Etelä-Savon Yrittäjien toimitusjohtaja Mirja Haavikko kannustaa yrittäjiä tutustumaan Manner-Suomen maaseutuohjelman yritystukiin.

Yrittäjyys on avainsana siihen, että luodaan kasvua, elinvoimaa, työpaikkoja, verotuloja ja hyvinvointia, Haavikko toteaa. Pientä nousujohteista virettä yritysten innokkuudessa investoida oli havaittavissa jo syksyn PK-yritysbarometreissä. Haavikon mielestä investoinnit pitää saada liikkeelle toisella tasolla kuin niitä nyt on.

Kaikkea maaseutuohjelman kautta saatavaa yritysrahoitusta ja rahoitusta yritysten kehittämiseen ei oikein tunneta, ja voi olla että se maaseutu-sana jotenkin harhaanjohtaa, toteaa Haavikko. Kun ajatellaan Etelä-Savoa niin maaseutuohjelman rahoitushan koskettaa periaatteessa lähes kaikkia meidän alueen yrityksiä, ainoastaan Mikkelin ja Savonlinnan kaupungin ydinkeskustoissa toimivat yritykset ovat sen ulkopuolella. Ydinkeskustoissa sijaitsevat maataloustuotteen ensiasteen jalostajat voivat myös hakea yritystukia.

Maaseutuohjelman yritysrahoitusta on jaettavissa Etelä-Savossa noin 16 milj. euroa. Haavikko näkee nykyisen odottavan ja epäröivän markkinatilanteen otollisena aikana yritysten kehittämiselle.

Olisi hyvä, että mietittäisiin yrityksen toiminnan kehittämistä, jotta yritykset olisivat sitten hyvässä iskukunnossa, kun taloudellinen tilanne paranee ja markkinat rupeavat todella vetämään, Haavikko pohtii. Etelä-Savo on yritteliäs maakunta, jonka yrityksistä suurin osa on mikroyrityksiä.

Verkostomainen yhteistyö onkin yksi iso mahdollisuus viedä monia kehittämishankkeita eteenpäin ja asioita yrityksen kehittämiseksi.

MTK Etelä-Savon toiminnanjohtaja Vesa Kallion mukaan eteläsavolaisilla maatiloilla on paljon erilaista yritystoimintaa.

Tiloilla harjoitetaan muun muassa koneurakointia tai elintarvikkeiden jatkojalostusta. Isossa roolissa on matkailu. Mökki- ja matkailuyrittäjyyttä on kaikenlaisissa kokoluokissa, jopa varsin isossakin mittakaavassa, Kallio summaa.

Monelle yritykselle on Kallion mukaan käynyt niin, että sivuelinkeinosta onkin tullut tilan pääelinkeino. Pääelinkeino voi olla taloudellisesti merkittävämmässä asemassa kuin perusmaatalous.

Toisaalta se taustalla oleva maatalous on mahdollistanut muun yritystoiminnan. Yritystoimintaa ei olisi, jos ei olisi ollut maatilaa luomassa niitä puitteita, Kallio pohtii.
Maaseuturahasto tarjoaa mahdollisuuksia siihen, että maaseudulla voi aloittaa uutta yritystoimintaa. Varsinkin uutta yritystoimintaa aloittavat yrittäjät tarvitsevat todennäköisesti enemmän ulkopuolista apua, joko neuvonnallista tai taloudellista.

Tällöin tullaan siihen, että se maaseuturahaston tuki voi olla hyvinkin merkittävässä asemassa, Kallio tiivistää.

Kallion mukaan yrityksistä osa on jo vakiinnuttanut toimintaansa ja näillä yrityksillä on erilaiset tarpeet kuin aloittavilla.

Kaikki ulkopuolinen apu, niin taloudellinen kuin neuvonnallinenkin, auttaa aina uutta yrittäjää tai olemassa olevan yritystoiminnan kehittämistä, mutta avun täytyy olla suhteessa siihen, kuinka joustavaa se on ja kuinka se sopii yrityksen tavoitteisiin ja tarpeisiin, Kallio toteaa. Kallio suosittelee tutustumista tarjolla oleviin rahoitusvälineisiin ja ratkaisujen tekemistä, siltä pohjalta, mitkä ovat käyttökelpoisia omalle yritystoiminnalle.

Tulevaisuuden yritykset ennakoivat ja verkostoituvat

Mirja Haavikko näkee digitalisaation mahdollisuutena, josta ei vielä osata sanoa mitä kaikkea se tulee pitämään sisällään.

