Maatilojen valvontatyö on muuttunut huimasti runsaan 20 vuoden aikana. Aiemmin paperisten karttojen ja mittanauhojen avulla hoidetut valvonnat tehdään nykyään digitaalisen kartta-aineiston, GPS-laitteiden ja tablettien eli maastotallentimien kanssa. Myös valvottavien tilojen määrä on lisääntynyt: vuonna 1995 Etelä-Savossa kohteita oli 67 ja vuonna 2017 valvontoja tehtiin 131 tilalla. Valvontaa ovat hoitaneet aikoinaan kunnat, maaseutuelinkeinopiirit ja TE-keskukset Nykyisin valvonnat ovat ELY-keskusten vastuulla.

EU:n jäsenyys muutti toimintaympäristöä  

Suomen liittyminen EU:n jäseneksi vuonna1995 muutti maatalouden ja elintarvikeketjun toimintaympäristöä. Euroopan yhteistä maatalouspolitiikkaa räätälöitiin Suomeen sopivammaksi liittymissopimuksen mahdollistamilla kansallisilla tukimuodoilla. Maatalouden tuottajahintataso laski unionin keskimääräiselle tuottajahintatasolle. Vuonna 1995 Etelä-Savon viljelijöille ohjautui kansallisia sekä EU-varoja yli 400 miljoonaa markkaa, mikä oli siihen aikaan noin 40 % alueen viljelijöiden myyntituloista. EU-tukien valvonta tuli osaksi viljelijöiden arkea

Valvontaa käsityönä

Vuonna 1995 valvonnan piirissä oli kotieläintiloista 10 % ja kasvinviljelytiloista 5 %. Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus TIKE arpoi tuittain valvontalistat, jotka silloisten maaseutuelinkeinopiirien sekä kuntien maaseutuelinkeinoviranomaisten tuli valvoa tilakäynnein.

Valvonta tapahtui pyytämällä valvottavan tilan tukihakemustiedot kunnasta maatalouselinkeinopiiriin. Piirissä mitattiin planimetrillä viljelijän karttaan merkitsemät perus- ja kasvulohkot ja niitä verrattiin hakemuksen tietoihin. Planimetri on pinta-alan mittauslaite, jonka mittakärkeä kuljetettiin kartalla mitattavan lohkon reunaviivaa pitkin. Pinta-ala luettiin laitteen mittarullan asteikolta.

Jos pinta-aloissa oli ongelmaa, kävi maatalouselinkeinopiiri tekemässä ns. toisen vaiheen valvonnan, joka suoritettiin takymetrilla, joka on maanmittauksessa käytettävä koje. Takymetrillä voidaan mitata pisteiden etäisyyksiä ja kulmia laitteeseen nähden. Tilat, joilla pinta-alat olivat kunnossa, valvoi joko kunnan maataloussihteeri tai maatalouselinkeinopiiri. Valvonnasta laadittiin pöytäkirja, jonka viljelijä nimellään varmensi. Valvontojen jälkeen tuet voitiin maksaa ja tukien maksatuksen hoiti TIKE. Vuonna 1995 Etelä-Savon maaseutuelinkeinopiirin alueella valvottiin 67 tilaa, joista kunta valvoi 27 kpl ja maaseutuelinkeinopiiri 40 kpl. 

Alkuun, kun kartta-aineisto oli laadultaan heikkoa, oli käytössä ns. hallinnon hyväksymä digitointivirhe, joka sai olla 20 % lohkon pinta-alasta. Kartta-aineiston parantuessa hallinnon hyväksymä digitointivirhe poistui käytöstä. Maastossa virallisena mittausvälineenä oli mittanauha. Aikaisemmin tilan kaikkia lohkoja ei valvottu vaan lohkoista valvottiin ainoastaan tietyin perustein valittu otos. Otoksen piti edustaa kattavasti tilan viljelykasveja sekä haettuja tukimuotoja. Otokseen valittiin kuitenkin aina aikaisemmin valvomattomat lohkot sekä lohkot, joille oli ilmoitettu monta kasvulohkoa.

Mittaustapa kehittyi

Vuonna 2007 valvonnassa käytettyjä virallisia mittalaitteita olivat digitaalinen kartta-aineisto, planimetri sekä mittanauha. Kartta-aineiston avulla, planimetrillä tai mittanauhalla tehdyssä mittauksessa hyväksyttiin 5 %:n mittapoikkeama pinta-alassa. Viljelijän vaatimuksesta käytettiin tarkempaa mittaustapaa eli takymetria. Myöhemmin takymetrin korvasi GPS-laite. Takymetrilla ja GPS-laitteella tehdyssä mittauksessa hyväksyttiin 2 %:n poikkeama pinta-alassa. Vuonna 2007 Etelä-Savon TE-keskuksen alueella tehtiin 201 peltoalatukien normaalia tilavalvontaa.

Etelä Savon TE-keskuksessa pilotoitiin vuonna 2009 satelliittivalvontaa. Kesän aikana tehtiin kaukokartoitusvalvonta, jossa valvottiin tiloja satelliittikuvien perusteella.

Lohkojen otoksista luovuttiin vuonna 2011, jolloin alettiin valvoa tilan kaikki lohkot. Suositus oli, että GPS-laitteella mitattaisiin vähintään 20 % valvonnassa olevista kasvulohkoista. Vuonna 2011 Etelä-Savon ELY-keskuksen alueella tehtiin 168 peltoalatukien normaalia tilavalvontaa.

Vuonna 2017 käytössä ovat digitaalinen kartta-aineisto, GPS-laitteet sekä tabletit eli maastotallentimet. Lohkojen rajat määritetään joko GPS-laitteella tai sähköisesti näytöltä. Mittavirheenä sallitaan GPS-laitteella 0,5 x lohkon kehämitta (m) ja sähköisesti näytöltä mitattaessa 0,75 x lohkon kehämitta. Maastotallentimeen voidaan tallentaa havainnot suoraan maastossa, jolloin ne kirjautuvat suoraan tietojärjestelmiin. Vuonna 2017 kokotilan valvontoja tehtiin 131 kpl.

Linkit:

Tutustu valvontatyön kehittymiseen: video  https://youtu.be/QYBiB278psU

Maatilojen valvonta: http://www.ely-keskus.fi/web/ely/maatilojen-tuotannon-ohjaus-viljelijatuet-ja-valvonta#.WhZq5aMUmTM

Lisätietoja:

Maaseutupalvelut –yksikkö:

Ritva Vaittinen
Johtava asiantuntija
ritva.vaittinen@ely-keskus.fi
029 502 4101

Merja Tolari

Ylitarkastaja

merja.tolari@ely-keskus.fi

029 502 4096