Tiedotuslehti 2014
Tiedotuslehti 2013
Yrittävä maaseutu 2016
Maavara-lehti - Avara maaseutu 2014
Kipinöistä roihuun -leirin yhteenveto (18.-19.11.2014 Kuortane)
Etelä-Savon maaseutuohjelmien viestintähanke loppuraportti 2015
Maaseudun kehittämisohjelman kehittämishankkeet Etelä-Savon maaseudun kehittämisessä -seminaari 27.5.2015 - Materiaalit
Tiedoksi: Etelä-Savon ELY-keskuksen päätös Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman hanke- ja yritystukien valintajaksot vuodelle 2016 (linkki)
Mistä tulee luopua? Eteläsavolaisten viljelijöiden ja viranomaisten esittämät Byrokratian purku – kehittämisehdotukset
Monipuolinen ja erikoistunut elintarvikeala Etelä-Savossa
Luomulehtikaali
Etelä-Savossa tuotetaan monipuolisesti maatalousperäisiä raaka-aineita: maitoa, lihaa, vihanneksia, marjoja, viljaa, kananmunia ja yrttejä. Osa Etelä-Savon maataloustuotannosta on maamme kärkeä; täällä on valtakunnan tasolla merkittäviä parsa- ja kiinankaalin, rapean keräsalaatin, luomuporkkanan, -kaalikasvien ja –sipulin tuotannon keskittymiä. Avomaavihannekset ovatkin satomääriltään ja arvoltaan merkittävin puutarhatuotannon tuotantosuunta.
Taloudellisesta näkökulmasta maidontuotanto on merkittävä tuotantosuunta Etelä-Savossa, sillä sitä kautta tulee yli 60 % koko Etelä-Savon maatalouden myyntituloista. Maidontuotannon volyymi on maakunnassa pysynyt suhteellisen samalla tasolla, vaikkakin tilojen lukumäärä on vähentynyt huomattavasti. Etelä-Savossa on haluttu pitää yllä enemmänkin laatuun kuin määrään perustuvaa tuotantoa. Viime vuosien aikana tapahtuneet muutokset markkinoilla, kuten vientirajoitteet Venäjälle ovat aiheuttaneet maidon tuottajahintojen laskun, joka on vaikuttanut lypsykarjatilojen kannattavuuden heikkenemisen Etelä-Savossa.
Vuonna 2015 Etelä-Savossa oli 2444 maatalous- ja puutarhayritystä. Viimeisen viiden vuoden aikana tilojen kokonaismäärä on laskenut tasaisesti, noin 10 %. Lukumääräisesti tarkasteltuna eniten on vähentynyt lypsykarjataloutta harjoittavien tilojen määrä. Tuotantosuunnassa ”muu kasvinviljely” tilojen määrä on puolestaan lisääntynyt viime vuosina. Peltoalaltaan eteläsavolaiset tilat ovat maan pienimpiä (noin 30 ha), mutta jos mukaan lasketaan myös metsä- ja muu pinta-ala, tilojen koko on hieman maan keskimäärää suurempi. Käytössä oleva maatalousmaa tilaa kohden on viimeisen kuuden vuoden aikana ollut kasvussa niin Etelä-Savossa kuin valtakunnallisestikin.
Luomutilojen määrä ja luomuviljelty peltoala (ml. siirtymävaiheessa oleva pinta-ala) ovat puolestaan olleet kasvussa viime vuosina. Etelä-Savossa luomutilojen osuus kaikista maatiloista onkin suurempi kuin koko maassa keskimäärin. Tärkeimpiä puutarhakasveja luomussa pinta-alan mukaan tarkasteltuna ovat porkkana, mansikka, kaalit ja sipuli. Esimerkiksi koko maan luonnonmukaisista kaalikasveista 46 % tuotetaan Etelä-Savossa. Etelä-Savossa on myös merkittävää luomuporkkanan ja -sipulin tuotantoa. Luomukotieläintilojen lukumäärä on ollut nousujohdanteinen viimeisen viiden vuoden aikana.
