Toiminta-ajatuksena valtion aluehallinto toteuttaa alueellista yhdenvertaisuutta edistämällä oikeusturvaa ja turvallisuutta sekä kehittämällä ja tukemalla taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävää hyvinvointia yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa.

Valtion aluehallinnon arvopohja rakentuu aluehallintovirastojen ja ELY-keskusten arvojen pohjalle. Ne ovat asiakaslähtöisyys, oikeudenmukaisuus, vastuullisuus, osaaminen, yhteistyö ja avoimuus. Valtion aluehallinnon virastojen toiminnan viitekehyksen muodostavat säädökset, hallitusohjelman tavoitteet ja asiakkaiden tarpeet. Toiminnan peruslähtökohtia ovat asiakaslähtöisyys, yhteiskunnallinen vaikuttavuus (ml. yleinen etu) ja toiminnallinen tuloksellisuus.

Asiakkaat, sidosryhmät ja ohjaajat

Valtion aluehallinnon asiakkaita ovat alueella asuvat, toimivat ja liikkuvat ihmiset, yritykset, kunnat, kuntayhtymät ja muut julkiset toimijat sekä yhteisöt - kaikki, joihin viranomaisten toiminta ja palvelut vaikuttavat joko suoraan tai välillisesti.

Valtion aluehallinnon sidosryhmiä ovat yhteistyökumppanit, palvelun tuottajat ja ohjaavat tahot. Yhteistyökumppaneiden mm. maakuntien liittojen, kuntien, kuntayhtymien, muiden ELY-keskusten ja aluehallintovirastojen, koulutuksen järjestäjien, tutkimuslaitosten ja yhdistysten kanssa virastot tekevät yhteistyötä alueen kehittämiseksi ja asiakkaan palvelemiseksi. Osa kumppanuussuhteista perustuu säädöksiin ja osa vapaaehtoisuuteen. Kumppanit ja palveluntuottajat voivat olla myös asiakkaan roolissa.

Aluehallintovirastojen yleishallinnollinen ohjaus kuuluu valtiovarainministeriölle ja ELY-keskusten työ- ja elinkeinoministeriölle. Valtion aluehallintoa ohjaavia tahoja ovat oikeus-ministeriö, sisäministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö ja ympäristöministeriö sekä eräät näiden alaiset keskushallinnon virastot.

Muuttuva toimintaympäristö

Valtion aluehallinto uudistuu ja muuttuu toimintaympäristöstä nousevien muutosilmiöiden myötä. Toimintaympäristöä muokkaavat voimakkaasti niin teknologian kehitys, kansainvälinen talouskehitys, väestömuutokset kuin ilmaston muutos ja luonnonvarojen kasvava käyttö. Kansainvälisessä tilanteessa tapahtuvat muutokset, kuten pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden määrän äkillinen ja merkittävä kasvu, aiheuttavat erityisiä haasteita myös valtion aluehallinnolle.

Valtion aluehallinto tulee toimimaan tilanteessa, jossa kansantalous kasvaa hitaasti ja työllisyyskehitys on vaikea. Väestön ikääntyminen ja kasvukeskuksiin suuntautuva muuttoliike kasvattavat alueiden välisiä kehityseroja. Samalla eri väestöryhmien väliset hyvinvointierot uhkaavat kasvaa. Ikääntymisen myötä sosiaali- ja terveyspalveluihin kohdistuvat tarpeet ja niiden tuottamisen kustannukset kasvavat. Vaarana on, että koulutuksen saatavuuden alueelliset erot kasvavat, mikäli digitalisaation ja joustavien oppimisympäristöjen tarjoamia mahdollisuuksia ei pystytä hyödyntämään riittävästi.

Elinkeinoelämän rakennemuutosten myötä korostuvat ennakointi- ja reagointikyky sekä alueiden elinkeinorakenteen joustavuus. Talouden uutta kasvua haetaan luonnonvarojen kestävästä hyödyntämisestä, biotaloudesta, puhtaasta teknologiasta ja digitalisaatiosta. Alueiden saavutettavuuden kannalta alue- ja yhdyskuntarakenne sekä liikenneväylien kunto ovat keskeisessä asemassa.

Talouden hidas kasvu ei riitä korjaamaan julkisen talouden epätasapainoa, vaan menoja joudutaan sopeuttamaan valtion velkaantumiskehityksen katkaisemiseksi. Sopeutustoimilla on vaikutusta myös valtion aluehallinnon määrärahoihin. Määrärahojen väheneminen merkitsee aluehallintovirastoissa ja ELY-keskuksissa sopeutustoimien jatkamisen ja toiminnan tehostamisen lisäksi säädösten, normien ja valvonnan uudistamista, tehtävien priorisointia sekä tavoitteiden karsimista. Toiminnan tehostamiseen pyritään myös uudistamalla palveluja ja hallintoa sekä erikoistumalla ja yhdenmukaistamalla toimintatapoja.

