Hallitusohjelman eväistä maaseudun kehittämistoimiin

ELY-keskuksen ylijohtaja Pekka Häkkinen painotti maaseudun tärkeyttä maakunnalle. Samalla hän jakoi huolen maatilojen kannattavuuden heikkenemisestä jo neljättä vuotta peräkkäin ja totesi taloudellisesti vaikean ajan koettelevan maaseutua, maatiloja ja maaseudun yrityksiä. Hallitus satsaa biotalouteen ja ruuan tuotantoon. ELY-keskuksella myös on eväitä maaseudun kehittämiseen.
– Nyt pitää uskoa maatalouteen ja katsoa rohkeasti tulevaisuuteen, Häkkinen totesi.

Maatalous- ja ympäristöministerin erityisavustaja Jukka-Pekka Kataja kertoi hallitusohjelman eväistä ja kärkihankkeiden roolista maaseudun kehittämisessä. Hallituksen kärkihankkeet tukevat monipuolisesti Etelä-Savon kehitystä. Puun käytön lisääminen, ruuantuotannon kannattavuuden parantaminen sekä sininen biotalous ovat kaikki erityisen tärkeitä Etelä-Savolle. Myös panostaminen kotimaiseen, uusiutuvaan energiaan tukee hyvin Etelä-Savon maakunnan omaa kehittämisstrategiaa.

Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen valotti Etelä-Savon maaseudun tulevaisuuden näkymiä konkreettisten aluekehittämistoimien kautta. Etelä-Savon kokonaismaakuntakaavaa päivitetään ja työn alla on muun muassa uusia turvetuotantoalue- ja maa-ainesaluevarauksia, kulttuurimaisemia sekä kaupan aluevarauksia. Saimaa Geoparkia suunnitellaan Suur-Saimaalle yhdessä Etelä-Karjalan liiton ja kuntien kanssa. Geopark -statuksen saamisella toivotaan lisää kansainvälistä näkyvyyttä ja turismia alueelle. Maakunnassa panostetaan edelleen myös Etelä-Savon vahvuuksiin luomuun ja matkailuun. Maakunta on vahvasti profiloitunut luomumaakunnaksi ja sitä edistetään yhä vahvasti niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Matkailussa pyritään kehittämään uusia innovaatioita mm. vapaa-ajan asumiseen ja luonnon hyvinvointi- ja terveysvaikutuksiin liittyen.

Kierto- ja biotalouteen liittyen Mäkinen totesi maakunnassa olevan meneillään useita avauksia. Mikkelin Sairilan alueelle tavoitellaan ainutlaatuista ympäristöliiketoiminnan keskusta, jossa jätekeskuksen ja alueelle tulevan jätevedenpuhdistamon yhteyteen saataisiin laajamittaista ympäristöliiketoimintaa. Kiertotalouden mahdollisuuksia ja uusia jalostusmuotoja eri biomassoille selvitellään Etelä-Savossa. Myös metsänsektorilla tehdään tutkimusta muun muassa puunjalostukseen ja mikrokiteiseen selluloosaan liittyen.

Kehittämistoimia yhteen sovittamalla mahdollisuuksia maaseudulle

Johtaja Juha Pulliainen ELY-keskuksesta puolestaan esitteli Etelä-Savon maaseutustrategian 2014–2020 ja tarkasteli maaseudun kehittämiseen käytettävissä olevia rahavaroja. EU:n maaseuturahaston määritelmissä Etelä-Savo lukeutuu Mikkelin ja Savonlinnan keskustoja lukuun ottamatta kokonaan maaseuduksi. Maaseutua kehitetään myös EU:n aluekehittämisrahaston ja sosiaalirahaston avulla, joiden rahoitusta suunnataan myös kaupunkialueille maakunnan omien tavoitteiden ja Itä- ja Pohjois-Suomen alueellisen suunnitelman mukaisesti. Etelä-Savossa maaseutua kehitetään molempien rahastojen toimenpiteitä yhteen sovittamalla. Rakennerahastojen rahoitustoimenpiteet käynnistyivät reilun vuoden maaseuturahastoa aikaisemmin, joten moni maaseudun kehittämishanke on jo saatu käyntiin rakennerahastojen avulla. Syksyn myötä päästään tositoimiin myös maaseuturahastossa.

