Syyskuinen päivä on kiireinen, sillä Taina ahkeroi Vavesaaren tilamyymälässä Hilimassa sekä viimeistelee tuotteita syksyn Pariisin viikoille.

Suomalaisella luonnonmarjalla on menekkiä

Suomen luonnossa kasvaa noin 50 marjalajia, joista ravinnoksi poimittavia on 17. Suomalaiset kuluttavat marjoja noin 14-15 kiloa henkeä kohti vuodessa. Runsaana satovuonna marjoja saadaan noin 30 kiloa hehtaarilta. Valtakunnallisesta biologisesta mustikka- ja puolukkasadosta poimitaan vuosittain vain 13 prosenttia.

 Hyvän marjavuoden kokonaistalteenoton on arvioitu olevan noin 50 miljoonaa kiloa. Tästä määrästä suurin osa eli noin 80 prosenttia marjoista päätyy kotitalouksiin.

Ilman ulkomaisia poimijoita luonnonmarjojen myyntipoiminta olisi vähäistä. Viime vuonna myyntiin kerätyistä luonnonmarjoista jopa 81 prosenttia oli ulkomaisten ja 19 prosenttia kotimaisten kerääjien keräämiä. Poimijoista eniten oli thaimaalaisia. Lisäksi oli paljon poimijoita Ukrainasta ja Venäjältä. Ulkomaisten poimijoiden osuus on merkittävä ja se on lisännyt myyntimäärien kasvua. Marjojen talteenotto tehostuu. Luonnonmarjoista kertyi vuonna 2016 poimintatuloja yhteensä 19,7 miljoonaa euroa.

Puolukka ja mustikka kaupallisesti tärkeimmät marjat

Kaupallisesti merkittävimmät luonnonmarjat ovat puolukka, mustikka sekä lakka. Luonnonmarjoista puolukkaa poimitaan määrällisesti eniten, vaikka sen kilohinta on alhaisempi, kuin lakan tai mustikan. Puolukka kestää hyvin säilytystä eikä se vaadi välitöntä jatkokäsittelyä. Parhaat puolukkasadot ovat olleet Pohjois-Suomessa, mutta myös Itä-Suomesta on kerätty hyviä satoja viime vuosina.

Mustikka on kaupallisesti tärkeä marja. Sitä käytetään paljon kotimaisessa elintarviketeollisuudessa ja sen vienti on merkittävää. Vaikka mustikkaa on aina pidetty terveellisenä, niin sen terveellisyys on viime aikoina saanut lisää arvostusta ja mustikan kysyntä Aasiassa muun muassa Kiinassa ja Japanissa on kasvanut. Myös luomumetsämarjoilla olisi Aasiassa iso kysyntä.

Atte Valkiainen, Aten Marja-Aitasta, kertoo, että vuoden 2017 marjakausi alkaa olla taputeltu.

–Mustikka on meille tärkeä marja ja sitä on ollut saatavilla kohtuullisen hyvin. Enemmän kuin arvioimme.

Marjavuoden Valkiainen arvioi jäävän keskinkertaiseksi.

–Sadon laatu ja määrä on vaihdellut paljon ja puolukat ovat kypsyneet epätasaisesti.  Aten Marja-Aitta valmistaa mehuja kylmäpuristusmenetelmällä sekä luonnonmarjoista että puutarhamarjoista. Mehuja valmistetaan sekä kotitalouksien että suurtalouksien käyttöön. Pieniä määriä mehuja menee myös vientiin; lähinnä Aasian suuntaan.

Tuonti ja vienti

Kotimaisten luonnonmarjojen ulkomainen kysyntä vähentää teollisuuden käyttämän kotimaisen luonnonmarjan määrää. Sen vuoksi marjoja joudutaan tuomaan Suomeen. Vuonna 2016 tuoremustikkaa vietiin Suomesta 1,27 miljoonaa kiloa ja tuotiin n. 0,2 miljoonaa kiloa. Jäädytettyä mustikkaa vietiin Suomesta n. 3,5 miljoonaa kiloa ja tuotiin n. 2,8 miljoonaa kiloa.  Tuorepuolukkaa vietiin 1,4 miljoonaa kiloa ja tuotiin 15 000 kiloa. 

Luomumetsämarjaa arvostetaan ulkomailla

Suomessa on luomusertifioituja keruualueita yli 13 miljoonaa hehtaaria. Maailman suurin yksittäinen keruualue sijaitsee Suomen Lapissa. Luomumustikkaa tuli kauppoihin vuonna 2016 yli 3 miljoonaa kiloa ja sen poimintatulot olivat hieman yli 3,6 miljoonaa euroa. Luomupuolukkaa puolestaan tuli vuoden 2016 aikana kauppoihin noin 1,4 miljoonaa kiloa ja sen myyntitulo oli noin 1,2 miljoonaa euroa.

Kangasniemeläinen Vavesaaren tila on luomutila, jonka metsät on myös sertifioitu luomuun. Lisäksi tilan emäntä, Taina Laitinen, toimii myös 1000 hehtaarin luomukeruualueen selvittäjänä. Tila käyttää tuotteissaan luomumetsämarjoista mustikkaa, puolukkaa sekä karpaloa.

– Olen keruuttanut tänä vuonna mustikkaa ja puolukkaa näiltä omilta alueiltamme. Mustikkasato oli tänä vuonna kehnompi kuin aiemmin. Puolukkasato on ollut paikka paikoin erittäin hyvä, mutta sitäkään ei ole niin paljon kuin viime vuonna, Laitinen kertoo.

 Laitinen arvioi, että mustikasta tulee ensitalvena olemaan kova kysyntä ja sitä myöten hinta tulee nousemaan.

–Mustikan hinta on jo nyt tähtitieteellisen korkea, Laitinen arvioi.

 Vavesaaren tilalla valmistetaan tuotteita myös viljellystä marjasta mm. luomumansikasta, luomupensasmustikasta sekä luomutyrnistä. Puutarhamarjojenkin satokausi on ollut haastava.

 – Satokausi oli myöhässä, kun on ollut viileää. Lisäksi sateet hankaloittivat poimintaa, Laitinen kertoo. Vavesaaren tila käyttää luomuluonnonmarjoja lähinnä makeisiin, kuten marmeladeihin sekä hilloihin. Lisäksi mustikkaa ja puolukkaa käytetään kylmäpuristetun Mustikka- ja puolukkaluomumehun valmistukseen.

Puolukka ja mustikkamarmeladit vievät kielen mennessään.

Vavesaaren tila on mukana Ranskan vientiohjelmassa, jota hallinnoi ProAgria Etelä-Suomi ry. ProAgria Etelä-Suomi ry ja Action Finland! käynnistivät 2015 keväällä suomalais-ranskalaisen yhteistyön, joka tarjoaa suomalaisille elintarvikealan pk-yrityksille mahdollisuuden päästä Ranskan luksustuotteiden markkinoille. Vientiohjelmaa rahoittavat Työ- ja elinkeinoministeriö sekä Maa- ja metsätalousministeriö.

Lähteet: Metsä: monikäyttö ja ekosysteemipalvelut; Marsi 2016 – Luonnonmarjojen ja –sienten kauppaantulomäärät vuonna 2016; Näin on marjat -artikkeli Suomen luonto -lehdessä 5/2016; Tullihallituksen ulkomaankauppatilasto.