Digitalisaatio uudistaa täysin valtion hallinnon sisäiset toimintatavat ja asiakaspalvelun. Valtion aluehallinto siirtyy yhä voimakkaammin sähköisiin prosesseihin ja verkkopalvelut tulevat ensisijaiseksi asiointimuodoksi. Digitalisaatioon siirtyminen edellyttää palveluprosessien kehittämistä ja asiakkaiden itsepalvelun lisäämistä. Julkishallinnon tulee ennakkoluulottomasti edistää digitalisaation mahdollistamia uusia yksityisen ja kolmannen sektorin toimintamalleja ja yritystoimintaa.

Pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelmassa on useita valtion aluehallinnon organisoitumiseen, toimintatapaan ja tehtäviin vaikuttavia tavoitteita. Hallitusohjelman mukaan toteutetaan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus. Valtion aluehallinnon ja maakuntahallinnon yhteensovituksesta tehdään erikseen päätös, jolla yksinkertaistetaan julkisen aluehallinnon järjestämistä (valtio, alueet ja kunnat). Ensisijaisena ratkaisuna on toimintojen keskittäminen tehtäviltään ja toimivallaltaan selkeille itsehallinto alueille. Tavoitteena on, että aluehallinnon rakenneuudistus astuu voimaan vuoden 2019 alusta lukien. Aluehallinnon viran-omaisilta tämä edellyttää merkittävää valmistelupanosta strategiakauden lopulla sekä jo sitä ennen tiivistyvää yhteistyötä maakuntien liittojen ja muiden aluetoimijoiden kanssa. Lisäksi uudistetaan kuntien roolia ja karsitaan kuntien kustannuksia, edistetään kokeiluja, digitalisoidaan julkisia palveluja ja kevennetään hallinnollista sääntelyä.

Toimintaympäristön haasteista ja avautuvista uusista mahdollisuuksista johtuen aluehallintoviranomaisten yhteinen tavoite on luoda alueiden vahvuuksilla kestävää kasvua ja hyvinvointia. Sen toteuttamisen kriittiset tekijät ovat ihmisten ja yhteisöjen hyvinvoinnin ja työllisyyden sekä osallisuuden ja turvallisuuden lisääminen, yritysten ja elinkeinojen elin-voimaisuuden ja kilpailukyvyn edistäminen ennakoivasti sekä ympäristön hyvän tilan edistäminen ja kasvu luonnonvarojen kestävästä käytöstä. Niiden mahdollistajia ovat uudistuva elinkeinorakenne, osaaminen ja toimivat työmarkkinat, hyvä infrastruktuuri ja saavutettavuus, turvallinen, terveellinen ja viihtyisä ympäristö sekä uudistuvat toimintatavat.

STRATEGISET PAINOPISTEET

Ihmiset ja yhteisöt

Vahvistamme ja tuemme ihmisten ja yhteisöjen mahdollisuuksia ottaa vastuuta omasta hyvinvoinnistaan ja turvallisuudestaan. Vahvistamme alueilla edellytyksiä turvata varhaisen kasvun ja oppimisen tuki sekä kaiken ikäisille riittävät tiedot ja taidot työhön ja elämään. Edistämme nopeaa työllistymistä ja lisäämme yhteistyötä yritysten ja muiden sidosryhmien kanssa. Turvaamme työoloja, tavoittelemme pidempiä työuria ja varmistamme työelämän pelisääntöjen noudattamista. Kehitämme yhdenvertaista palveluiden laatua ja kattavuutta. Edistämme ikäihmisten kotona tapahtuvan hoidon ja palvelujen lisäämistä. Kannustamme kaikkien väestöryhmien yhdenvertaiseen osallisuuteen ja hyvien etnisten suhteiden edistämiseen kasvavan maahanmuuton tilanteessa.

Yritykset ja elinkeinot

Vahvistamme alueellista erikoistunutta osaamista, sen hyödyntämistä ja kaupallistamista. Edistämme alueiden lähtökohdista yritysten kehittymistä, kasvua ja kansainvälistymistä yhteisiä yritys-palvelutoimintamalleja hyödyntäen. Tuemme yritysten toimintatapojen uudistamista. Edistämme kilpailukyvyn parantumista ja uusien työpaikkojen syntymistä bio- ja kiertotaloudella, puhtailla ratkaisuilla, uusilla kasvualoilla, kannattavalla ruuantuotannolla sekä luonnon virkistyskäyttöön pohjautuvaa liiketoimintaa kannustamalla. Ennakoimme yritysten osaamistarpeet ja turvaamme osaavan työvoiman saatavuuden yritysten tarpeisiin. Mahdollistamme yritysten vakaan ja ennustettavan toimintaympäristön kehittymistä. Edistämme uudenlaisten digitaalisuutta hyödyntävien palveluiden ja liiketoiminnan syntymistä. Varmistamme tuotannon vastuullisuuden ja turvallisuuden. Ylläpidämme ja parannamme liikenneväylien kuntoa erityisesti elinkeinoelämän tarpeet huomioiden.

