Tavoitteena on maaseudun tieto- ja viestintäteknologian saavutettavuuden, käytön ja laadun parantaminen, tietotekniikan hyödyntäminen palveluissa ja arjen käytännöissä. Esimerkiksi terveys- ja hyvinvointipalveluiden tuottaminen maaseutu- ja maatilaympäristössä on kasvava toimiala. Maaseutuyrittäjyydessä on haasteensa, mutta nykyisin digitalisoituminen auttaa etäisyysongelmissa. Digitalisaation tuomat edut pitäisi viimeistään nyt havaita maaseudun kehittämisessä ja nähdä se potentiaali mikä tulevaisuuden digitaaliseen kehitykseen liittyy.
– Jotta Suomi pysyisi mukana tietoyhteiskunnan kehityksessä ja kansalaisille pystyttäisiin luomaan tasa-arvoiset mahdollisuudet digitaalisten palvelujen käyttämiseen, tietoverkkoyhteyksiä on kehitettävä ja modernisoitava koko maassa. Hankkeella lisätään alueen yrittäjien ja toimijoiden tietämystä ja valmiutta tieto- ja viestintätekniikan käyttöön yritystoiminnan tukena. Viljelijöiden, metsänomistajien, elintarvikealalla toimivien henkilöiden ja maaseudun pk-yritysten pitäisi hankkimansa osaamisen ja tiedon ansiosta pystyä parantamaan erityisesti kilpailukykyään, tehokkuuttaan sekä edistämään samalla maaseudun elinkeinoelämän kestävyyttä, korostaa hankkeen projektipäällikkö Tuomo Rytkönen.

Syksyllä 2013 julkaistussa PIAAC-tutkimuksessa selvisi, että noin miljoonalla suomalaisella aikuisella on heikot tietotekniset taidot. Kansainvälinen aikuistutkimus (PIAAC) on OECD:n organisoima kaikkien aikojen laajin aikuisten perustaitoja koskeva tutkimus. Tutkimuksessa arvioidaan 24 maan 16–65-vuotiaiden lukutaidon, numerotaidon ja tietotekniikkaa soveltavan ongelmanratkaisutaidon tasoa ja käyttöä. Suomalaisten aikuisten keskimääräinen lukutaito ja numerotaito ovat kansainvälisessä vertailussa erinomaisia. Tietotekniikkaa soveltavassa ongelmanratkaisutaidossa suomalaiset ovat myös kansainvälisen vertailun kärkimaiden joukossa. Hyvä tulos selittyy nuorimpien ikäluokkien 20–39-vuotiaiden erittäin hyvillä taidoilla vanhimpien ikäluokkien ollessa huomattavasti heikompitaitoisia.

Vanhimpien ikäryhmien taidot ovat tutkimuksessa kokonaisuudessaan heikompia kuin nuorempien ikäryhmien, mutta ikäryhmien väliset erot vaihtelevat paljon maittain. Suomessa ikäryhmien väliset erot ovat suuria. Suomessa vanhimpien ikäryhmien ero parhaiten menestyviin ikäryhmiin lukutaidossa ja tietotekniikkaa soveltavassa ongelmaratkaisussa on koko vertailun suurin, ja numerotaidossa toiseksi suurin. Luonnollisesti myös koulutustausta selittää eroja ja perus- tai ammatillisen koulutuksen suorittaneiden taidot ovat muita selvästi heikompia.

Etelä-Savossa aikuisten koulutustaso on muuta maata selvästi alhaisempi ja tarve tietotekniikan perustaitojen aikuis- ja täydennyskoulutukselle on ilmeinen sekä työssä olevien että työttömien aikuisten osalta. Etelä-Savon ammattiopiston yrityksille toteuttaminen osaamistarvekartoitusten (C&Q) mukaan henkilöstön puutteelliset tietotekniset valmiudet ovat osittaisena esteenä yritysten kehittymiselle ja tuottavuuden kasvulle esimerkiksi sote- ja palvelualoilla, joissa työntekijät ovat ikääntyviä ja perus- tai ammatillisen koulutuksen suorittaneita. Myös teknisillä aloilla on havaittu samoja ongelmia.
– Perustaidoiltaan heikot henkilöt eivät kuitenkaan aina itse tiedosta taitojensa riittämättömyyttä ja heikot taidot voivat olla arka asia henkilölle itselleen. Tärkeätä olisi pyrkiä viestimään heikkojen perustaitojen yleisyydestä ja tarjolla olevasta yksilöllisestä ja helposti lähestyttävästä koulutuksesta. Työelämän jatkuvien muutosten myötä yleistaitojen hallinnasta on tullut entistä olennaisempi osa hyvää ammattitaitoa ja keskeinen työelämässä ja tietoyhteiskunnassa menestymisen edellytys, Rytkönen toteaa.

