Tiedote 20.9.2017, Etelä-Savon ELY-keskus

Maaseudun kehittämisohjelmaan liittyvän hanketoiminnan tuloksia ja lähivuosien näkymiä puitiin Etelä-Savon ELY-keskuksen 19.9. järjestämässä hankeriihessä tuvan täyteisellä hanketoimijajoukolla. Etelä-Savon maaseudun hanketoimijoiden lisäksi tilaisuuteen osallistuivat myös hankeasiantuntijat naapurimaakunnista. Tavoitteena oli tuoda esille hanketoiminnan saavutuksia ja kehittämismahdollisuuksia Etelä-Savossa, joskaan hanke- ja yritystoiminnan vertailuilta naapurimaakuntien kanssa ei voitu välttyä.

Etelä-Savossa ennätysmäärä maaseutuohjelman kehittämishankkeita

ELY-keskuksen yritysasiantuntija Jukka Kotro esitteli maaseuturahastosta Etelä-Savoon vuosille 2014-2020 osoitettua noin 30 milj. euron rahoitusvarausta, josta 40 % on tarkoitus käyttää kehittämishankkeisiin ja 60 % suoraan yrityksille investointeihin ja kehittämiseen myönnettäviin tukiin. Kehittämishankkeisiin, joita on yhteensä 52 kpl, on käytetty noin 9,5 milj. euroa ja yrityshankkeisiin vain 5,7 milj. euroa.

Kotron mukaan Investointirahoitusta ei Etelä-Savossa ole haettu siinä määrin kuin aikaisempina ohjelmakausina. Maaseutuasiantuntija Eija Äärilän mukaan maaseutuohjelman yritysrahoituksen tilanne Pohjois-Savossa ei ole sen parempi. Ihmetystä herätti se, että samanaikaisesti Pohjois-Karjalassa maaseudun yritysten investointirahoituksen hakeminen on ollut vilkasta ja rahoitusmyönnöt maan huippuluokkaa. Maaseutuasiantuntija Terho Sirviön mukaan yritystukien suuren kysynnän taustalla on Pohjois-Karjalassa nähty ELY-keskuksen ja kuntien omistamien elinkeinoyhtiöiden tiivis yhteistyö yritysinvestointien aktivoimisessa.

Etelä-Savon maaseutustrategiassa korostuvat elinkeinojen kehittäminen, ihmisten hyvinvointi ja maaseudun elinvoimaisuus. Jukka Kotro totesi, että suurin osa maaseudun hankerahoituksesta on käytetty alueen elinkeinojen kehittämiseen kuten maa- ja metsätalouteen, elintarvikkeiden jalostukseen, uusiutuvan energian tuotantoon ja matkailuun. Hankerahoituksella on näin voitu parantaa yritysten toimintaympäristöä, vaikka varisnaisten yritysinvestointien käynnistyminen alueella on suhteellisen vähäistä. Alueen ihmisten hyvinvointia parantavia hankkeita on rahoitettu maaseuturahastosta ELY-keskuksen lisäksi myös kolmen Leader-ryhmän taholta. Maaseudun elinvoimaisuutta on edistetty laajakaistahankkeilla sekä ympäristö- ja kulttuurimaisemahankkeella.

Runsas neljännes hankkeista on alueiden väliseen yhteistyöhön perustuvia. Julkisen tuen osuus hankkeissa vaihtelee hanketyypin mukaan 60-100 prosenttiin. Hankkeissa, joissa hanketoimija omarahoituksen osuus on merkittävä, on yleensä parempi ja pitempiaikainen vaikuttavuus. Suurin osa hankkeista on kuitenkin kokonaan julkisella tuella rahoitettuja tiedonvälitys- tai yhteistyöhankkeita. Yritysten mukaan saanti hankkeisiin lisää myös hanketoiminnan vaikuttavuutta. Yritysryhmien kokoaminen hankkeisiin on haasteellista. Yritysryhmähankkeet ovat toivottavia ja niitä on Etelä-Savossa viisi hanketta käynnissä.

Rakennerahastot ja Leader-toiminta mukana maaseutua kehittämässä

Maaseuturahaston lisäksi maaseudun kehittämiseen on käytetty myös Euroopan aluekehittämisrahaston (EAKR) varoja varsinkin ohjelmakauden alkupuolella. Maakuntaliiton ohjelmapäällikkö Jyrki Kuva listasi yhteensä 20 alueen maaseutua kehittävää EAKR-hanketta, joihin on käytetty yhteensä 5,3 milj. euroa rahoitusta. Lisäksi lukuisat matkailuhankkeet tukevat samalla myös maaseudun kehittämistä. ELY-keskuksen kautta hallinnoiduilla Euroopan Sosiaalirahaston (ESR) hankkeilla on tuettu mm. maaseutuyrittäjien työssä jaksamista ja ihmisten työllistymistä maaseudulla.