Ympäristö ja luonnonvarat

Edistämme ympäristön hyvää tilaa. Lisäämme kustannustehokkaasti hiilettömän, puhtaan ja uusiutuvan energian käyttöä sekä energia- ja ravinneomavaraisuutta ja materiaalitehokkuutta. Luomme hyvinvointia ja kestävää kasvua luonnonvarojen vastuullisesta käytöstä sekä elinvoimaisen luonnon varaan rakentuvista palveluista. Parannamme vesien tilaa. Edistämme luonnon monimuotoisuutta ja turvaamme ekosysteemipalveluiden toimivuutta luonnonvarojen käytön lisääntyessä. Tuemme kestävää yhdyskuntakehitystä ja vaalimme elinvoimaista kulttuuriympäristöä.

YHTEISET TOIMINTATAVAT

Sujuvasti palvellen

Tarjoamme asiakkaillemme riittävät ja laadukkaat palvelut vaivattomasti ja luotettavasti. Uudistamme asiakkaille tarjottavia palveluja ja sisäisiä prosesseja ottamalla huomioon monikanavaisuuden ja ensisijaisesti digitalisoinnin mahdollisuudet. Osallistumme säädösten sujuvoittamiseen, kehitämme lupa- ja valitusprosesseja, minimoimme viranomaisten keskinäisiä valituksia esimerkiksi ennakkoneuvontamenettelyllä sekä kevennämme hallinnollista taakkaa toimintatapoja ja palvelukulttuuria muuttamalla. Otamme asiakkaat, kumppanit ja palveluntuottajat mukaan palvelujen kehittämiseen ja tuottamiseen. Edistämme tiedon kertakirjaamista ja käytettävissä olevan tiedon hyödyntämistä.

Alueiden vahvuuksia hyödyntäen

Huomioimme alueelliset erityispiirteet ja hyödynnämme sekä alueellista että laajempaa asiantuntijuutta. Lisäämme tuottavuutta ja aluetietämystä työnjakoa uudistamalla. Kannustamme toisiamme ja yhteistyötahoja kokeiluihin, uusiutumiseen ja luovuuteen. Mahdollistamme tarkoituksenmukaiset alueelliset toimintamallit.

Vuorovaikutteisesti kehittäen

Teemme ennakoivaa yhteistyötä ja vahvistamme vuorovaikutusta yhteistyötahojen kanssa alueellisesti ja valtakunnallisesti. Asetamme asiakastarpeen ja hallinnonrajat ylittävän yhteistyön yhteisen uudistumisen ja kehittämisen lähtökohdaksi, edistämme poikkihallinnollisuutta ja kokeilukulttuuria. Lisäämme vaikuttavuutta, tehokkuutta ja avoimuutta prosesseissa, organisoinnissa ja toimintatavoissa yhdessä tekemällä. Lisäämme ennakoivaa ohjausta, omavalvontaa ja riskiperusteista valvontaa.

Vahvistamme hallinnonalojen rajat ylittävää, tietoon perustuvaa johtamista ja toimeenpanoa. Kehitämme henkilöstöjohtamista tavoitteenamme luoda edellytyksiä uudistumiselle, innovatiivisuudelle ja asiakaslähtöisten palvelujen tuottamiselle.

Seuranta ja arviointi

Aluehallintovirasto- ja ELY-keskuskohtaiset tavoitteet määritellään strategiaan perustuvissa tulos-sopimuksissa. Strategian toteutumista seurataan ja arvioidaan vuosittain tulossopimuksissa asetettujen tavoitteiden toteutumisella.

Strategiakauden puolivälissä tehdään strategian toteutumisen yhteinen väliarviointi, joka perustuu tulossopimuksissa asetettujen tavoitteiden toteutumiseen, asiakas- ja sidosryhmäkyselyjen tuloksiin, CAF-arviointeihin sekä muuhun arvioinnin kannalta relevanttiin aineistoon.

Strategiaa tarkistetaan tarvittaessa. Aluehallinnon rakenteen ja tehtävien muuttuessa strategia tarkistetaan ja muutetaan vastaamaan muuttunutta tilannetta.

Strategian seurannasta ja arvioinnista vastaavat valtiovarainministeriö ja työ- ja elinkeinoministeriö yhteistyössä aluehallintovirastojen ja ELY-keskusten sekä niitä ohjaavien ministeriöiden ja keskushallinnon virastojen kanssa.

Sosiaali- ja terveysministeriö on laatinut yhdessä työsuojelun vastuualueiden kanssa runkosuunnitelman. Runkosuunnitelma on työsuojelun vastuualueiden strategia, jonka perusteella sosiaali- ja terveysministeriö laatii nelivuotiset tulossopimukset työsuojelun vastuualueille.

Lisätiedot:
Maa- ja metsätalousministeriö, Neuvotteleva virkamies Sanna Sihvola, 040 586 0051, sanna.sihvola@mmm.fi