Taloudellinen tilanne maatiloilla haastava
Vuosi 2015 oli maatalouden ennakollisten kannattavuustulosten mukaan heikko koko maassa; tuottajahinnat laskivat, eikä tuotantopanosten hintojen lasku pystynyt paikkaamaan tuottajahintojen laskua. Tilojen investointihalukkuuteen vaikuttavaa maataloustuotannon yleinen heikko kannattavuus, ja tämä näkyikin maatalouden investointien vähenemisenä vuonna 2015 Etelä-Savossa. Tänä vuonna maatalouden investointitahti on kuitenkin noussut. Tyypillisiä investointeja ovat esimerkiksi maitotiloilla rehu- ja lantavarastojen sekä uusien tuotantorakennuksien rakentaminen. Alueella on tehty viime vuosina merkittäviä investointeja myös puutarhapuolella.
Etelä-Savossa vahva mikroyrittäjyys
Etelä-Savon alueella on monipuolista elintarvikkeiden valmistusta. Vuonna 2015 jalostavia yrityksiä oli 129 (mukaan lukien tilalla tapahtuva jalostus). Vuosikymmenen vaihteesta lähtien on ollut nähtävissä nouseva trendi elintarvikeyrityksien lukumäärässä. Suurin osa eteläsavolaisista elintarvikeyrityksistä ovat pieniä, alle 5 henkilöä työllistäviä yrityksiä. Eteläsavolaiset tilat ovat monialaisimpia Suomessa ja useilla tiloilla harjoitetaan elintarvikkeiden jatkojalostusta. Jatkojalostusta harjoittavien monialaisten tilojen määrä on kuitenkin laskenut Etelä-Savossa.
Yrityksistä yli kaksi kolmasosaa toimii kolmella yleisimmällä toimialalla, joita ovat leipomotoiminta, lihan- sekä vihannesten, marjojen ja hedelmien jalostus. Maakunnassa on valtakunnan tasollakin merkittävää gluteenittomien leipomotuotteiden, hedelmä- ja vihannesjalostusta ja luomuvalmisruokien valmistusta. Luomua Etelä-Savossa jalostaa noin kymmenkunta yritystä ja tilaa.
Eteläsavolaiset elintarvikeyritykset myyvät noin 40 % omaan maakuntaan, noin 58 % muualle Suomeen ja pari prosenttia menee vientiin. Kun tarkastellaan myynnin jakautumista eri myyntikanaviin, voidaan todeta, että tuotannosta reilut 65 % menee vähittäiskaupan ja tukkumyynnin kautta, vajaat 20 % suoramyynnin kautta ja noin 15 % ruokapalveluihin.
Elintarvikkeita valmistavissa yrityksissä on henkilöstöä viidesosa alkutuotannon (ml metsätalous) henkilöstömäärästä ja yritykset tuottavat liikevaihtoa lähes kaksinkertaisesti maa-, metsä- ja kalatalousalan yrityksiin verrattuna. Eteläsavolainen alkutuotanto on ainakin osittain alueellisen jalostuksen edellytys ja strateginen tukijalka sillä 35 % elintarvikeyritysten raaka-aineostoista tehdään omasta maakunnasta. Raaka-aineet hankintaan suurimmaksi osaksi muualta Suomesta (noin 50 %) ja osittain ulkomailta (noin 15 %).
Kirjoitus perustuu Maaseuturahaston rahoittaman ”Kilpailukykyinen ja uusiutuva elintarvikeala Etelä-Savossa 2030” hankkeen nykytila-analyysiin. Hanketta toteuttavat Luonnonvarakeskus, Luke (koordinaattori) sekä Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti.
Kirjoittanut: Hanna-Maija Väisänen (Ruralia-instituutti) ja Pasi Rikkonen (Luke)
Kuvat: Maaseutukuriiri