– Työelämän tuottavuuden ja laadun parantuminen, työllisyyden kasvu ja työurien pidentyminen edellyttävät hyvien ammatillisten taitojen ohella kykyä käyttää ja kehittää perustaitoja. Perustaitojen hallinnassa on kysymys myös tasa-arvosta ja oikeudenmukaisuudesta. Tasa-arvon näkökulmasta ei voi olla hyväksyttävä tilanne, jos joiltain väestöryhmiltä puuttuvat yhteiskunnassa pärjäämiseen tarvittavat perustaidot.

– Investoinnit infrastruktuuriin ovat digitaalisen kehityksen perusta. Tällä hetkellä investoinnit tuntuvat keskittyvän taajama-alueille, eikä kansalaisten tasa-arvoisuus tälläkään saralla tunnu toteutuvan, jos ryhtiliikettä ei pikaisesti tapahdu. Haja-asutusalueet jäävät paitsioon ja maaseutu autioituu entisestään, jos sinne ei saada ajanmukaisia tietoverkkoyhteyksiä. Digitalisaation onnistumisen avainasemassa on kestävä ja huippunopea valokuituverkko. Se kestää tulevaisuuden tietokuormituksen ja tukee myös mobiiliverkon toimivuutta. Suoraa taloudellista hyötyä valokuituverkon rakentamisesta olisi muun muassa maaseutukunnille, sillä kunnolliset datayhteydet houkuttelevat elinkeinoelämän toimijoita sekä asukkaita kuntiin. Työn tekemisen uusien mallien yleistyessä tehokkaan etätyön mahdollistaminen puolestaan lisäisi työväestön henkistä hyvinvointia ja vähentäisi ympäristön kuormitusta monista muista hyödyistä puhumattakaan.

– Toimivat tietoliikenneyhteydet eivät itsessään ole riittäviä maaseudun elinkeinoelämän kasvun turvaajia. Digitalisaation tuomien hyötyjen täysimääräisen hyväksikäytön takaa vain ihmisten tietoteknisten valmiuksien kehittäminen ja osaamisen lisääminen koulutuksen kautta. Tietotekniset taidot ovat nykyajan kansalaistaitoja ja niiden avulla taataan kansalaisten tasa-arvoiset osallistumisen ja osallisuuden mahdollisuudet nyky-yhteiskuntaan, kommentoi Tuomo Rytkönen.

Vuoden 2017 loppuun saakka kestävä hanke järjestää maksuttomia tiedonvälitystilaisuuksia.

Hankkeen kohderyhminä ovat

• maatilayrittäjät,
• metsätalousyrittäjät,
• maaseudun pk-yrittäjät sekä
• maaseudun yhdistysten ja yhteisöjen jäsenet.

Tiedonvälitystilaisuudet ovat

• digitupia,
• teemapäiviä,
• asiantuntijapäiviä,
• infotilaisuuksia.

Näiden sisältöinä voi olla

• ATK-osaaminen,
• tietoliikenneyhteydet,
• sähköinen asiointi,
• hyvinvointiteknologia,
• turvallisuusteknologia,
• suoramyynti, lähikauppa,
• tukihaku ja
• verotus.

Ajallisesti hankkeemme

1. vaiheessa kartoitetaan tarpeet yhdessä maakunnan sidosryhmiemme avainhenkilöiden kanssa.
2. vaiheessa toteutetaan tiedonvälitystilaisuudet maakunnallisesti tasapuolisesti.

– Tulemme jalkautumaan kuntakeskuksiin ja kirkonkylille. Tällöin tilaisuuksien osallistumiskynnys on matalampi ja tarjotut atk-opastukset saadaan kohdistettua monipuolisimmin. Hankkeemme saa eri operaattoreilta langattomat laajakaistalaitteet ja liittymät esittelyä sekä vertailumittauksien suorittamista varten. Täten laitteiden avulla saadaan tietoa tietoyhteyksien maakunnallisesta toimivuudesta, Tuomo Rytkönen kertoo.

Osa tilaisuuksista järjestetään keskitetysti isommissa kaupungeissa. Esimerkiksi viljelijöille kohdennettuja tukitiedotustilaisuuksia järjestetään Mikkelissä, Savonlinnassa, Pieksämäellä ja Juvalla.

Lopuksi hankkeen projektipäällikkö pohtii mitä tekisi jos saisi taikasauvan millä voisi toteuttaa mitä vain.
– Digitalisaatio asettaa koko yhteiskunnan muutokseen. Muutos tuo aina epävarmuutta ja omalta osaltaan pahoinvointia. Toki myös moni asia voidaan sen ansiosta tehdä jouheammin ja kustannustehokkaammin. Niin, mihin sitä sauvaa käyttäisin? Tuhoaisinko kaikki tietokoneet vai loisinko maailman parhaan ”äly-yhteiskunnan”. Tässä vasta pulma, Rytkönen miettii.

Linkit:
www.maaseutuict.fi

https://www.facebook.com/maaseutuict/

Lisätietoja:
Projektipäällikkö Tuomo Rytkönen, Etelä-Savon Koulutus Oy, tuomo.rytkonen@esedu.fi, 040 305 6630