Arktisuus elintarvikeviennin mahdollisuutena

Arktisuus koetaan usein haitallisena ruoantuotannossa, mutta se voi olla myös kilpailuvaltti maailmalle. Näitä valtteja ovat mm. puhdas ilma, raskasmetalleista kansainvälisesti ajateltuna puhdas maaperä, lämpimät ja valoisat kesät, lepoa suovat talvet ja runsaat vesivarat.

                                  

                                     Arktinen ruoka3

                                


Kasvien ja eläinten kannalta ilmasto-olosuhteet tukevat ruokatuotantoa antamalla niille erinomaiset kasvuedellytykset. Ilmanlaatu on pääasiassa Suomessa hyvä ja pienhiukkasten määrä ilmassa vähäinen. Kesän pitkät ja valoisat päivät tukevat kasvukautta ja vaikuttavat mm. viljan kehittymisnopeuteen. Viileä ilmasto vähentää kasvintuhoojien esiintymistä hidastamalla niiden lisääntymistä. Pakkanen estää kantojen leviämisen pysyviksi kannoiksi. Näistä johtuen myös kasvinsuojeluaineiden tarve on vähäisempää Suomessa. Pohjaveden osalta Suomi on täysin omavarainen ja meillä on runsaat ja korkealaatuiset vesivarat. Suomessa tuotetulla ruualla on pieni vesijalanjälki.


Arktisuus brändinä

Maailmalla vahvoina argumentteina ovat puhtaus ja vesi, varsinkin kauempana kuten Aasiassa, Afrikassa ja Lähi-idässä, Euroopassa ei niinkään.Esa Wrang, Finpro

- Arktisuus on hyvä lisäarvo, se koetaan turvalliseksi ruoaksi. Suomalaisuutta tai Suomalaista ruokaa ei niinkään tunneta maailmalla, toteaa Esa Wrang, Finpron elintarvikesektorin toimialajohtaja. Suomalainen villiruoka on yksi vahva vientiartikkeli. Tuotteessa on oltava jokin vahva itseisarvo. On mietittävä tarkkaan kohderyhmä ja markkinat sekä on oltava kattava suunnitelma siitä, miten lähteä liikkeelle, jatkaa Wrang.

Ruotsalaiset ovat löytäneet jo oman vahvuutensa ja alkaneet käyttää mainonnassaan pohjolan pimeyttä ja melankoliaa menestyksekkäästi. Ruotsalaiset ovat kääntäneet maan ankarat ja karut olosuhteet vahvuuksiksi. Pohjoismaissa pitäisi tehdä entistä enemmän yhteistyötä voimavarojemme hyödyntämisessä.


Arktinen luomu lisäarvona


Maamme ja varsinkin maakuntamme ajaa vahvasti eteenpäin luomun puolesta. Luomusta lisäarvona on erittäin paljon hyötyä mm. Tanskassa, Saksassa ja Ruotsissa. Luomu tarjoaa luonnollisesti luonnollisimman väylän markkinoille. Luomumerkki luo jo vahvan itseisarvon ja turvallisuuden tunteen tuotteesta. Suomessa kuitenkaan raaka-aineen tuotanto ja vienti eivät vielä kohtaa. Kiinan markkinat ovat luomun kannata ehkä vielä se ongelmallisin, heillä on siellä omanlaisensa luomusäännöt.


Usko menestykseen


Suomalaisen ruokayrittäjän kannattaa katsoa avoimesti kansainvälisiä markkinoita. Myös pieni yritys voi pärjätä maailmalla, kun on hyvä tuote, vahva usko tulevaisuuteen ja energiaa satsata siihen. Muutamat alueelliset luomuyrittäjät ovat jo uskaltautuneet kokeilemaan vientiä hyvin ja huonoin kokemuksin. Alku on monesti vaikeaa, moni asia tapahtuu yrityksen ja erehdyksen kautta, mutta lopputulos voi kuitenkin olla menestyksekäs.

- Lähdössä ei kannata olla liian kiireinen, keskimäärin menee 18 kuukautta kunnes tuloksia alkaa syntyä. On mentävä korva edellä, asiakkaiden toiveita kuunnellen. Suositeltavaa on myös liittoutuminen kokeneempien yritysten kanssa. Härkäpäinen yksinyrittämisen tarve pitäisi unohtaa, kiteyttää Esa Wrang, Finnprosta.


Vientiapua ja rahoitusta on saatavilla useilta eri tahoilta.

Mari Kivinen

Team Finland -verkosto edistää Suomen ja suomalaisten yritysten menestymistä maailmalla. Verkosto kokoaa yhteen yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia ulkomaisia investointeja ja Suomen maakuvaa edistävät valtiorahoitteiset toimijat ja niiden tarjoamat palvelut. http://team.finland.fi/etusivu

Mari Kivinen, Team Finlandin osastolla antamassa vinkkejä kansainvälistymiseen


Finpro auttaa suomalaisia pk-yrityksiä kansainvälistymään, hankkii Suomeen lisää ulkomaisia investointeja ja kasvattaa ulkomaisten matkailijoiden virtaa Suomeen. Finpron muodostavat Export Finland, Visit Finland ja Invest in Finland. Finpro on julkinen toimija, jonka 300 asiantuntijaa toimii 36 vientikeskuksessa 31 maassa ja 6 toimistossa Suomessa. https://www.finpro.fi/

ELY-keskukset kuuluvat myös Team Finlandiin. Maaseutuyritykset voivat saada ELY-keskuksesta tukea mm. vientiä koskeviin kehittämistarpeisiinsa mm. maaseuturahaston tai rakennerahastojen rahoituksella.

Maaseuturahaston rahoitusta voi hakea myös paikallisten Leader-toimintaryhmien kautta.

Lisätietoja kehittämisrahoituksesta saa ELY-keskuksesta tai oman alueen toimintaryhmältä.

Lisätietoa arktisesta ruoasta Arctic food from Finland-hankkeen sivuilta: http://www.arcticfoodfromfinland.fi/