Yrittäjän tulee herkällä korvalla kuunnella ja lähteä avoimin mielin etsimään uusia toimintatapoja; etsiä uusia juttuja oman yrityksen toimintaan, jotta saa valmiuksia olla tässä ajassa ja tulevaisuudessa mukana, Haavikko visioi.

Vesa Kallio on samoilla linjoilla.

Maaseudun tulevaisuus näyttää Etelä-Savon osalta entistäkin monimuotoisemmalta. Perusmaatalouden ennusteet ovat sen tyyppisiä, että tilalukumäärä vähenee ja tilakoko ja yksikkökoko kasvavat. Maatilat ja infra eivät häviä mihinkään, sanoo Kallio. Kallio haluaakin kannustaa siihen, että vaikka joku tila lopettaisi perusmaatalouden, niin nuorempi sukupolvi miettisi mitä muita mahdollisuuksia tilalla voi olla perusmaatalouden lisäksi.

Jos ajatellaan, että maakunnalliset strategian kärjet ovat ruoka vesi ja metsä, missä ne kaikki on? Ne on maaseudulla. Ja niitä pitää ajatella laajasti. Mitä kaikkea liittyy ruokaan? Mitä kaikkea liittyy veteen? Mitä kaikkea liittyy metsään? Maaseudun tulevaisuus on digitalisaatiosta siihen perusmaatalouteen ja metsätalouteen; se on kaikkea siinä välillä, Kallio visioi.

Haavikon näkemys on, että yrittämisen ja palkkatyön ero tulee tulevaisuudessa vähitellen kapenemaan.

Jokaisen ihmisen on osattava myydä ja markkinoida oma osaamisensa. Yhä enenevässä määrin meistä jokainen on yrittäjä, toteaa Haavikko.

Haavikon mukaan tämä tulee esille yhä vahvemmin kaikessa mitä ihmiset tekevät. Oli sitten yrittäjä, työntekijä, koululainen, opiskelija tai harrastustoiminnassa mukana oleva, niin koko ajan pitää ottaa vahvemmin itsensä haltuun ja toimia yrittäjämäisesti. Haavikon mukaan tulevaisuuden menestyvät yritykset ovat osaavia, verkostoituvia ja muuntautumiskykyisiä. Yrityksiä, joissa pystytään tiedostamaan asiakkaiden tarpeet sekä ennakoimaan asiakkaiden tulevaisuuden tarpeita.

Mitä päättäjiltä toivotaan?

Vaikka Haavikon mukaan yleinen taloudellinen tilanne on tällä hetkellä hieman epävakaa, niin pitää muistaa, että hallitus on linjannut hyviä asioita yrittäjien toimintaedellytysten parantamiseksi aikoinaan hallitusohjelman puitteissa ja työstänyt nyt niitä asioita.

Olkoon kyse sitten työmarkkinoista, paikallisesta sopimisesta tai verotukseen liittyvästä, pitää saada aikaan konkreettisia toimenpiteitä, joilla autetaan yrityksiä investoimaan ja vahvasti uskomaan tulevaisuuteen, Haavikko toivoo.

Suomesta 95 % on maaseutua ja Etelä-Savossa maaseutua on kaikki muu paitsi Mikkelin ja Savonlinnan ydinkeskustat. Rahoitettavilla yrityksillä on tiettyjä kriteerejä, ja tärkeää on, että ennen kuin investointi alkaa niin ollaan yhteydessä joko paikallisen ELY-keskuksen asiantuntijaan tai paikalliseen Leader-toimintaryhmään.

Aamiaista tarjolla: Katso esite tästä

Mikkeli Ti 24.1.2017 8.30 – 11
Ramin Konditoria, Tuma/N3, Sammonkatu 12, 50130 Mikkeli
Mukana hieno yritysesimerkki: Jussi ja Terhi Saarinen, Heikkilän Yrttitila

Savonlinna ke 25.1.2017 klo 8.30 - 11
Ravintola Waahto, Satamapuistonkatu 5, 57100 Savonlinna
Mukana hieno yritysesimerkki: Karri Muhonen, Päivärinteen Ruislastu (klo 10)

Pieksämäki pe 3.2.2017 8.30 - 11
Hilpeä Hospodar, Savontie 9, 76100 Pieksämäki
Mukana hieno yritysesimerkki: Aki Nykänen, Maa-aitta

Tapahtumassa mukana MTK-Etelä-Savo, Etelä-Savon Yrittäjät, Etelä-Savon ELY-keskus, Leader ja
Maaseutukuriiri