Kansanedustaja Jari Leppä kuvasi Etelä-Savoa mahdollisuuksien maaseutuna. Lepän keskeinen sanoma oli, että Suomella ei ole varaa jättää hyödyntämättä biotalouden vaikutuksia ja tässä maaseudulla on aivan keskeinen rooli.
– Maaseudulla täytyy olla hyvät mahdollisuudet kannattavaan yritystoimintaan sekä yrittäjämyönteinen ja yrittäjälähtöinen, kannustava hallinto, kansanedustaja Leppä korosti.

Maaseudun tulevaisuus ennakkoselvitysten valossa

Erikoistutkija Pasi Rikkonen Luonnonvarakeskuksesta tarkasteli maataloutta vuonna 2030 ”Alkutuotanto ilmastomuutoksen hillintätalkoisiin” –skenaarion valossa sekä sen ja laajemman skenaariokokonaisuuden aiheuttamia muutoksia Suomen maataloudessa. Suomen maatalouteen vaikuttaa entistä vahvemmin ilmasto- ja energiapolitiikan linjaukset. Päästövähennystavoitteet kiristyvät maataloudessa tulevina vuosina kansainvälisten sopimusten edistyessä. Teknologian halventuessa uusiutuvaa energiaa tuotetaan tilan oman energiaomavaraisuuden lisäämiseksi ja tilalta ulos lähialueelle toimitettavaksi. Maataloudessa rakennekehityksen Pasi Rikkonen totesi etenevän edelleen; tilakoot kasvavat, tilojen lukumäärä pienenee ja tilat joko erikoistuvat tai monialaistavat liiketoimintaansa.



Etelä-Savon maaseudun kehittämissuunnitelmasta 2014–2020 teetettiin keväällä 2015 ennakkoarviointi, jonka Maaseutupäivässä esitteli kehityspäällikkö Ossi Tuuliainen ELY-keskuksesta. Ennakkoarvioinnin toteutti Suomen Aluetutkimus FAR. Etelä-Savon maaseudun kehittämissuunnitelma sisältää maaseutuohjelman toteutuksen alueelliset painotukset. Ennakkoarvioinnissa todetaan kehittämis-suunnitelman tavoitteet yhdensuuntaisiksi alueen maaseutustrategian kanssa. Kehittämissuunnitelmassa on eniten toimenpiteitä maaseudun elinkeinojen kehittämiseksi, erityisesti yritysten kilpailukyvyn parantamiseksi. Suunnitelmassa on otettu käyttöön Manner-Suomen maaseutuohjelmaan kuuluvat kaikki toimenpiteet. Arvioinnissa todetaan, että suunnitelman vaikuttavuus on riippuu siitä, mihin tavoitteisiin alueella panostetaan. Asiakaslähtöisyyden kannalta suunnitelmaa tulee ajantasaistaa ja sen käytettävyyttä voidaan lisätä muun muassa tiedottamalla monipuolisesti sen sisällöstä.

Etelä-Savon ELY-keskus on hahmottanut alueen maaseudun kehitysnäkymiä keväällä 2015 laadittujen asiantuntijatyöpajojen sekä viljelijä- ja yrittäjäkyselyiden avulla. Yksi selvityksistä koski uusituvan energian hyödyntämistä Etelä-Savossa, johon liittyen toimitusjohtaja Vesa Sorasahi Miksei Oy:stä esitteli asiantuntijanäkemysten pohjalta alkukesällä laadittua Etelä-Savon tulevaisuuden kuvaa. Metsäbiomassaan perustuvat uudet polttoaineet, biokaasu, aurinkoenergia ja energiatehokkuuden palvelut tarjoavat uusia työtilauksia, mahdollisuuksia yrittäjyydelle ja kasvua Etelä-Savoon. Perinteinen metsä-energia tulee olemaan vahva energialähde vielä useita vuosikymmeniä, mutta puun polttaminen maakunnan energiantuotannossa ei kuitenkaan enää lisäänny. Etelä-Savon maatilat omaavat merkittävän potentiaalin sekä uusiutuvan energian raaka-aineen tuottajina että käyttäjinä ja liikenteen fossiilisten liikennepolttoaineiden korvaaminen uusiutuvilla polttoaineilla on teknologisesti jo mahdollista.

