Inspiroivimmat puheenvuorot kuultiin Aalto yliopiston ihmisiltä. Etelä-Savon maaseutustrategiassa 2014–2020 näkyy uskalias hankerahoitus ja paikallinen omaleimaisuus.

Yli-innovaatioaktivistiksi itseään kutsuva tutkija Anssi Tuulenmäki kannusti maaseudun kehittäjiä kokeilemaan rohkeasti uusia ideoita, ilman etukäteissuunnittelua. Aalto yliopistossa työskentelevä Tuulenmäki toivoi kaikkien muuttavan perinteistä ajatteluaan maaseudun kehittämisestä ja työskentelytavoista.
– Kehotan ihmisiä rakentamaan sen tyyppisiä hankkeita, joissa olisi enemmän sijaa kokeiluille ja niistä saatavalle palautteelle. Näin kokeilut vasta synnyttäisivät varsinaisen suunnitelman, tutkija Anssi Tuulenmäki toteaa.
– Väitän, että kokeilemalla syntyy paremmin uusia ideoita kuin suunnittelulla. Laivat ja rakennukset pystytään suunnittelemaan, mutta ihmisten käyttäytymistä ei. Suunnittelulla syntyy vain tuttuja juttuja kuten konelogiikkaan perustuvia asioita. Monet uudet asiat vaativat ihmisten merkittävää käyttäytymismuutosta, mikä onnistuu vain kokeilemalla, Tuulenmäki korostaa.

Eri maakunnissa on kuluvan vuoden aikana työstetty maaseudun kehittämiseen tähtääviä aluestrategioita tulevalle ohjelmakaudella 2014–2020. Myös Leader-toimintaryhmät ovat laatineet suunnitelmansa hankerahojen painottamiseksi. Etelä-Savossa halutaan jatkossa rahoittaa myös niin sanottuja riskihankkeita ja mahdollistaa kokeileva toimintamalli. Suomen Kylätoiminta ry:n Leader-asiamies Heli Walls iloitsee eri toimintaryhmien innovatiivisista suunnitelmista.
– Suunnitelmia lukiessani tuli hienoja helmiä yhä uudestaan vastaan. Ryhmät ovat vahvaa työtä, mutta joukossa on myös hajontaa ja eroa. Kaikissa 55:ssä eri suunnitelmassa siirryttiin eteläisestä Suomesta länsirannikolla ja Itä-Suomeen sekä lopulta pohjoiseen Suomeen. Esille tuli tämän maan suuri kirjo ja alueiden erilaisuus. Työryhmässä todettiin, että paikallisuus tulee vahvasti esille, ja sen pitääkin näkyä, Heli Walls toteaa.
– Etelä-Savossa myönnettiin jo nykyisellä ohjelmakaudella yrittäjän kokeilurahaa, ja se onnistui. Suunnilleen 75 prosenttia kokeiluista yleensä epäonnistuu, mutta se pitää hyväksyä. Kaikki ei aina onnistu. Myös muille alueille toivottaisiin rohkeutta. Ministeriössä pitää toimia yleisellä tasolla, mutta alueilla voidaan paikallisesti oikeasti tehdä asioita eri tavalla, Maa- ja metsätalousministeriön neuvotteleva virkamies Sirpa Karjalainen kommentoi.

Kanadasta 21 vuotta sitten Suomeen tullut André Chaker halusi luoda neuvottelupäiville osallistuviin uskoa itseensä. Veikkauksessa apulaisjohtajana toimiva Chaker painotti, että jatkossa ei voi enää toimia kuten ennen. Tulevalle ohjelmakaudelle on välttämätöntä kehittää toimintaa, uudistua ja muuttaa ajattelutapaa. Chaker on kirjoittanut menestyksen salaisuudesta ja suomalaisuudesta myös kirjan, Ihanuuksien ihmemaa. Hänen mukaansa menestyksen avaimet ovat meidän omissa käsissämme kun vain itse ymmärrämme sen.
– Menestys ja suomalaisuus liittyy toisiinsa. Suomalaiseen kulttuuriin liittyy hyvin paljon maaseutu, josta tulee aivan mahtavat arvot. Isoissa kaupungeissa on unohdettu perusarvot jotka vievät meitä eteenpäin. Minä halusin muistuttaa kaikkia mikä heissä on hyvää, Chaker kertoi.

Heli Wallsin, Anssi Tuulenmäen, André Chakerin ja Sirpa Karjalaisen haastattelut voi kuunnella Maaseutukuriirin kotisivuilla:
http://www.maaseutukuriiri.fi/podcastit

Kuvia Leaderin ajankohtaispäiviltä ja Mannersuomen maaseudun kehitysohjelman neuvottelupäiviltä Hämeenlinnasta 5.-7.11.2013:
http://www.maaseutukuriiri.fi/kuvapankki?folder=46

Lisätietoa yleisesti maaseutuohjelmasta myös Maaseutu.fi-sivuilta:
http://www.maaseutu.fi

Lisätietoja ja yhteystiedot:
Maaseutukuriirin ohjelmatiedottaja Toni Degerlund, 0440 155 992, toni.degerlund@maaseutukuriiri.fi