Selvityksessä arvioitiin saaristoisuuden ja vesistöisyyden vaikutuksia Hirvensalmen, Mikkelin ja Savonlinnan kuntien käyttötalouden kustannuksiin useammasta näkökulmasta. Päätavoite oli arvioida saaristoisuuden ja vesistöisyyden vaikutukset yksiselitteisesti tutkimus- ja vertailukunnista saatavien käyttömenotietojen perusteella. Koska vertailutietojen saaminen vertailukunnista osoittautui hankalaksi, vertailut suoritettiin kuntien ja kuntayhtymien talous- ja toimintatilastojen avulla. Selvityksen aikana kehitettiin syrjäisyysluvun laskentaan menetelmä, jonka avulla voidaan havainnoida saaristoisuuden ja vesistöisyyden vaikutuksia syrjäisyyteen todellisten etäisyyksien mukaisesti.

Käyttömenoperusteisen arvion tulos oli, että saaristoisuus ja vesistöisyys aiheuttavat lisäkustannuksia vuodessa Savonlinnassa noin 3 miljoonaa, Hirvensalmella noin miljoona ja Mikkelissä noin 2 miljoonaa euroa. Suurimmat lisäkustannukset aiheutuvat koululaisten kuljetusmatkojen pidentymisestä erityisesti Mikkelissä ja Savonlinnassa, jossa myös saaristoalueilla olevat koulut lisäävät kustannuksia. Välttämättömät sillat, satamat ja vesipelastustoimi aiheuttavat merkittävät lisäkustannukset vähävetisiin kuivan maan kuntiin verrattuna. Lisäkustannuksia kertyy myös sosiaali- ja terveyspalveluille, kaavoitukselle, rakennusvalvonnalle, vesi- ja viemärilaitokselle. Vesistöisyys ja saaristoisuus muovaavat kaupunkien keskustojen rakennetta epäedulliseksi. Tutkimuskohteissa erityisesti Savon-linnan keskustaajama on venynyt nauhaksi vesistöjen ja saarien vuoksi, mikä aiheuttaa Savonlinnan kaupungille merkittävät lisäkustannukset verrattuna siihen, jos kaupungin keskusta olisi neliö. Selvityksen vertailu tutkimuskuntien, saaristokunta Paraisten ja kuivan maan kunta Seinäjoen käyttömenojen kustannuksista pääluokittain asukasta kohti osoitti, että pienimmät käyttökustannukset asukasta kohti ovat kuivan maan kunta Seinäjoella ja suurimmat Paraisilla.

Syrjäisyystarkastelu osoitti saaristoisuuden ja vesistöisyyden olevan huomattava asiointimatkoja pidentävä ja syrjäisyyttä aiheuttava tekijä. Vesistöjen rikkomat ja eristämät alueet ovat kaikkein syrjäisimpiä. Tämän vuoksi selvityksessä johdettu liikenneolosuhteet huomioon ottava syrjäisyysluku on syrjäisyyden mittarina todelliset syrjäisyyden olosuhteet paremmin huomioon ottava kuin nykyisin käytössä oleva ympyräetäisyyksiin perustuva syrjäisyysluku. Uuden syrjäisyysluvun käyttö toisi valtionosuusjärjestelmän syrjäisyyden lisäosan laskennassa Etelä-Savon entisille saaristo-osakunnille (Hirvensalmi, Mikkeli ja Savonlinna) ja nykyisille saaristokunnille (Enonkoski, Puumala, Savonlinna) yhteensä noin yhdeksän miljoonan euron lisäyksen valtionosuuksiin.

Selvitys kokonaisuudessaan:
http://epublications.uef.fi/pub/urn_isbn_978-952-61-1775-1/urn_isbn_978-952-61-1775-1.pdf

Lisätietoja ja yhteystiedot:
Itä-Suomen yliopisto, tutkija Eero Vatanen, 050 408 5494, eero.vatanen@uef.fi