Etelä-Savon ELY-keskuksen Pyöreä torni täyttyi tiistaina maakunnan laajakaistatilanteesta kiinnostuneista. Paikalle tulleet saivat tilaisuudesta yleiskatsauksen lisäksi myös yksityiskohtaista tietoa tulevien laajakaistahankkeiden valmisteluun.

Suomennimeltä Mikkeliin saapuivat Raimo Ruotsalainen, Raimo Laitinen ja Antti Pakarinen, jotka suunnittelevat paikkakunnalleen valokuituverkon rakentamista. Laitisen kynä viuhui tilaisuuden aikana tiheään ja muistiinpanoja kirjautui sivukaupalla.

(Raimo Ruotsalainen, Raimo Laitinen ja Antti Pakarinen Suomenniemeltä)

Miesten mukaan kiinteä yhteys olisi äärimmäisen tärkeä myös Suomenniemen keskustan ulkopuolella. Monien yritysten tulevaisuus on toimivien verkkoyhteyksien varassa. Nopea netti toisi tulevaisuudessa tärkeitä palveluita myös tavallisten asukkaiden saataville.

Aamupäivän aikana laajakaistarakentamisesta pidettiin neljä eri alustusta. Etelä-Savon ELY-keskuksen maaseutupalvelut-yksikön päällikkö Maija Puurunen muistutti, että tulevaisuudessa yhä useampi valtionpalvelu löytyy verkosta kasvokkain annettavan palvelun sijaan. Viime vuosina kehitys on ollut nopeaa: kun vielä kolme vuotta sitten noin puolet maatalouden päätukihauista tehtiin sähköisesti, niin tänä vuonna vastaava luku oli jo 90 prosenttia.

Etelä-Savon ELY-keskuksen johtava asiantuntija Ossi Tuuliainen valotti esityksessään tämänhetkistä tukitilannetta oman organisaationsa näkökulmasta. Tuuliaisen mukaan Euroopan Unionin Maaseuturahaston tuen avulla on rakennettu kahden vuoden aikana Etelä-Savoon noin 92 kilometriä verkkoa, jonka varrella on arviolta tuhatkunta kotitaloutta ja yritystä. Avustusta hankkeisiin on myönnetty 1,38 miljoonaa euroa.

Etelä-Savon maakuntaliiton kehittämispäällikkö Marko Tantun mukaan laajakaistarakentamisen tilanne vaihtelee suuresti kunnasta riippuen. Pertunmaan ja Hirvensalmen osalta verkkoa on rakennettu kiitettävästi, mutta muiden kuntien kohdalla sitä on tehty lähinnä kirkonkyliin.

Tanttu myös muistutti, että rakentamisen kannalta äärimmäisen tärkeän julkisen tuen ehdot muuttuivat parempaan suuntaan kesällä. Hankkeiden tukikelvoton osuus lyheni kahdesta kilometristä 100 metriin. Jatkossa tuen hakemisen mahdollisuutta ei myöskään rajata alueen väestötiheyden mukaan.
- Aikaisemmin kirkonkylät ja kyläkeskittymät ovat olleet tukikelvottomia alueita. Se on ollut suurin yksittäinen haittatekijä hankkeiden edistymiselle, Tanttu totesi.

Lukuisia laajakaistahankkeita läheltä seurannut tietojärjestelmäasiantuntija Merja Pahkasalo Maaseutuvirastosta pläjäytti osallistujien silmille ja korville yksityiskohtaisen tietopaketin laajakaista rakentamista suunnitteleville. Pahkasalon pääviesti oli, että hankkeet pitää suunnitella alusta loppuun äärimmäisen tarkasti. Näin vältytään ikäviltä yllätyksiltä ongelmien kohdatessa.
- Oleellisinta laajakaistahankkeiden onnistumisessa on maksajien saaminen mukaan. Näin kuukausimaksut eivät kohoa liian suuresti.

(Kerisalon valokuituosuuskunnan puheenjohtaja Markku Hyvönen)

Joroisten Kerisalon ja Rantasalmen Riuttasten kylien laajakaistahanketta luotsaava Markku Hyvönen painotti asenteiden merkitystä projektien onnistumisessa.
- Sähköäkin vastustettiin muinoin meidänkin kylällä. Laajakaista-asia on täysin siihen verrattava asia. Emme vielä edes tiedä, mitä kaikkea verkko tuo mukanaan tulevaisuudessa.

 Voit ladata infotilaisuuden esitysmateriaalin tästä linkistä.