Katso video

Kuvat ja teksti: Tiina Judén

Minä, minä, minä. Siitäkö on kyse ITE-taiteessa ja ITE Saimaalla -hankkeessa? Ei toki, mutta ITE-taiteilijoille on yhteistä itseoppineisuus. Yksi on veistänyt moottorisahalla upeita karhuja ja pöllöjä, toinen on tehnyt keraamisia piippuja. Kolmas on perustanut navettagallerian Mikkeliin, Kyyhkylän kuntoutuskeskuksen kylkeen.

Joku on taiteillut kokonaisen matkailualan yrityksen, kuten Esa Heiskanen Rantasalmelta. Hänen taideteoksensa on kehkeytynyt noin 40 vuoden aikana. Se on Suomen suurin uppopuurakennusten kokonaisuus, joka on tänä päivänä toimiva matkailualan yritys, HakoApaja.

ITE Saimaalla -hanke on saanut yli 70 vinkkiä alueen mahdollisista ITE-taiteilijoista. Haastatteluja on tehty 27. Viime kesänä hankkeessa julkaistiin matkailijoille pihapiirikartta, johon oli koottu 15 ITE-taiteen kohdetta Etelä-Savon alueelta. Ensi vuodeksi on haettu rahoitusta esittelyhankkeelle.

ITE Saimaalla hankkeen puuhanainen Minna Tuuva on tehnyt valtavan työn kootessaan tietoa Suomen itseoppineista taiteilijoista. Ja heitä on paljon. Piiloon jää kuitenkin edelleen paljon osaajia, mutta hankkeen kautta tietoisuus isosta osasta kansantaidetta ainakin lisääntyy.

Tuuva on huomannut, että erityisesti Itä-Suomessa korostuu moottorisahaveistotaito. Menestystä on tullut myös SM-kisoissa.

-Olen miettinyt, mistä tämä Itä-Suomen erityinen moottorisahaveistotaito johtuu ja tullut siihen tulokseen, että siihen vaikuttaa metsätyöperinne. Etelä-Savossa on paljon puutaidetta. Jos saamme kartoitushankkeen jälkeen rahoitusta esittelyhankkeeseen, niin Lustossa järjestettävän näyttelyn nimi tuleekin olemaan ITE puusta, Tuuva sanoo.

Himahuuhassa hurisee

Puunveistäjät ry järjestää vuosittain moottorisahaveiston SM-kisat, jotka pidettiin kesällä 2017 Suomen Metsämuseo Lustossa Punkaharjulla. Viime kesänä kisassa niitti menestystä savonlinnalainen Leo Löppönen.

Kesämökillään Puumalan Himahuuhassa taideverstaallaan ahkeroiva Löppönen voitti pikakisan veistelemällä kahdessa tunnissa Lapinpöllön. Kilpailun aiheena oli lintu ja puulajina kuusi.

Hän voitti myös moottorisahaveistokilpailun Haminan Tervasaaressa veistoksellaan hyppäävä lohi. Löppösen toiseksi sijoittunut veistos taas pääsi esille Haminan kaupungintalolle. Siellä on ylväänä edelleen kotka, jolla on lohi kynsissään.

Maaseudun sivistysliitto on järjestänyt Ilomantsissa neljä kertaa myös Karhufestivaalin, jossa mukana on ulkomaalaisiakin kilpailijoita.

Istuvia ja seisovia karhuja on Himahuuhan mökin pihallakin toinen toistaan veikeämmällä ilmeellä varustettuina. Yhdellä heistäkin on lohi suussaan. Mökin miljöössä on myös aivan elävän näköisiä kissoja ja kettuja, pöllöjä ja oravia. Laiturilla möllöttelee norppakin kala suussaan.

Leo Löppösellä on 10 moottorisahaa ja yhteistyösopimus Husqvarnan moottorisahojen kanssa. Häntä pyydettiin yrityksen puolesta esittelemään veistelytaitojaan erilaisiin tilaisuuksiin.

-Ihmettelin, että miksi juuri minä, mutta sanoivat, että koska sinä olet niin hyvä, sanoo vaatimaton mies partansa takaa.

Ikävän pysähdyksen jälkeen jäi aikaa taiteelle

Löppönen on koulutukseltaan konerakennusinsinööri, jolla on kansainvälisen hitsausinsinöörin -ja hitsaustarkastajan pätevyys sekä opettajan pätevyys. Niinpä hänen taiteensa on lähtenyt liikkeelle metallitöistä, valaisimista ja takan luukuista. Ennen opettajanuraansa hän on ollut töissä Enson konepajalla levyseppänä.

-Silloin sai tehdä myös itselleen kaikenlaisia ”virapelihommia”. Lisäksi meillä on pikkupojasta lähtien rakennettu paljon kotona.

Käännekohta hänen elämässään oli kuitenkin vuonna 2008 tapahtunut aivoinfarkti, joka pysäytti pedantin opettajan, terveellistä elämää viettävän ja tiukassa kunnossa olevan urheilijamiehen elämän. Löppönen joutui sairaseläkkeelle opettajan työstään. Toipuminen aivoinfarktista vei kolmisen vuotta.

Mutta ei aikaakaan, kun hän kivuista huolimatta toipumisaikanaan löysi puun uusien veistoksiensa materiaaliksi ja alkoi työstää sitä moottorisahalla.

-Muotoilu ja tekeminen kumpuavat selkäpiistä. Kun huomasin, että puusta voikin vääntää mitä vaan, otin netistä eläinten kuvamalleja ja aloin tehdä, Löppönen toteaa.

Luovuus on Löppösen mielestä kansantaiteilijan tärkein ominaisuus. Lisäksi tarvitaan työkalujen käsittelytaitoa. Kolmiulotteinen ajattelu helpottaa veistosten teossa, jotta niistä tulee oikean näköisiä.

Löppönen muotoilee moottorisahan jälkeen luonnostaan lähes aina myös sähkötyökaluilla, taltalla ja puukolla. Veistoksen viimeistely on tärkeä työvaihe. Mies kertoo harvoin olevansa itse täysin tyytyväinen teokseensa.

ITE-hanketta mies pitää hyvänä ajatuksena tuoda esiin kansantaidetta. Taiteilijaksi, yhtä lailla kuin muun alan ammattilaiseksikin, kun voi tulla niin monia polkuja. Löppösen veljentytär väittelee pian taiteen  tohtoriksi Taideteollisesta korkeakoulusta, Helsingin Arabianrannasta.

Faktaa:

Meneillään oleva hanke on kartoitushanke. Etsintä, haastattelu, dokumentointi.

Rahoitus: noin 120 000 euroa (Leader-ryhmät: Rajupusu ry ja Piällysmies ry)

Suunnitteilla on esittelyhanke, joka alkaisi 1.3.2018 Maaseudun sivistysliitto on tehnyt kohta 20 vuoden ajan kartoitusta kansantaiteesta.

Tavoitteena on käydä läpi koko Suomi. DigITEssä on 5500 kuvaa taiteesta ja lisäksi ITE-museon kokoelmat.

DigITE on tietokantapohjainen nettikokoelma. Globaalistikin erittäin kattava nykykansantaiteen kartoitustallennustyö. www.itenet.fi