Maaseudun kehittämistä varten on EU:n maaseuturahastosta osittain rahoitettava valtakunnallinen ohjelma. Sen pohjalta laaditaan ELY-keskuksittain alueelliset maaseudun kehittämissuunnitelmat. Myös Leader-perustaisten paikallisten toimintaryhmien ohjelmat rahoitetaan osaksi maaseuturahastosta.
EU:n ohjelmakauden muutosviiveet heijastuvat myös Suomeen. Näin ollen Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 voitaneen toimittaa komissiolle vasta vuodenvaiheen tietämissä. Alueelliset maaseudun kehittämissuunnitelmat tulee jättää maa- ja metsätalousministeriölle lokakuun alussa. Niitä voidaan hyödyntää vielä valtakunnallisen ohjelman viimeistelyssä.

Etelä-Savossa vahva strategia maaseudun kehittämissuunnitelman perustana

Maaseudun kehittämissuunnitelman taustalla on Etelä-Savossa vahva maaseutustrategia. Se laadittiin viime syksynä maaseudun kehittäjätahojen ja alueen asukkaiden kuulemisten pohjalta. Strategiassa painottuvat kompaktilla tavoin maaseudun elinkeinojen kehittäminen, ihmisten hyvinvoinnin parantaminen ja maaseudun elinvoimaisuutta edistävien rakenteiden vahvistaminen. Taloudellinen, sosiaalinen ja kulttuurinen sekä ekologinen kestävyys ovat koko strategian läpileikkaavia tavoitteita.

Etelä-Savon maaseudun kehittämissuunnitelmassa on otettu käyttöön kaikki valtakunnallisen ohjelman 11 kehittämistoimenpidettä, joista osa on hyvinkin laaja-alaisia. Osa toimenpiteistä on lähinnä vastaavia kuin edellisessä maaseudun kehittämisohjelmassa, mutta osa on aivan uudentyyppisiä. Ohjelman toimenpiteet näyttävät soveltuvan hyvin alueen strategian toteuttamiseksi. Toimenpiteiden paremmuus ilmenee myöhemmin käytännön kehittämistyössä. Kaikkien osapuolien tavoitteena on byrokratian vähentyminen ja asiakaslähtöisyyden lisääntyminen.

Monialainen maaseutu edellyttää monitavoitteista kehittämistä

Etelä-Savon maaseudun kehittämissuunnitelmassa korostuvat luomu-tuotanto, elintarvikkeiden jalostus, metsätalous, ympäristön hoito ja paikallisuus. Myös alueelle tärkeät matkailu ja vapaa-ajan asuminen hyötyvät suoraan ja välillisesti näistä painotuksista. Maataloudella on jo lähtökohtaisesti merkittävä painoarvo maaseudun kehittämisohjelmissa, mutta myös maatalouden ulkopuolinen yritystoiminta on vahvasti mukana.

Kehittämissuunnitelman lukuisia eri tavoitteita edistetään tukemalla niihin liittyvää yritystoimintaa ja hanketoimintaa. Koulutus- ja tiedonvälityshankkeilla parannetaan maaseudun yrittäjien ja muiden toimijoiden osaamista. Samalla luodaan edellytyksiä uusien liiketoimintojen ja innovaatioiden kehittymiselle.

Luomu-tuotannon viljelyalatavoite on Etelä-Savossa nostettu 25 prosenttiin, kun valtakunnallinen tavoite on 20 % vuonna 2020. Elintarvikeketjujen kehittämistä edistetään tukemalla alueen yrittäjien liiketoimintalähtöisiä innovaatioita. Metsätaloudessa korostuvat puun jatkojalostus ja palveluyrittäjyys. Ympäristön hoito on laajasti mukana mm. alueen maatilojen kehittämisessä, mutta sitä edistetään myös tukemalla ympäristön hoitoon liittyvää yrittäjyyttä. Paikallisuuden edistämisellä pyritään paitsi elintarvikkeiden myös muiden lähituotteiden tarjonnan laajentamiseen ja monipuolistamiseen.

Maaseudun asukkaiden hyvinvointia parannetaan yhteistyössä alueen kolmen paikallisen toimintaryhmän kanssa. Palveluiden ja kylien kehittämisessä otetaan huomioon vakituisten asukkaiden lisäksi myös lisääntyvä vapaa-ajan asukkaiden määrä ja matkailun tarpeet. Nuorten työllistymistä ja laadukasta arkea koskevaa strategista tavoitetta voidaan tukea maaseutuohjelman lisäksi myös rakennerahastoista.

Maaseudun kehittämissuunnitelman mukaisia toimenpiteitä voidaan toteutetaan Mikkelin ja Savonlinnan ydinkeskustoja lukuun ottamatta koko Etelä-Savon alueella. Rakennerahasto-ohjelmilla tultaneen vastaamaan enempi kaupunkien ja niiden lähialueiden kehittämistarpeisiin, kun taas maaseudun kehittämissuunnitelman toimenpiteet ulottuvat alueen syrjäisimpiin kyliin ja maatiloille. Eri rahastojen ja ohjelmien välinen yhteensovitus korostuu monilta muiltakin osin uudella ohjelmakaudella.

Millaiseksi maaseutu muuttuu?

Maaseutustrategian visiossa Etelä-Savon maaseutu on vuonna 2020 ihmisläheinen ja innostava laadukkaan sinivihreän talouden ennakkoluuloton edelläkävijä. Sininen viittaa alueen puhtaiden vesistöjen ja runsaiden kalakantojen antamiin mahdollisuuksiin. Vihreällä taloudella tavoitellaan mm. luonnonvarojen kestävää käyttöä ja viherryttäminen sisältää myös sosiaalisia ulottuvuuksia. Visiota lähestytään ensisijaisesti maaseudun kehittämissuunnitelman avulla. Myös muissa alueen kehittämisohjelmissa on maaseutuun kohdistuvia kehittämistoimenpiteitä. Vision saavuttamien seitsemän vuoden aikana vaatii eri osapuolilta paljon ponnisteluja, mutta ei sinänsä liene täysi mahdottomuuskaan. Vaikka vision onnelaa ei täysin saavutettaisi, jo pääsy lähemmäksi sitä tuo monta hyvää maaseudun parhaaksi.

maija.puurunen@ely-keskus.fi