Etelä-Savon ELY-keskus on tehnyt ennakkotyötä viljelijöiden suuntaa aktiivisesti jo ennen tätä tilaisuutta. Sakari Sallinen on tyytyväinen siitä, että viljelijöiden asioista ollaan aidosti kiinnostuneita ja että heidän mielipiteillään on väliä. Hän pitää hyvänä sitä, että näitä tilaisuuksia järjestetään, ja että asioihin pystyy vaikuttamaan.

Savonlinnalaisen maatalousyrittäjä Sakari Sallisen kommenttipuheenvuoro tilaisuudessa viljelijänäkökulmasta.

Lomitus asialistan kärjessä

Ensimmäisenä maatalouden ja nimenomaan karjatilallisen näkökulmasta tulee mieleen lomitusasia, se nousee kärkeen. Lomituksen tulisi edelleenkin toimia hyvin, sillä siitä riippuu, mitkä ovat maatalousyrittäjän todelliset mahdollisuudet pitää lomaa ja lähteä tilalta pois. Lomittajien pätevyys ja monipuolisuus nousee esille. Kaikkien lomittajien pitäisi olla riittävän päteviä ja kiinnostuneita yrittäjän työstä, jotta vapaa ja loma yrittäjän kannalta toimisi.

Hallinnollinen järjestelmä ei ole ensisijaisin kiinnostuksen kohde, pääasia on, että homma toimii yrittäjän ja eläimien kannalta. Tarpeet on tarkkaan mietittävä, miten lomittajan aika tilalla tulee hyödynnettyä. Maakunnallisten rajojen tulisi olla käytännössä joustavat, jotta hätätapauksissa sijaisapu olisi nopeasti saatavissa vaikka naapurimaakunnan puolelta. Se loisi yrittäjille turvallisuuden tunnetta lomituksen onnistumisesta, kun ei tarvitse palkata reservityövoimaa sen varalle, että tehtävät tulevat hoidetuiksi.

Toimiva eläinlääkintähuolto

Savonlinnan alue on hyvä esimerkki siitä, että eläinlääkintäasiat on pistetty toimimaan mallikkaasti uuden eläinlääkintäaseman rakentamisen ja kehittämisen myötä. Lisäksi on useita yksityisiä eläinlääkäriasemia. Tuotantoeläinten hoitoa, eläinlääkintää ja valvontaa ei voida laittaa yksityiselle sektorille vastuualueeksi, sillä siellä ei haluta tehdä päivystyksiä. Jos taas pieneläimet jätetään kunnalliselta puolelta pois, praktiikan pyörittämisen järkevyys kärsii, kun tuotantoeläinten hoitamisia ei ole koko ajalle ja monenlainen tietämys jää hyödyntämättä. Savonlinnan alueella on toimiva eläinlääkärijärjestelmä eikä muutoksia sinne tällä hetkellä ole tarvetta tehdä.

Maataloushallinnon palvelut tarpeen

Maataloushallinnon toiminnat ovat maanviljelijöille tosi tarpeellisia ja suurin osa maanviljelijöistä on tottunut asioimaan kasvotusten hallinnon henkilöiden kanssa. Tosin on ymmärrettävää, että tilojen vähetessä ja sähköiseen järjestelmään siirryttäessä tulee mieleen myös palvelupisteiden harventaminen tai toimenkuvan muuttaminen. On kuitenkin tärkeää, että jokaisessa kuntakeskuksessa on oltava toimiva palvelupiste. Meni viljelijä minkä kunnan palvelupisteeseen tahansa, sieltä tulisi löytyä henkilö, joka osaa neuvoa tai opastaa yhteydenotossa asiantuntijaan. Nykytekniikalla tällaisen palvelun ei pitäisi olla suurikaan asia.

Elinvoimaa kylille

Harrastuksiini on kuulunut kolmannen sektorin toiminta kuten kylätoiminta. 20 vuoden kokemuksella voin sanoa, että kyläyhdistystoiminta pistää nämä kylät pyörimään. Kyläyhdistystoiminnalla pystytään luomaan yhteisöllisyys, toistensa auttamisen tahto ja siellä opitaan tuntemaan toisemme. Se on virittänyt ja mahdollistanut yhteistyötä maanviljelijöiden ja muiden ammattikuntien välillä hyvinkin paljon. Leader-rahoitus systeemit ovat muiden muassa erittäin hyviä ja toimivia, ja niihin kuntien ja maakuntien pitäisi jatkossakin panostaa. Niillä saadaan paljon hyvää aikaiseksi ja maaseudun elämää ylläpidettyä.