Alueen kolmen Leader-ryhmän hanketoiminnasta kertoi Veej´jakaja ry:n johtaja Anssi Gynther. Leader-rahoituksessa on tavoitteena 60 % kehittämishankkeille ja 40 % yritysinvestointeihin. Leader-hankkeet ovat yleensä suhteellisen pieniä ja pakallisiin tarpeisiin liittyviä. Viimeaikoina suosiota ovat saavuttaneet nk. teemahankkeet, joissa on lukuisia pienimuotoisia kehittämishankkeita saman hankehakemuksen sisällä.

Palvelumuotoilusta apua yrityksille

Tilaisuuteen oli kutsuttu myös innovatiivinen hankekeissi Keski-Suomesta. Hankekoordinaattori Marjo Luhtanen Suomen Muotoilusäätiöstä esitteli KeSmo- muotoilun aktivointi- ja tiedotushanketta, jossa yritysten tarjoamia palveluita kehitetään paremmin asiakkaan tarpeet huomioon ottavalla tavoin. Taide-esineiden muotoilu ymmärretään, mutta palveluiden kohdalla muotoilussa on kyse asiakkaan näkökulmasta katsottuna monipuolisesta lisäarvon tuottamisesta palvelutapahtuman eri kohdissa tuottajalta asiakkaalle.

Hankepuinnin tulokset maaseudun kehittämisessä

Hankepöydissä eroteltiin jyviä ja akanoita maaseutuohjelman hanketoiminnasta sekä ennen kaikkea innovoitiin ohjelmakauden loppuosan mahdollisuuksia. Ruoan tuotantoa puineessa ryhmässä kiiteltiin yhteistyön lisääntymistä alan toimijoiden kesken, mutta samalla peräänkuulutettiin yritysten kasvuhalukkuutta ja lähiruokaa lounasravintoloihin. Lähivuosien kehityskohteina esille nousivat mm. food design, erikoistuneet ruokaketjut, logistiset ratkaisut, kuluttajaymmärryksen parantaminen, ruokamatkailu, vienti, sivutuotteiden hyödyntäminen ja tulevaisuuden ruoantuotantomenetelmät.

Metsätaloutta kehittävät tiedotushankkeet ovat olleet metsänomistajien suosiossa, mutta puun jatkojalostusta koskeva hanketoiminta nähtiin vähäisenä. Ohjelman loppukaudella tulisikin panostaa mm. korjuuyrittäjien yritysryhmähankkeisiin, luomukeruualueiden laajentamiseen, metsien hoidon tehostamiseen ja kuluttajaymmärryksen lisäämiseen. Hanketoimintaa haastettiin myös suunnitteilla olevien biojalostamo- ja metsäteollisuusinvestointien edellytysten tukemiseen.
Biotalouden kultajyvinä nähtiin vahva raaka-ainepohja Etelä-Savossa, kuitulaboratorio ja Luonnonvarakeskuksen (LUKE) toimintojen säilyminen alueella. Alan koulutuksen riittävyys huolestutti ja toisaalta biotaloutta kaivattiin myös Leader-hankkeisiin. Biotalous nähtiin läheisesti metsätalouteen liittyvänä, johon haluttiin sovittaa myös luontomatkailun kehittäminen mukaan. Kestävä energiantuotanto, kiertotalous, puurakentaminen, puukomposiitit ja puuteollisuuden sivuvirrat nähtiin kehittämisen kohteina.

Matkailun kehittämiseksi on Etelä-Savossa tehty paljon, mutta vielä on paljon tekemistä Lapin kansainväliseen suosioon yltämiseksi. Etelä-Savon matkailua kehitetään osana Saimaan alueen kansainvälistä mainontaa. Myyntikanavien puute ja vesistömatkailun kehittämien nähtiin haasteellisena. Näkyvyys, tunnettuus, saavutettavuus, tapahtumat, sesonkiaikojen pidentäminen ja asiakasymmärryksen ja kulttuurien tuntemuksen vahvistaminen todettiin lähivuosien kehittämistarpeina. Alueen puhtaat vedet tulisi tuotteistaa elämyksistä matkailijalle pitempiaikaista merkitystä luoviksi kohteiksi.

Hyvinvoinnin kehittämisessä korostui maaseudun harveneva asutus ja osin siitä johtuvat asukkaiden turvallisuuteen liittyvät uudet haasteet. Uinuvien kylien aktivointi, ympärivuotinen liikunta- ja kulttuuritoiminta, lasten ja nuorten huomioon ottaminen ja maaseudun yhteisöllisyyden nosto uudelle tasolle nähtiin edelleen hanketoimintaa vaativina kehittämiskohteina. Palveluiden saatavuus ja niiden sähköistyminen edellyttävät tietoverkkojen toimivuutta maakunnan kaikissa osissa. Vapaa-ajan asukkaat tulee ottaa palveluiden tarjonnassa entistä paremmin huomioon, sillä vapaa-ajan asukkaista on Etelä-Savossa monin paikoin enemmän kuin vakinaisia asukkaita.

Lisätietoja
Maija Puurunen, yksikön päällikkö Etelä-Savon ELY-keskus, p. 029 502 4074, maija.puurunen@ely-keskus.fi
Ossi Tuuliainen, kehityspäällikkö, Etelä-Savon ELY-keskus, p. 029 502 4098, ossi.tuuliainen@ely-keskus.fi