Hoivamaatalous

Maaseudulla, eläimillä ja luonnonympäristöillä on jo kauan tiedetty olevan monenlaisia hyvinvointia ja terveyttä edistäviä vaikutuksia. Kun maatiloja ympäristöineen ja tuotanto- ja kotieläimineen hyödynnetään tietoisesti hyvinvointia ja terveyttä edistävien palvelujen tuottamisessa, kutsutaan toimintaa hoivamaataloudeksi.

Etelä-Savossa tuotteistetaan hoivamaatalouden palveluja Mikkelin ammattikorkeakoulun ja Ruralia-instituutin yhdessä toteuttamassa Hoivafarmi-hankkeessa. Hankkeessa on mukana yhdeksän eteläsavolaista maa-/hevostilaa ja maaseutuympäristössä toimivaa hoiva-alan yritystä, Vaalijalan Savoset monipalveluyksikkö Mikkelistä, kuntoutuskoti Kotilo Savonlinnasta ja Juvan kunnan vanhuspalvelut.

Osa julkista palvelujärjestelmää tai yksityisiä palveluja

Hoivamaatalouden palvelumuotoja voivat olla esimerkiksi maatilalla tapahtuva vanhusten päivätoiminta tai mielenterveyskuntoutujien työtoiminta. Myös lasten tuki- tai sijaisperheenä toimiminen sopii hyvin hoivamaatalouden käsitteeseen. Edellä mainitut palvelut ovat pääasiassa julkisen sektorin järjestämisvastuulla, jolloin palvelujen maksaja on useimmiten kunta tai muu julkinen toimija.

Vaikka sosiaali- ja terveyspalvelut ovat parhaillaan myllerryksessä ja tulevaisuuden palvelurakenteet ja toimintamuodot ovat vielä epäselviä, voitaneen pysyvänä lähtökohtana pitää kuitenkin sitä, että alalla kaivataan kustannustehokkaita ja vaikuttavia palveluita. Verraten selvänä näyttäytyy myös se, että asiakkaan valinnanvapautta kasvatetaan. Yksittäiset asiakkaat voivat arvottaa palveluvaihtoehtoja eri tavalla kuin suuri julkinen ostaja. Valinnanvapauden kannalta on äärimmäisen tärkeää, että tarjolla on vaihtoehtoisesti toteutettuja hoivapalveluja suuren ja keskittyneen hoivabisneksen rinnalla. Jos käytössä on esimerkiksi henkilökohtainen palveluseteli, voi asiakas valita haluamansa palveluntuottajan itse. Myös maatila voi olla tuottamassa palvelusetelipalveluja.

Kiinnostuksen kohteena hoivamaatalouden maaseutuvaikutukset

Ruralia-instituutissa selvitetään parhaillaan Etelä-Savon maatilojen kiinnostusta hoivamaataloutta kohtaan sekä hoivamaatalouden tilatasoisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia. Kysely hoivamaataloudesta on lähetetty viime viikolla Etelä-Savossa noin 1800 maatilalle. Kysely toteutetaan sähköisenä, johon kutsun on saanut tuotantosuunnasta riippumatta kaikki Etelä-Savon maatilat, joiden sähköpostiosoite on maaseutuviraston rekisterissä.

Hoivamaatalouden mahdollisuuksia kannattaa selvittää, koska maatiloilla painitaan samaan aikaan vakavien kannattavuusongelmien kanssa. On tärkeää saada realistinen käsitys paitsi kiinnostuksesta erilaisiin palvelumuotoihin myös kiinnostusta rajoittavista tekijöistä. Hoivamaatalous ei sovi kaikille tiloille eivätkä kaikki myöskään ole eri syistä viehättyneet palvelualan ja tuotannollisen toiminnan yhdistämisestä. Koetamme päästä kiinni näihin syihin, mutta myös niihin, millaisilla toimenpiteillä alan kehittymistä voidaan maatilojen näkemyksen mukaan halutessa vauhdittaa. Odotusarvo on, että maatilatalouden täydentäminen kannattavalla palveluliiketoiminnalla voisikin vahvistaa sekä maatilan että ympäröivän maaseudun elinvoimaisuutta.

Kyselyn vastausaika jatkuu noin kaksi viikkoa. Mikäli ei ole saanut kyselyä ja on siitä kiinnostunut, voi lomakelinkin saada käyttöön Ruralia-instituutista. Kaikki vastaukset ja hoivamaatalouteen liittyvä palaute on tervetullutta.

Linkit:
http://www.mamk.fi/tutkimus_ja_kehitys/kestava_hyvinvointi/kaynnissa_olevat_hankkeet/hoivafarmi

http://esavogreencare.ning.com/


Lisätiedot:
Projektipäällikkö Päivi Pylkkänen,Hoivafarmi-projekti, Ruralia -instituutti, 044 336 6919, paivi.pylkkanen@helsinki.fi
sekä
projektipäällikkö Teija Skyttä, Hoivafarmi-projekti, Mikkelin ammattikorkeakoulu, 050 56 888 97, teija.skytta@mamk.fi