Kaavoitukselle vielä terveiset

Tulevaisuudessa maatalouden rakenne tulee kehittymään ja yksiköt suurenemaan. Siksipä isoille yhteisnavetoille tulisi kaavoituksessa jo nyt varata alueita, missä ne voisivat sijaita. Yhteisnavetoiden tulee olla hyvien kulkuyhteyksien päässä, isojen peltokeskittymien lähellä. Hyvin harvoin tällaiset isot navetat soveltuvat sinne, missä pienet navetat juuri nyt sijaitsevat.

Asiakaslähtöinen maakuntauudistus

Tärkeintä maakunnan uudistamisessa on se, että lähdetään liikkeelle asiakkaasta ja asiakkaan tarpeista ja että ei mennä hallinto ja virkamiehet edellä. Siitä pitää olla tyytyväinen, että tällainen läpinäkyvä avoin linja tässä uudistuksessa on vallalla ja toivonkin, että tästä otettaisiin mallia myös jatkossa.
Vaikka tulevaisuudessa maatilojen lukumäärä vähenee, väittäisin, että niiden rahavirrat eivät tule vähenemään. Maatilojen rahalla tehdään maakunnassa hyvinkin paljon hyvää; työllistetään, elätetään monta perhettä, luodaan toimintoja muulle maaseutuyrittämiselle niin metsätalouspuolelle kuin matkailulle ja muille tärkeille toiminnoille.
Riviviljelijän näkökulmasta toin näitä asioita tähän esille ja samalla toivon maakuntauudistukselle hyvää ja mehevää jatkoa sekä onnistumisia tulevaisuudelle.

Muut viljelijät samoilla linjoilla Sallisen kanssa.

Tapahtumaan osallistui useampia viljelijöitä ympäri Etelä-Savoa. He olivat samoilla linjoilla Sallisen kanssa. Tärkeimmiksi aiheiksi päivässä nousivat lomitus ja eläinlääkäripalvelut myös heillä.

Katri Nissinen maidontuottaja Sulkavalta piti päivää silmiä avaavana ja hyödyllisenä. 

–Paljon asiatietoa ja uusia näkökulmia. Nissistä askarruttivat toimintaympäristön muutokset ja etenkin se, että miten ne palvelut hoituvat maatilojen näkökulmasta. -Jos eläinlääkintä, lomitus ja kaikki hoituu hyvin niin ja tämä muutoshan voi olla mahdollisuus parantaa asioiden toimivuutta. Nissisen mukaan organisaatio uudistukset eivät sinänsä vaikuta viljelijöiden arkipäivään. – Hoitaa palvelun kuka tahansa miten tahansa, jos se menee lakien ja säädösten mukaan niin se on ok. Asiointietäisyydet tulevaisuudessa mietityttävät mutta toivotaan, että kaikki saavat ne palvelut mitä tarvitsevat.

Jukka Sorjonen naudanlihan tuottaja Sulkavalta aprikoi teiden ja liikenneväylien kuntoa nyt ja tulevaisuudessa. – Vaikka väki vähenee niin kyllä ne vähäisemmätkin ihmiset niitä teitä tarvitsevat ja varsinkin elinkeinot matkailu, metsätalous ja sivuansioelinkeinot. Maakuntauudistus sinänsä ei tilojen toimintaan vaikuta, jos vain asiat ja palvelut toimivat. Sorjonen huolestutti mahdollinen byrokratian lisääntyminen maakuntauudistuksen myötä sekä tietoliikenneyhteyksien toimimattomuus. – Toimii ne kirkonkylillä ja kaupungeissa mutta kylillä sitten heikommin.

Virpi Valkonen maidontuottaja Rantasalmelta, hämmästeli maakuntauudistuksen tiukkaa aikataulua, koska valtakunnan tasolla soteuudistuskin on tuottanut hankaluuksia. –Mutta Etelä-Savossa vaikuttaa kuitenkin olevan tällä hetkellä hyvä ote. Valkosta pohditutti uudistuksen asiakaslähtöisyys sekä se miten palvelut pystytään tuottamaan tasalaatuisesti. Valkonen toivoi tulevan maakunnan lomituksen ja maaseutuhallinnon järjestyvän niin, että asiointi olisi kaikille sujuvaa ja saatavuus hyvä. – Silloin, jos asioita voi hoitaa puhelimella tai sähköpostilla niin on ihan sama, hoitaako joku asiaa Mikkelistä vai Rantasalmelta. Tärkeämpää on se, että jos joku ottaa asian hoitaakseen, niin hoitaa sen loppuun eikä pompottele asiakasta.

Neuvontajärjestö ProAgrian palvelu- ja kehityspäällikkö Pekka Häkkinen osallistui päivään ja arvioi, ettei uudistus vaikuta neuvontajärjestön toimintaan. –Kyllähän tässä paljon opettelua tulee sen suhteen, että miten uusi maakunta toimii. Enemmän Häkkistä mietityttää, maakuntauudistuksen toteutus ja se miten tulevaisuudessa palvelut tuotetaan.

     Virpi Valkonen maidontuottaja Rantalmi