MTK:n verojohtaja Timo Sipilän mukaan osakeyhtiöittäminen on herättänyt laajaa kiinnostusta maa- ja metsätalousyrittäjien keskuudessa jo useamman vuoden ajan. Kiinnostusta on räjähdysmäisesti lisännyt hallitusohjelman lupaus vapauttaa yhtiöittäminen varainsiirtoverosta vuoden 2018 alusta. -Varainsiirtovero on ollut monelle maatalouden harjoittajalle viimeinen ratkaiseva este yhtiöittämiselle ja monet ovat odottavalla kannalla, Sipilä kertoo.

Sipilän mukaan osakeyhtiöittäminen tulee olemaan maatalouden seuraava iso rakenteellinen muutos ja suurempi konkreettinen apu tulevaisuuteen katsoville maatiloille kuin mikään maatalouspoliittinen ratkaisu, mitä realistisesti voidaan edes ajatella. –Nyt kuitenkin monen maatalouden harjoittajan kannattaa odottaa hallituksen varainsiirtoverovapautusta, joka on luvattu 2018 alusta. Varainsiirtoveroa menee yhtiöittämistilanteessa 4 % kiinteistömassan käyvästä arvosta ja etenkin maatiloilla se voi olla iso euromäärä, Sipilä muistuttaa.

-Osakeyhtiöittäminen kannattaa suunnitella ja laskea huolella ja tehdä maatilayrityksen talouden hallinnasta realistinen analyysi, joka avaa yleensä kannattavuutta monella tapaa. Osakeyhtiöittäminen ei ole uskon asia vaan laskemisen tulos ja laskelman pohjalta tehtävä rationaalinen päätös, Sipilä tiivistää.

-Vaikka osakeyhtiöittäminen onkin aina tapauskohtaisesti mietittävä ja laskettava ratkaisu, mainitsee Sipilä joitakin tyypillisiä tilanteita, jossa yhtiöittäminen on järkevää. -Esim. tilanteessa, jossa on investoitu paljon yritykseen, tulot ovat kasvaneet, nettovarallisuus pieni ja kaikki lainojen lyhentäminen tapahtuu ansiotuloverotetulla kasvaneella tulolla, yhtiöittäminen voi olla erittäin hyödyllistä. Toinen mahdollinen tilanne, on että yrittäjäpariskunnasta, joko toinen tai molemmat, ovat tilan ulkopuolella töissä ja tilalta tulee tuloa, joka palkkatulojen päälle osittain tai kokonaan menevänä ansiotulona tulee äärimmäisen kireästi verotetuksi. Tällaisessa tapauksessa pienemmälläkin maatalouden tulolla yhtiöittäminen voi olla järkevä ratkaisu. Kolmas tyyppiesimerkki on tila, jossa molemmat osapuolet työskentelevät tilalla, nettovarallisuus on kunnossa mutta sitä halutaan vielä entisestään vahvistaa.

Tilanteet vaihtelevat mutta Sipilän mukaan punainen lanka yhtiöittämisessä on se, että päästään 20 % verokannan mukaiseen verotukseen, jolloin 80 % yhtiön tuloksesta jää yhtiön investointeihin, velkojen maksuun ja mahdollisesti myös voiton jakoon. Verrattuna sekä progressiiviseen ansiotuloverotukseen, että pääomatuloverotukseen 20 % verokanta on erittäin edullinen vaihtoehto. Toinen punainen lanka on nettovarallisuuden kasvattaminen osakeyhtiöittämällä; esim. maatilan pellot, jotka on ostettu, arvostetaan yhtiössä hankintahintaan eli kauppahintaan ja ei yhtiömuotoisessa maatilayrityksessä laskennallisen, arvostamislain mukaisen, arvon mukaan. Monessa kohtaa yhtiömuotoisen maatilayrityksen nettovarallisuus arvostetaan verovelvollisen kannalta edullisemmin.

-Yhtiöittäminen tehdään ehkä kerran elämässä, joten sen suunnitteluun kannattaa satsata. Kannattaa käyttää asiantuntijaa, joka ymmärtää maataloutta sekä maatalouteen liittyviä erityisiä lainsäädännön aloja kuten lomitusta ja rahoituslainsäädäntöä. Onnistunut yhtiöittäminen on investointi tulevaisuuteen, Sipilä summaa.

Sipilän mukaan on hyvä, että aiheesta ollaan innostuneita mutta olennaista on, että osataan selvittää olennaiset asiat ja tehdään oikeanlainen taloudellinen analyysi kustannustarpeista sekä yhtiöittämisen tuomista hyödyistä. -Vaikka yhtiöittäminen ei toteutuisikaan, on talouden analysointi joka tapauksessa erittäin hyödyllistä, Sipilä vinkkaa.

Mikko Penttinen, talousasiantuntija ProAgria Etelä-Savosta kertoi ajatuksiaan yhtiöittämisestä:
Usein kannustimena yhtiöittämisajatuksille on veroprosentti. Muita syitä voivat olla esim. yrityksen koko. Yritys voi olla jo sen verran iso, että on työntekijöitä tai liikevaihto ja tase alkavat olla niin isoja, että yritys ei perheviljelmänä enää toimi. Yhtiöittämisellä voidaan saada myös maksuvalmiusongelmaan ratkaisu. -Raha on silloin taseessa yhtiön rahana, eikä henkilökohtaisena rahana.

