Teksti: Anu Raatikainen

Kuvat: Lauri Hämäläinen

 Pääsiäisperinteeseen kuuluvat kanamunat eri muodoissaan. Koristelun lisäksi niitä käytetään myös leivontaan. Pääsiäisen aikaan kanamunankulutus kaksinkertaistuu. Kaiken kaikkiaan suomalaiset syövät kananmunia noin 11 kiloa henkeä kohti vuodessa, mikä tarkoittaa noin 3,5 kananmunaa viikossa.

Mistä nuo munat kauppoihin sitten päätyvät? Ja millaisen elämän munan muninut kana on elänyt?

– Hyvän elämän, vastaa Lauri Hämäläinen, juvalainen, toisen polven kananmunantuottaja. Ja mitä kanan hyvä elämä pitää sisällään?

– Kanat pääsevät toteuttamaan luontaista käyttäytymistään, niillä on hyvät olosuhteet: puhdasta purua, raikasta vettä, maukasta rehua ja paljon kavereita, Lauri kertoo.

Kavereita kanoilla todella riittää, sillä Hämäläisen tilalla tepastelee haastatteluhetkellä yhteensä noin 35 500 kanaa, jotka munivat pääsääntöisesti munan päivässä.

Hämäläisen tilalla kanat ovat kahdessa eri rakennuksessa, koska tilalla on kaksi eri tuotantosuuntaa: lattiakanat eli vapaat kanat ja Free Range -kanat eli ulkokanat. Kerroslattiakanalan kanat eli vapaat kanat asustavat lattiakanalassa, jossa ne saavat liikkua vapaasti.

Kanalassa on pesät, ruokintalinjat, vesilinjat, nukkumaorret ja hyppytasot, joista tai joille kanat voivat lennellä tahtonsa mukaan. Tämän lisäksi kanoilla on mahdollisuus kuopia sekä kylpeä koko lattia-alueella Free Range -kanojen elinolosuhteet ovat samat ja lisäksi niillä on mahdollisuus liikkua päiväsaikaan vapaasti laidunalueella sekä katetulla terassilla. Kanojen ei siis tarvitse olla siipi maassa, vaan ne voivat toteuttaa lajinmukaista käyttäytymistä.

Kaupassa tuotantotavan tunnistaa kananmunan kuoressa olevasta leimasta. Leiman ensimmäinen numero kertoo tuotantotavan. (0 = luomumuna, 1 = ulkokanalamuna, 2 = lattiamuna, 3 = virikehäkkimuna). Hämäläisten kanojen munissa olevan leiman ensimmäinen numero voi siis olla joko 1 tai 2.

Yksi kana syö rehua keskimäärin, iästä ja munintavaiheesta riippuen noin 125 grammaa päivässä. Hämäläisten linnuilla ruokahalu on erityisen hyvä, koska ne saavat toteuttaa itseään ja liikkua vapaasti.
Hämäläisen tilalla on peltoa viljelyksessä noin sata hehtaaria. Tilan kanat ruokitaan oman tilan sekä lähitilojen viljalla, herneellä ja rypsillä. Lisäksi ostetaan kalkkia ja valkuaisrehua, jotka lisätään rehuseokseen. Vilja ja herne kuivataan omassa kuivurissa. Rypsi rahtikuivataan ja –puristetaan tilan ulkopuolella.

– Rypsirouhe menee muille karjatiloille ja rypsiöljy käytetään meidän omassa rehuseoksessa, koska kanat pystyvät käyttämään öljyn paremmin ravinnokseen, Lauri kertoo.

Munarekka hakee Hämäläisen tilan munat kahdesti viikossa ja samassa kyydissä kulkevat parin muunkin tilan munat. Munat kuljetetaan pakkaamoon, jossa munat tarkastetaan, luokitellaan painon ja laadun mukaan, pakataan ja sen jälkeen ne toimitetaan tukku- ja vähittäiskauppoihin, suurtalouksiin ja jalostevalmistukseen. Hämäläisen munia myydään myös paikallisessa REKO-ruokapiirissä suoraan kuluttajille.

–Ruokapiirissä kanamunien kysyntää lisäävät juhlapyhät, kuten Joulu ja Pääsiäinen, Hämäläinen kertoo.

Kananmunamatematiikkaa:
Tavalliseen tilalla pakattavaan kennoon mahtuu 30 kananmunaa.
Trukkilavalliseen mahtuu 288 kennoa eli 8640 kananmunaa.
Rekan puoliperävaunuun mahtuu 24 trukkilavaa eli 6912 kennoa, eli 207 360 kananmunaa.

Tuotanto kananmunankuoressa:
Suomessa oli vuonna 2016 n. 320 kanamunatuottajaa. Vuonna 2016 kananmunia tuotettiin 72,6 miljoonaa kiloa. Vuoden 2016 tuotanto oli korkein 21 vuoteen. Kanamunista virikehäkeissä tuotettiin 62 %, lattiakanaloissa 33 % ja luomukanaloissa 5 %. (Lähteet: Siipikarjaliitto ja SVT: Luonnonvarakeskus, Kananmunien tuotanto)