Maakunnan uusiutuvan energian käytön edistämiseksi tarvittavan kuitenkin merkittäviä, konkreettisia toimenpiteitä. Päätöstä fossiilisista polttoaineista riippumattomasta maakunnasta, toimenpiteitä kuntien edelläkävijäroolin vahvistamiseksi alan investoinneissa, uusiutuvan energian testausympäristön perustamista ja avoimen, uusiutuvan energian yritysryhmän kehittämisohjelman käynnistämistä, Sorasahi painotti.

Yritysten ja maatilojen kehitysnäkymät

Tohtoriopiskelija Niina Kuuva Helsingin yliopiston Ruralia-instituutista selvitti Etelä-Savon maaseudulla toimien yritysten kehitysnäkymiä ja totesi joka kolmannella maaseudulla toimivista yrityksistä olevan kasvuhakuisuutta. Vajaa kolmannes yrityksistä ilmoitti tarvitsevansa lisätyövoimaa tulevaisuudessa. Noin viidenneksellä oli yritystoiminnalle tiedossa jo jatkaja. Maaseudulla toimivat yritykset suunnittelevat kehittävänsä etenkin asiakassuhteita ja nykyisiä tuotteita. Yritystoiminnan pahimpina esteinä nähtiin jaksamisen ja terveydentilan ongelmat. Selvitys perustui ELY-keskuksen keväällä 2015 teettämään yrittäjäkyselyyn.



Yksikön päällikkö Maija Puurunen ELY-keskuksesta tarkasteli maatilojen kehitysnäkymiä vuoteen 2020. Hän korosti maidontuotannon merkittävyyttä Etelä-Savossa, sillä maatalouden myyntituloista yli 60 % on peräisin maidosta. Maidontuotannon kannattavuus on kuitenkin viimeaikoina heikennyt ja lähes puolet eteläsavolaisista maitotiloista on luopumassa maidontuotannosta vuoteen 2020 mennessä. Vaikka noin neljännes tiloista aikoo laajentaa tuotantoaan, maidontuotannon on ennakoitu kuitenkin alenevan vuoteen 2020 mennessä nykyisestä 115 miljoonasta litrasta noin 100 miljoonaan litraan.

Naudanlihaa Puurunen totesi tuotettavan Etelä-Savossa yli 4 milj. kg vuodessa, josta noin kolmannes tulee lypsykarjatiloilta. Naudanlihan tuotanto näyttäisi painottuvan entistä enemmän emolehmätuotantoon. Kotieläinvaltaisessa Etelä-Savossa noin 45 % peltoalasta on nurmella. Nurmialan ennakoidaan lähivuosina vähenevän ja viljakasvien alan lisääntyvän. Kotieläin- ja erikoiskasvitilat panostavat kasvinviljelyyn muita enemmän. Luomutuotannossa on vuonna 2015 Etelä-Savossa yli 14 % peltoalasta. Luomutuotantoon on kiinnostusta Etelä-Savossa keskimääräistä enemmän ja siinä tavoitellaan merkittävää peltoalan lisäystä vuoteen 2020 mennessä.

Hyödyllisiä linkkejä ja kaikki päivään liittyvä materiaali yms.
www.maaseutukuriiri.fi/maaseutupaiva

Katso tilaisuus videolta uudestaan!
http://vod.kepit.tv/maaseutukuriiri.html

Painokelpoisia kuvia päivästä!
http://www.maaseutukuriiri.fi/kuvapankki?folder=67

Lisätiedot:
Etelä-Savon ELY-keskus yksikön päällikkö Maija Puurunen, maija.puurunen@ely-keskus.fi p. 029 502 4074 ja kehityspäällikkö Ossi Tuuliainen, p. 029 502 4098, ossi.tuuliainen@ely-keskus.fi