Pirjo Siiskonen aloitti Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskuksessa vuonna 1988. 1988 Valtion neuvosto ja Helsingin yliopisto päättivät perustaa uuden toimijan ja haastajan ja näin perustettiin 2 maaseudun tutkimus ja koulutuskeskusta. Toinen niistä sijoitettiin Mikkeliin ja toinen Seinäjoelle. Mikkelin johtajana aloitti Pirjo Siiskonen. Perustamisen tarkoituksena oli ottaa käyttöön kaikki ne muut mahdollisuudet kuin tavanomainen maataloustuotanto. Jo kolmekymmentä vuotta sitten panostettiin maaseudun kehittämiseen ja tehtiin aluepolitiikkaan. Mikkelissä aloitettiin kylien, maaseudun elinkeinotoiminnan eli yrittäjyyden, metsätalouden ja luomun kehittäminen. Tekemistä näillä kaikilla saroilla on riittänyt ja nämä ovat Ruralia-instituutin työkalupakissa vielä tänäkin päivänä.

Tänä aikana luomuala on kasvanut suuresti kurssein ja koulutuksin. Koulutettiin luomuneuvojia, opettajia, luomuosaajia jne. Jopa ainoa alan oppikirja kirjoitettiin 90-luvulla.

Tänä aikana Suomi on liittynyt 1995 EU:hun. EU-jäsenyys toi tullessa mm. rakennerahastorahat ja EU:n myötä tutkimus- ja kehittämistoiminta kansainvälistyi.

Suomalaista luomuruokaa alettiin brändätä 2009, kun Kataisen hallitus asetti maabrändin työryhmän miettimään suomi brändiä. keskeiseksi elementiksi valittiin luonnonmukainen ruoka. Tästä johtuen perustettiin Luomuinstituutti ja kotipaikaksi tuli Mikkeli.

Luomuinstituutti on vahvasti ajanut eteenpäin tekemällä luomututkimuksia ja mainontaa markkinoiden eteen. Kuitenkin loppukädessä kaikesta päättää ihminen, hänen päätöksen tekoaan ohjaavat tunteet, perinteet, pelot, ahneus ja joskus myös järki. Tutkijoiden on löydettävä toisensa, jotta luonnonmukainen tuotanto löytää perustelunsa ihmiselle vaikuttavista terveysvaikutuksista. Myöskään tutkimustuloksista ei ole mitään hyötyä ellei niistä osata viestiä oikein. Tämän eteen on edelleen tehtävä paljon töitä.

- Nyt on kansainvälisen toiminnan ja tutkimusviennin aika. Suomessa on käynyt monia ulkomaisia delegaatioita neuvottelemassa tutkimus ja hankeyhteistyöstä. Luomuinstituutilla on sellaista osaamista mitä maailmalla tarvitaan, kuten vesien puhdistaminen, bioenergia, luonnonmukainen ruuan tuotanto, maaseudun ja paikallisyhteisöjen kehittäminen, osuustoiminta, digitalisoiminen ja kansainvälinen liiketoimintaosaaminen. Valtava osaamiskeskittymä täällä Mikkelissä, iloitsee professori Pirjo Siiskonen.

- Taloustutkimus toteutti YLEn uutisten toimeksiannosta tutkimuksen, jossa yli 1000 suomalaista kertoi haluavansa asua. tutkimuksen mukaan lähes joka kolmanen suomalaisen toivekoti sijaitsi maaseudulla, 28% halusi asua pikkukaupungissa. Silti rakennetaan kaupunkeja. Se minkä varaan Suomi ja Etelä-Savon pitäisi rakentaa tulevaisuutensa, on kestävän erilaisuuden varaan, jatkaa Siiskonen.

- Ruoka tuotetaan aina maaseudulla. Tuontiin perustuvalla toimintatavalla heikennetään suomalaisen maaseudun ja maanviljelijöiden toimeentulomahdollisuuksia. Huomattava osa tuontiruuasta ja karjan rehusta voitaisiin tuottaa Suomessa ja suomalaisella maaseudulla, kiteyttää Siiskonen.

Pirjo Siiskosella on paljon hyviä ajatuksia tulevaisuuden, Etelä-Savon ja maaseudun varalle. Kuuntele Pirjo Siiskosen puhe kokonaisuudessaan tästä (kesto 45’15)