteita, Etelä-Savon maakuntaliiton aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen kertoo.

Yhteisöllisyys synnyttää luovia ratkaisuja

Pienet keskukset tarvitsevat kehittämiseensä luonnollisesti myös rahaa ja muita resursseja. Usein luovat ratkaisut ovat tosin kiinni pienistä yrittäjyyttä edistävistä seikoista, henkisestä ilmapiiristä ja yksinkertaisista toimista ennemmin kuin taloudellisista seikoista. Esimerkeiksi sopivat talkoot kyläraitin siistimiseksi tai kylätapahtuman järjestämiseksi.

Yhteisöllisyys ja taloudellinen niukkuus voivat johtaa siihen, että asukkaiden on yritettävä tavallista enemmän ja samalla kuitenkin pidettävä jalat maassa. Tämä voi tuottaa arjessa koeteltuja, käytännönläheisiä ja toimivia ratkaisuja. Niukoissa oloissa on otettava myös entistä enemmän paikallistasolla vastuuta selviytymisestä, yhdessä toisten kanssa. Ihmisten ja yhteisöjen välille voi syntyä tiivistä yhteistyötä ja uusia yhteisöllisiä ja luovia ratkaisuja. Etelä-Savossakin laajasta yhteistyöstä hyötyvät kaikki.
– Me kaikki tunnustamme ainutlaatuisen järviluonnon ja Saimaan, jotka ovat merkittävä osa eteläsavolaista hyvinvointia. Ja nehän sijaitsevat juuri siellä maaseudulla. Maaseudun, ainutlaatuisen Järvi-Suomen ja pienten keskuksien elinvoimaisuus ovat samaa kokonaisuutta, Vauhkonen painottaa.

Suomen parhaat keskukset löytyvät Etelä-Savosta

Etelä-Savossa ja Mikkelissä on Suomen paras kaupunkikeskusta. Mikkelin esimerkki on hyvä lähtökohta ja tavoite myös muiden keskusten kehittämiselle. Maakuntaliitot ja Elävät kaupunkikeskustat ry (EKK) käynnistivät 14.1.2014 Mäntyharjussa kolmivuotisen valtakunnallisen kampanjan pienten keskusten kehittämiseksi. Pike-kampanja edistää pikkukaupunkien ja kirkonkylien elinvoimaisuutta ja uusiutumista sekä yhteistyötä, verkostoitumista, tiedonkulkua ja kokemusten vaihtoa.

Avajaisissa esiteltiin valtakunnalliset Pike-agentit, jotka toimivat omalla alueellaan kehittämishankkeiden tukena. Etelä-Savon ja koko Keski-Suomen pike-agenttina toimii projektipäällikkö Martti Wilhelms Mäntyharjusta. Vastaavasti maakuntaliittojen ja EKK:n yhdyshenkilönä toimii aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen Etelä-Savon maakuntaliitosta. Keväällä järjestetään Pike-seminaari Lieksassa (20.3.2014), ja EKK:n vuosikonferenssin yhteydessä Kuopiossa 27.–28.8.2014 julkistetaan ensimmäistä kertaa vuoden Pike-kohde.

Osana Pike-kampanjaa Etelä-Savossa panostetaan pienten keskusten kehittämiseen, yhteistyöhön ja verkostoitumiseen. Mikkeli, Savonlinna ja Pieksämäki kehittävät aktiivisesti keskustojaan. Mäntyharjun keskustan kehittämishanke, Mikkelin kaupunginosien kehittämishanke Tuiketaajamat sekä Rantasalmen, Kangasniemen ja Heinäveden kirkonkylän keskusten kehittämishankkeet nostavat kirkonkylien elinvoimaisuuden ja uusiutumisen nykyistä laajempaan keskusteluun.
– Alku näyttää tosi hyvältä ja toivottavasti kampanja tuottaa hyviä tuloksia. Meillähän on jo hyvänä esimerkkinä taidekeskus Salmela, jossa Mäntyharjun entinen kirkonkylä on löytänyt uuden liikeidean. Ihastjärven koulu on toinen hyvä esimerkki, Jarmo Vauhkonen kommentoi.

Pienten keskusten kehittämiskampanja (PIKE) netissä: http://www.esavo.fi/pike

Jarmo Vauhkosen haastattelun voi kuunnella Maaseutukuriirin kotisivuilla:
http://www.maaseutukuriiri.fi/podcastit

Etelä-Savon maakuntaliiton aluesuunnittelujohtajan Jarmo Vauhkosen ajatuksia Maaseutukuriirin blogissa:
http://maaseutukuriiri.blogspot.fi/

Lisätiedot:
Jarmo Vauhkonen, Etelä-Savon maakuntaliitto, aluesuunnittelujohtaja, 040 723 6760, jarmo.vauhkonen@esavo.fi