Teksti: tutkijat Pasi Rikkonen ja Minna Väre. Luonnonvarakeskuksen (Luke) Talous- ja yhteiskunta –yksikkö Mikkelissä ja Helsingissä.

Lähiruokayritysten kiinnostavuutta lisäävät tällä hetkellä sekä paikallisuuden ja kestävyyden korostaminen että kuluttajien myönteinen mielikuva. Lähiruokaa tuottavat yritykset ovat keskenään hyvin erilaisia. Ne toimivat eri toimialoilla, noudattavat erilaisia toimintamalleja ja käyttävät erilaisia jakelukanavia. Lähiruokaan liittyvän liiketoiminnan kehittämiseksi onkin selkeä tarve tuntea paremmin lähiruokayritysten nykytilaa ja tulevaisuuden näkymiä.

Luonnonvarakeskuksen (Luke) toteuttamassa ja maa- ja metsätalousministeriön rahoittamassa tutkimuksessa selvitettiin mm. lähiruokayritysten taloudellista tilaa, kilpailukykytekijöitä, investointisuunnitelmia sekä eri jakelukanavien kannattavuutta. Yrittäjille suunnattu kysely toteutettiin vuoden 2016 lopulla.

Kannattavuus laskussa, mutta yritykset suunnittelevat investointeja

Lähiruokayritysten kannattavuuskehitys näyttää noudattavan maatalouden yleistä kannattavuuskehitystä. Kyselyn perusteella yrittäjät kokevat yritystensä kannattavuuden heikentyneen aikavälillä 2011–2015 ja olevan tällä hetkellä tyydyttävä. Myös saatavilla olevan tilinpäätösaineiston analyysi osoittaa osakeyhtiömuotoisten lähiruokayritysten kannattavuuskehityksen samansuuntaiseksi aikavälillä 2011–2015. Yrittäjät odottavat kuitenkin taloudellisen tilansa kehittyvän kuitenkin parempaan suuntaan lähitulevaisuudessa. Myös kannattavuuden odotetaan paranevan.

Taloudellisesta tilasta huolimatta yrittäjät suunnittelevat ahkerasti investointeja. Kyselyyn vastanneista yrittäjistä yli 60 % suunnitteli tekevänsä investointeja seuraavan viiden vuoden aikana. Suunnitellut investoinnit painottuvat oman tuotantoympäristön uudistamiseen, kuten tuotantokoneisiin, laitteisiin ja kalusteisiin sekä tuotanto-, pakkaus- ja työtiloihin. Investointeja suunnitellaan myös markkinointiin, varastoihin, asiakastiloihin, logistiikkaan ja esimerkiksi lisäpellon hankintaan. Suoramyyntiyritykset suunnittelevat investoivansa erityisesti markkinointiin, perusparannuksiin ja asiakastiloihin.
Laatu ja osaaminen vahvuuksina
Yrittäjät kokevat tärkeimmiksi kilpailueduikseen laadukkaat tuotteet ja yrityksen sijainnin. Lisäksi kyselyvastauksista nousevat esiin hyvä palvelu, erilaisuus ja erikoisuus, maine, luotettavuus ja brändi sekä aitous, vakioasiakkaat ja toimiminen edelläkävijänä. Yrityksen sisäisiksi vahvuuksiksi nähdään erityisesti yrittäjän ammattitaito ja motivaatio.

Lähiruokayritykset ovat usein kooltaan pieniä. Tästä on sekä etua että haittaa. Pienen yrityskoon vahvuutena ovat mm. joustavuus ja nopea reaktiokyky. Toisaalta pienen yrityksen heikkoutena ovat tuotannon pieni volyymi sekä resurssien puute. Yrittäjien mielestä vakiintuneet asiakassuhteet, lähiruoan suosion ja tunnettuuden kasvu, yhteistyöverkostot sekä lähiruoan edistämiseen tähtäävät hankkeet edistävät osaltaan yritystoimintaa.

Suoramyynti käytetyin ja kannattavin jakelukanava

Tuotteiden vaihtoehtoisten jakelukanavien kuten verkkokaupan, torien ja ruokapiirien mielletään yleisessä keskustelussa profiloituvan vahvasti juuri lähiruokaan ja lähiruoan jakelukanaviksi. Tulosten mukaan lähiruokayritysten pääasiallisia jakelukanavia ovat tällä hetkellä suoramyynti ja vähittäiskauppa. Yli kolmannes kyselyn vastaajista ilmoitti suoramyynnin muodostavan yli puolet yrityksensä kokonaismyynnistä. Noin neljänneksellä yrityksistä suoramyynti muodostaa 10–49% kokonaismyynnistä. Suoramyyntiä haluavat myös kokeilla yritykset, jotka eivät sitä vielä käytä.

Suoramyynnin lisäksi yrittäjät pitävät erityisesti tuotteiden myyntiä ravintoloille, torilla sekä markkinoilla kannattavana jakelukanavana. Myyntiä ravintoloille pidetään kiinnostavimpana jakelukanavana myös tulevaisuudessa. Samansuuntaisia tuloksia on saatu myös aikaisemmassa tutkimuksessa, mutta suurta suosiota sen osalta ei ole vielä tapahtunut.

Verkkokauppaan liittyy varauksia

Myös verkkokauppa koettiin aikaisemmassa tutkimuksessa lupaavana ja toiveita herättävänä jakelukanavana, mutta nyt tehdyn kyselyn mukaan sen suosio ei ole korkealla. Päinvastoin, ehkä jopa yllättäen, yrittäjät pitävät omaa tai ulkopuolisen ylläpitämää verkkokauppaa vähiten kannattavana suoramyynnin muotona. Jatkossa olisikin mielenkiintoista selvittää, ovatko myynti ravintoloille ja matkailuyrityksille sekä verkkokaupparatkaisut jääneet kehittämistoimenpiteiden osalta parhaillaan niin paljon huomiota keräävien REKO-renkaiden jalkoihin? Ruokamatkailun lisääntyessä Suomen ruokamatkailustrategian mukaisten kehittämistoimenpiteiden eteenpäin viemiselle tuntuisi kuitenkin olevan kasvavaa kysyntää.

Alueet erottuvat toisistaan

Tehdyn kyselyn mukaan myös yritysten taloudellinen tilanne sekä investointisuunnitelmat eroavat toisistaan eri alueilla. Parhaimmaksi taloudellinen tilanne arvioitiin Pohjois-Suomessa, jossa kasvavalla turismilla lienee iso rooli. Tätä tukee lisäksi se, että Pohjois-Suomen yrittäjillä on eniten investointisuunnitelmia. Huonoimmaksi taloudellinen tilanne arvioitiin Etelä-Suomessa ja vähiten investointiaikomuksia oli Itä-Suomessa. Lähiruokayritysten ja niiden liiketoiminnan kehittämiseksi tarvitaan myös jatkossa lisää tutkittua tietoa mm. siitä, miksi jokin jakelukanava tai liiketoimintakonsepti toimii ja miksi ei. Erilaisia hankkeita on käynnissä parhaillaankin eri puolilla Suomea. Näiden hankkeiden tuloksia tulee hyödyntää paitsi kohdealueella myös vertaamalla eri alueilta saatuja kokemuksia keskenään. Näin hankkeista saadaan suurin mahdollinen hyöty paitsi oman alueen, myös koko maan lähiruokayritysten vahvuuksien löytämiseksi ja kilpailukyvyn parantamiseksi edelleen.