– Lähipalvelukeskus tuntuu olevan toimiva ratkaisu. Olemme selvittäneet taloudellisesti kestävää ja hyvinvointia parantavaa toimintamallia Mikkelissä. Perusopetuksen lisäksi työllisyydenhoitoa, digitaalisia oppimisympäristöjä, ruokapalveluita ja sosiaali- ja terveystoimen palveluita yhdistämällä voidaan luoda kannattava palvelukokonaisuus kylälle, kertoo Mikkelin kehitysjohtaja Soile Kuitunen.

– Lähipalvelukeskuksen menestyksessä on muutamia ehtoja. Jotta se on taloudellisesti kannattava, niin tarvitaan riittävä määrä ihmisiä, suuntaa-antavana rajana voidaan pitää 2000 asukasta. Lisäksi joitakin raskaampia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita yhdistetään palvelukeskuksen toimintaan. Erittäin oleellista on myös, että paikalliset järjestöt, yritykset ja kuntalaiset sitoutuvat tuottamaan palveluita palvelukeskuksessa.

Mikkelille erityisen merkittävä elinvoiman ja tulojen lähde ovat vapaa-ajan asukkaat. Ruralia instituutin tutkijan Manu Rantasen tutkimusten mukaan vapaa-ajan asukkaat ovat myös halukkaita maksamaan lähellä olevan lähipalvelukeskuksen käytöstä, jos sen palvelut koetaan heidän kannaltaan tärkeiksi. Vapaa-ajan asunnoilla vietetään yhä pidempiä ajanjaksoja ympäri vuoden, ja niiltä käsin tehdään myös etätöitä. Lähipalvelukeskuksissa voisi olla näitä tärkeitä tiloja etätyöhön.

Yhteen hiileen ja tulta päin!

Lähipalvelukeskuksen aikaansaaminen vaatii ennakkoluulottomuutta niin päättäjiltä kuin viranhaltijoiltakin. Kunnan budjetti kaipaa rakenteellisia muutoksia ja kokonaisuutta pitäisi katsoa yli siilorajojen. Esimerkiksi sivistystoimi voi olla päävastuullinen toiminnan rahoittaja, mutta hyvinvointi- ja taloushyödyt näkyvät muilla toimialoilla, esimerkiksi syrjäytymisen ehkäisynä, ihmisten työllistymisenä, vanhusten kotona asumisena jne.

Tässä olisi myös yritysten mahdollista toimia vastuullisina yhteiskunnallisina toimijoina, esimerkiksi voisiko joidenkin yritysten missiona olla "kirkonkylän elävyyden ja elinvoiman vahvistaminen"? Yhteiskuntavastuutaan toteuttavat yritykset voisivat olla vahvasti sidoksissa lähipalvelukeskukseen ja rakentaa palveluita tuottamalla kirkonkylille hyvää tulevaisuutta.

Olisiko Mikkelistä kehityksen keulakuvaksi? Soile Kuitusen mielestä Mikkelin kaltaisessa maaseutumaisessa kaupungissa digitaaliset oppimisympäristöt voisivat olla kilpailuetu, ja tekijä, jolla kaupunkiin houkutellaan uusia asukkaita ja yritystoimintaa

Lisätiedot:
Mikkelin kaupunki – Satu-Mari Tolonen, 040 129 4350, satu-mari.tolonen@mikkeli.fi