-Yksi etu on myös henkilökohtaisten riskien pienentäminen. Mikäli velkaa on paljon ja ne siirtyvät yhtiön veloiksi ja yritys menee nurin, niin ainakin yhtiön ulkopuoliset varat jäävät jäljelle. Tuloveroprosentti yhtiöittämisessä pienenee, mutta vastaavasti kannattavuusvaatimus kasvaa, sillä yhtiö ei voi olla kuin tilapäisesti tappiolla ja se tappio on jotenkin katettava joko omalla pääomalla tai sitten osakkaat järjestävät sen jotenkin muutoin. -Jos ei ole edellytyksiä kannattavaan toimintaan, niin yhtiöittäminen on silloin turhaa.

-Kannattavuuden ja maksuvalmiuden pitää olla kunnossa. Vakavaraisuus voi olla jopa huononlainenkin, jos muutoin ovat asiat kunnossa. Yhtiö voi olla jopa joskus keino siihen, että vakavaraisuus korjaantuu. Esim. maatilayrityksen hyvä tulos voi aiheuttaa sen, että henkilöverotus kiristyy sitä mukaa kun tulos paranee, Penttinen pohtii. Tällaisessa tapauksessa yhtiöittäminen voi parantaa yrityksen valmiutta investointeihin ja velan hoitoon. Yhtiössä verojen maksun jälkeen jäävän rahan voi pitää yhtiössä ja käyttää yhtiön tarpeisiin.

-Käytännössä maatilan yhtiöittäminen ja yhtiöittämissuunnitelman tekeminen lähtee maatilayrityksen taloustilanteen kartoituksesta. Kartoituksessa selviää yhtiöittämistapa. Kun tapa on valittu, selvitetään mitä asiakirjoja tarvitaan ja mistä saa lisää tietoa, kertoo Penttinen. Penttisen mukaan kaikki yhtiöittämiset ovat aina tapauskohtaisia ja on syytä pohtia tarkasti, mikä ratkaisu kullekin yritykselle sopii. Yhtiöittäminen ei ole aina kaikille sopiva vaihtoehto.

-Asiantuntijan tehtävä on tutkia asiakkaan taustat ja mitä osakeyhtiölaki sekä verottaja edellyttävät ja asiakas tekee sitten ratkaisun. Penttisen mukaan yhtiöittämisten määrä on lisääntynyt selkeästi verrattuna esim. kymmenen vuoden takaiseen aikaan.

Etelä-Savon ELY-keskuksen maaseutuasiantuntija, Hannu Korhonen, kertoi viranomaisnäkökulmaa yhtiöittämiseen. Korhosen mukaan on hyvä muistaa, että yrityksen yhtiöittämisessä tapahtuu yrityksen omistus- ja hallintaoikeuden siirto luonnolliselta henkilöltä yhtiölle. Silloin, kun viimeisen korkotukilainan erän tai avustuksen maksusta on alle viisi vuotta, tarvitaan ELY-keskukselta luovutuslupa. Lupa on haettava ja saatava ennen luovutusta. -Luvan hakemiseen riittää vapaamuotoinen hakemus. Jos luopuja saa luopumistukea tai jatkaja nuoren viljelijän aloitustukea lupaa ei tarvita, Korhonen sanoo.

Melan asiamies Sirkku Rekola kertoi Myel vakuutuksista ja niiden eduista. Yhtiöittäminen vaikuttaa myös yrittäjän Mela-turvaan. Sen vuoksi yhtiöittämisessä tulee harkita mitä valitsee ja että onko yhtiöittämisestä saatava hyöty niin iso, että Mela-turvasta kannattaa luopua? Yhtiöittämisen jälkeen jokaisen osakkaan on täytettävä yrittäjän kriteerit, että voi saada MYEL-eläkevakuutuksen tai MATA-työtapaturmavakuutuksen.

Yhtiöittämistä pohtiville maatilayrittäjille tilaisuus tarjosi hyvää informaatiota. Joroislaiset maatilayrittäjät Timo Paunonen (vas.) ja Olli-Heikki Immonen (oik.) olivat tilaisuudessa kuulemassa yhtiöittämisasiaa. -Yhtiöittäminen mahdollistaa maatilan pitkäjänteisen ja hallitun kehittämisen. Yhtiömuotoisessa yritystoiminnassa on helpompi parantaa vakavaraisuutta kuin ei yhtiömuotoisessa ja yhtiöittämisellä tulevaisuuden haasteisiin luodaan hyvä ponnistuspohja. Jos hallituksen varainsiirtovero yhtiöittämisessa poistuu, niin tämä on hyvin nopeasti toteutettava vaihtoehto, Immonen pohtii.

Paunonen on monialayrittäjä. -Sivuelinkeino alkaa olla sen verran suurempaa siihen maatalouteen verrattuna, että mietitään vaihtoehtoja ja tässä on mietinnässä, että mihin ratkaisuun päädytään. Hyviä neuvoja oli näillä asiantuntijoilla, Paunonen kiittelee.

Kirsi Kauranen, kanamunantuottaja Puumalasta, osallistui päivään, koska suunnitteilla on sukupolevenvaihdos ja mietinnässä on myös yhtiöittäminen. Tilaisuudessa selvisikin jo, että missä järjestyksessä toimenpiteet kannataa tehdä. Yhtiöittämistilaisuutta Kauranen piti erittäin hyödyllisenä. –Vaikka tieto joskus lisää tuskaa, niin ainahan uusi tieto on hyödyllistä, Kauranen sanoo.

Teksti ja kuvat: Anu Raatikainen

Luken tilastojen mukaan vuonna 2016 osakeyhtiömuotoisia maatilayrityksiä koko maassa oli 837 kpl. Etelä-Savossa vuonna 2016 oli osakeyhtiömuotoisia tiloja 35 kpl. (Lähde: SVT; Maatalous- ja puutarhayritysten lukumäärä omistajaryhmittäin).