Kartiomainen joulupuun muoto. Leikkaamatomana kasvanut monilatvaiseksi.

Yksi tahtoo tuuhean perinteisen, toinen todella ison ja kolmas ihan pienen. Neljännen vaatimukset ovat sinertävä sävy ja viides haluaa erikoiskuusen. Kuusen kasvattajat pyrkivät vastaamaan asiakkaiden kysyntään mahdollisuuksien mukaan. Kuitenkin kasvatus trendien mukaan ei ole juurikaan mahdollista. Kuusen kasvatus on työlästä ja aikaa vievää hommaa, niitä pitää hoitoleikata vähintään kaksi kertaa vuodessa. Sesonki on lyhyt. Suomessa ei tällä hetkellä ole kuin alle 10 kasvattajaa, jotka kasvattavat kuusia elinkeinona. Loput ovat enemmän tai vähemmän harrastajia.

Joulupuun kasvatus on työlästä hommaa

Työläästä kasvatuksesta ja resurssipulasta johtuen, Suomalaiset lajin harrastajat eivät kasvata tuotantoaan elinkeinoksi asti. Joulupuukauppa kuitenkin käy vilkkaana ja vaatimukset joulukuusta kohtaan kiivastuvat vuosi vuodelta. Suomalaista tuotantoa uhkaa tuontikuuset. Tuonti kasvaa vuosi vuodelta ja tällä hetkellä tuonti on noin 150 000 puuta.

Luonnonvarakeskus Luke ja Joulupuuseura ovat lähteneet yhdessä kehittämään helpommin hoidettavaa kuusilajiketta Suomalaisen joulupuukaupan avuksi. Joulukuusia ja koristepuita kuusen erikoismuodoista -hankkeen tarkoituksena on kehittää joulupuun kasvullisen lisäyksen ja taimikasvatuksen menetelmiä viljelyyn ja viherrakentamiseen sopivien kuusien saamiseksi taimituotantoon. Hankkeen tavoitteena on luoda kotimaisten koristehavupuiden ja joulupuiden tuoteperhe.   

 Havupuut viherrakentamisessa

Joulupuun kasvatukseen voisi saada mielekkyyttä ja pidempää sesonkia viherrakentamisesta. Havupuut ovat vihreitä läpi vuoden ja niiden kasvuolosuhteet soveltuvat erinomaisesti Suomen luontoon. Havupuiden erikoiset muodot toisivat viherrakentamiseen sävyjä sekä vaihtelua ja olisivat erinomainen kotimainen lisä.

Kuvassa pallomainen purppurakuusi, joka voisi toimia viherrakentamisessa väriläiskänä.

-Viherrakentamiseen kuten myös joulupuun kasvatukseen pyritään löytämään metsästä löytyneet kuusen erikoismuodot, pallomaiset, tuulenpesämäiset, kultakuusia, purppurakuusia, riippa ja surukuusia ja kartiomaisia kuusia, kertoo Luonnonvarakeskuksen Luken erikoistutkija Teijo Nikkanen.  

Suomalainen joulupuu voisi olla myös vientituote, jos tuotantoa saataisiin tehostettua ja kustannustehokkaammaksi. Mahdollisena suuntana voisi olla Venäjä ja Pietarin suunta, lisää Nikkanen.

Kuuntele Teijo Nikkasen koko haastattelu tästä. (7’24)

Etelä-Savossa ei tällä hetkellä ole yhtään päätyökseen joulukuusikauppaa tekevää kasvattajaa, eikä joulukuusen harrastekasvattajiakaan montaa ole. Yksi kuitenkin löytyy Juvalta, Osmolan Joulupuutila. Joulukuusien lisäksi on myynnissä aitoja kransseja, havupalloja ja köynnöksiä.

Miksi kannattaa valita kotimainen lähikuusi?

Kuuset ovat tuoreita, ne ovat kaadettu korkeintaan pari viikkoa ennen sesonkia. Kuusien kasvatus on ekologisesti kestävällä pohjalla, sen kasvatukseen ei käytetä juuri lainkaan torjunta-aineita. Lähikuusena se on myös logistisesti parempi kuin kauempaa toimitettu kuusi, kertoo Vesa Penttinen Osmolan Joulupuutilalta.

Kuusen kasvatus on työlästä puuhaa, on varauduttava pitkäjänteiseen puuhaan. Jo pelkästään taimivaiheessa pitää tehdä paljon työtä ja muotoilu on kaikista työllistävin vaihe eikä sitä voi jättää väliin yhtenäkään vuonna, muuten peli on menetetty, jatkaa Penttinen. 

Kotimainen joulukuusi on ekologinen ja vastuullinen valinta. Osmolan Joulupuutilan tuotanto on mahdollisimman luonnonmukaista: Rikkaruohot torjutaan mekaanisesti ilman torjunta-aineita. Hyöteistorjunnassa ja lannoituksessa käytetään luomutuotannossa hyväksyttyjä menetelmiä. Viljelmien hoidettu pintakasvillisuus sitoo ravinteita, mikä minimoi niiden huuhtoutumisen vesistöihin. Lähellä tuotettua puuta ei tarvitse kuljettaa pitkiä matkoja.

Kuuntele Vesa Penttisen koko haastattelu tästä (2’48)

Suomi on metsien maa ja Etelä-Savossa on paljon potentiaalia myös kuusikaupalle. Toivotaan, että tuotekehitys tuottaa pian tulosta ja kuusikauppiaat pääsevät iskemään urakalla tuontikuusikauppaa vastaan. Valitaanhan jatkossakin kuusi paikalliselta tuottajalta!   

                 Luonnossa itsestään syntyneitä erilaisia kuusen muotoja.