Tiedotuslehti 2014
Tiedotuslehti 2013
Yrittävä maaseutu 2016
Maavara-lehti - Avara maaseutu 2014
Kipinöistä roihuun -leirin yhteenveto (18.-19.11.2014 Kuortane)
Etelä-Savon maaseutuohjelmien viestintähanke loppuraportti 2015
Maaseudun kehittämisohjelman kehittämishankkeet Etelä-Savon maaseudun kehittämisessä -seminaari 27.5.2015 - Materiaalit
Tiedoksi: Etelä-Savon ELY-keskuksen päätös Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman hanke- ja yritystukien valintajaksot vuodelle 2016 (linkki)
Mistä tulee luopua? Eteläsavolaisten viljelijöiden ja viranomaisten esittämät Byrokratian purku – kehittämisehdotukset
Pieksämäen kyläkouluissa opiskellaan venäjää ja edistetään tasa-arvoa
Vieraiden kielten opiskelu peruskouluissa ja lukioissa on yksipuolistunut runsaan kymmenen vuoden aikana. Suurin osa perusopetuksen oppilaista opiskelee kieliä vain minimimäärän, mikä tarkoittaa kahta kieltä, jotka ovat toinen kotimainen (eli ruotsin kieli) ja lähes aina englannin kieli.
Oppilaat tarvitsevat tutustumista uusiin kieliin ennen valinnan tekemistä ja lisäksi tietoa siitä, millaista kielten opiskelu on. Monipuolinen kielten opiskelu keskittyy kuitenkin erityisesti isoihin kuntiin ja isoihin kouluihin. Kielten monipuolinen opiskelu jää pienissä kunnissa ja haja-asutusalueella selvästi jälkeen isoista kunnista. Myös S2-kielen opiskelu on ollut lapsille työlästä: opetusta on annettu vain isoissa kouluissa, jolloin kauempana asuva koululainen on joutunut vaihtamaan kokonaan koulua tai on jouduttu kuljettamaan pitkiäkin matkoja.
– Saimme valtiolta tasa-arvohankerahaa, ja sen turvin neljällä kyläkoululla aloitettiin venäjän opetus. Hanke kestää tämän lukuvuoden, mutta saimme myös jatkorahoituksen, joka oli aika pieni summa. Täytyy keväällä miettiä jatkoa, kertoo Peiposjärven koulun koulunjohtaja ja hankevastaava Susanna Tourunen.
Uudet ideat innostavat ja opettavat
Pienissä kyläkouluissa Virtasalmella, Jäppilässä, Peiposjärvellä ja Vehmaskylässä pulmana on ollut se, että kielten ryhmäkoot ovat jääneet liian pieniksi ja oppilaiden kuljetus isoihin kouluihin on lisännyt päivän pituutta niin, että käytännössä järjestelmä ei ole toiminut.
– Uudessa kokeilussa kielen opintoja (venäjä, ruotsi, saksa) on tarjottu joko 1-3 luokille tai 3-6 luokille. Saimme 53 oppilasta valitsemaan venäjän, ja oppilaiden suuri määrä oli todella positiivinen yllätys. Opettajalle tehtiin lukujärjestys niin, että hän kiertää kullakin kyläkoululla ja opettaa 1-2 oppituntia venäjää ja samalla S2-kieltä. Venäjän opetus aloitettiin kerhomuotoisena myös kahdella kaupungin koululla, Tourunen kommentoi.
Tasa-arvohankkeen avulla varmistetaan, että opettajien on mahdollista tehdä yhteistyötä ja suunnitella opetus jokaisen oppilaan kohdalla mahdollisimman tarkoituksenmukaisella tavalla omassa tutussa koulussa. Maahanmuuttajataustaiset oppilaat jakautuvat asuinpaikkansa mukaan eri kouluihin ympäri kaupunkia, ja siksi opetusryhmät ovat melko pieniä.Hankkeesta on saatu erittäin positiivista palautetta. Pätevä ja innostunut opettaja sekä hankevastaava ovat olleet avainasemassa hankkeen onnistumisessa. Oppilaat ovat motivoituneita opiskeluun, ja näyttää siltä, että kolmasluokkalaisten englannin ja venäjän yhtäaikainen aloittaminen ei aiheuta ongelmia.
– Meillä on nyt todella hyvä tilanne verrata pienten ja isompien oppilaiden edistymistä opinnoissa sekä tutkia, miten oppilaat suhtautuvat kielivalintoihin. Yläkouluun siirtyvät kuudennen luokan oppilaat ovat jo kyselleet, onko heillä mahdollisuutta jatkaa venäjän opintoja. Mikäli hanke saa jatkorahoitusta, voimme kokeilla seitsemännen luokan oppilaille venäjänkurssia. Kahdeksannella luokalla venäjää voi jo nyt valita ylimääräisenä kielenä, Tourunen toteaa.
– Venäjän kielen opiskelu on otettu hyvin vastaan, ja oppilaat ovat innokkaita oppimaan kieltä. Minua se ilahduttaa paljon, koska olen itsekin alun perin Venäjältä lähtöisin ja venäjä on myös oma äidinkieleni, kommentoi venäjän kielen opettaja Irina Miettinen.
Venäjän opettaja ja hankevastaava osallistuivat viime marraskuussa Sortavalassa yhteistyöseminaariin, ja siellä saatiin luotua ystävyyssuhteet pietarilaiseen kouluun, jonka kieliluokkien kanssa kaikki kyläkoulut aloittavat yhteistyötä parhaillaan.
– Toivomme että edistyksellinen ja innovatiivinen hankkeemme saisi jatkorahoitusta ja voisimme saada tästä hankkeesta sellaista tietoa ja taitoa, jota voisi hyödyntää jatkossa myös muissakin pienissä kouluissa, toivoo Peiposjärven koulun koulunjohtaja Susanna Tourunen lopuksi.
Susanna Tourusen, Irina Miettisen ja Ekaterina Povalkinan haastattelut voi kuunnella Maaseutukuriirin kotisivuilla:
http://www.maaseutukuriiri.fi/podcastit
Venäjän kielen opiskelusta Peiposjärven koululla (6.2.2013) painokelpoisia kuvia voi ladata Maaseutukuriirin kuvapankissa:
http://www.maaseutukuriiri.fi/kuvapankki?folder=51
Artikkeli venäjäksi – Статья по-русски:
http://www.maaseutukuriiri.figetfile.php?file=2054
Lisätiedot:
Susanna Tourunen, Peiposjärven koulu, koulunjohtaja ja hankevastaava, 0400 855 786, Susanna.Tourunen@pieksamaki.fi