Uutta maaseutupolitiikan kokonaisohjelmaa vuosille 2021–2027 valmistellaan
Älykkäät maaseudut -kiertueella yhdistyi kansallinen ja EU-politiikka
Valtakunnallinen Älykkäät maaseudut -kiertue starttasi Vantaalla helmikuun puolivälissä. Kiertue ehdittiin järjestää muutamilla paikkakunnilla ennen koronaviruksen puhkeamista.
Kiertueen tavoitteena oli kerätä evästyksiä, joita hyödynnetään maaseutupolitiikan kokonaisohjelman 2021–2027, yhteisen maatalouspolitiikan ja CAP-strategiasuunnitelman valmisteluun rahoituskaudelle 2021–2027 sekä alueiden maaseudun kehittämisen painopisteisiin (ELY-keskusvetoisesti) ja paikallisiin maaseudun kehittämisstrategioihin (Leader-ryhmävetoisesti).
– Älykkyys tarkoittaa uudistumista ja monipuolistumista, sekä toiminnallisesti että käsitteellisesti, sanoi kiertueen avaustilaisuudessa puhunut Maa- ja metsätalousministeriön ruokaosaston osastopäällikkö Minna-Mari Kaila.
Valtakunnallisella Älykkäät maaseudut -kiertueella oli tarkoituksena hakea aineksia 2020-luvun maaseutujen ja maatalouden kehittämiseen.
Kaila totesi, etteivät maatalous ja maaseutu ole toistensa synonyymeja. Maatalous on elinkeino, joka on monella maaseutualueella edelleen tärkeä toimiala. Maaseutu on toimintaympäristö, jonka luomat edellytykset vaikuttavat paitsi elinkeinotoiminnan mahdollisuuksiin, myös itse maatalousyrittäjän ja muiden maaseudun asukkaiden ja yrittäjien arkeen. Molempien kehittäminen on keskeinen asia koko Suomelle.
Alueellisissa tilaisuuksissa oli tavoitteena työstää sisältöjä tulevaan kansalliseen maaseutupolitiikkaan, saaristopolitiikkaan ja EU:n yhteiseen maatalouspolitiikkaan. Samalla oli tarkoitus hakea aiheita alueellisiin maaseudun kehittämisen painopisteisiin ja paikallisiin maaseudun kehittämisstrategioihin.
– Älykkäillä maaseuduilla ja maatiloilla haetaan fiksuja ja kestäviä ratkaisuja teknologian ketterällä hyödyntämisellä ja neuvokkaalla toiminnalla. Älykkyys on paitsi teknologiaa, myös tapa toimia resurssiviisaasti, Kaila korosti.
Maaseutuohjelma 2014-2020
Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma eli maaseutuohjelma pyrkii uudistamaan maataloutta ja maaseudun muuta yrittämistä. Kehittämisohjelman kolme strategista painopistettä vuosille 2014–2020 ovat:
• Edistetään biotaloutta ja sen osana maataloutta harjoitetaan taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävällä ja eettisesti hyväksyttävällä tavalla.
• Monipuolistetaan maaseudun elinkeinoja ja parannetaan työllisyyttä kehittämällä yritysten kilpailukykyä, uutta yrittäjyyttä ja yritysten verkostoitumista.
• Lisätään maaseudun elinvoimaa ja elämänlaatua.
Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014-2020 tavoitteet:
• osaaminen, tiedonvälitys, innovaatiot ja yhteistyö maaseudulla lisääntyvät,
• ilmastonmuutoksen hillintä ja sopeutuminen ilmastonmuutokseen tehostuvat,
• luonnon monimuotoisuus lisääntyy, vesistöjen tila ja maatalouskäytössä olevan maaperän tila paranevat,
• maaseudun yritystoiminta monipuolistuu ja työllisyys, palvelut sekä vaikuttamisen mahdollisuudet paranevat,
• maataloustuotannon kilpailukyky vahvistuu ja
• maaseutuyritykset vastaavat kuluttajien kysyntään ja arvostuksiin tuottamalla laadukasta ruokaa ja parantamalla eläinten hyvinvointia.
Euroopan komission, Maa- ja metsätalousministeriön, Ruokaviraston ja ELY-keskuksen roolit Leader-työssä
Euroopan komissio
• Antaa parlamentin ohella EU-asetuksia
• Valmistelee ja panee täytäntöön Euroopan unionin neuvoston asettamia erilaisia säädöksiä ja päätöksiä ja valvoo niiden noudattamista EU:n jäsenvaltioissa
• Vastaa maaseuturahastosta
• Hyväksyy kansalliset kehittämisohjelmat
Maa- ja metsätalousministeriö
• Vastaa ohjelmasta, lainsäädännöstä ja seurannasta
• Vastaa varojen jaosta
• Hyväksyy Leader-ryhmät
• Ohjelman arviointien ja selvitysten teko
Ruokavirasto
• Vastaa ohjelman toimeenpanon suunnittelusta, kehittämisestä ja seurannasta
• Vastaa varojen maksamisesta ja varojen käytön riittävästä valvonnasta
• Maksajavirastona vastaa EU:n lainsäädännössä osoitettujen tehtävien hoitamisesta moitteettoman varainhoidon periaatteita noudattaen
ELY-keskukset
• Delegoitujen tehtävien hoito: hanke- ja yritystukien tuki- ja maksupäätökset
• Toteuttaa alueellista kehittämissuunnitelmaa
• Kouluttaa ja neuvoo tuenhakijoita omalla alueellaan
• Leader-ryhmien ohjaus hanke- ja yritystukiasioissa
• Yhteistyö oman alueen Leader-ryhmien kanssa
• Ohjelmaviestintä
Leader-ryhmät
EU:n ns. yleisasetuksen 34 artiklan mukaan Leader-ryhmien tehtävänä on:
• parantaa paikallisten toimijoiden valmiuksia kehittää ja panna toimia täytäntöön
• suunnitella syrjimätön ja avoin valintamenettely ja objektiiviset valintaperusteet (valintakriteerit ja niiden julkaisu)
• asettaa toimien valinnassa toimet järjestykseen sen mukaan, miten hyvin ne toteuttavat ryhmän strategiaa
• mahdollistaa haku
• ottaa vastaan ja arvioida tukihakemukset
• valita toimet ja vahvistaa tuen määrä sekä tehdä ehdotus ELY:lle tuettavasta toimesta
• seurata ja arvioida strategian toteutumista
Maaseudun toimijat
• Maaseutuohjelman todelliset toteuttajat
• Ideat ja innovaatiot syntyvät paikallisesta toiminnasta
• Tärkeä osa ohjelman rahoitusta: yksityinen raha ja talkootyö
• Toimenpiteiden seuranta perustuu siihen, mitä tietoja ohjelman toteuttajat toimenpiteistään antavat
• Tuen vaikutus näkyy parhaiten paikallisella tasolla!
Maaseutukuriiri on kolmen Leader-ryhmän ja Etelä-Savon Ely-keskuksen tiedonvälityshanke
Maaseutukuriiri on Etelä-Savon maaseutuohjelmien viestintähanke, jonka tarkoituksena on kertoa niin maaseudun asukkaille kuin kaupunkilaisillekin maaseudun tuottamasta hyvinvoinnista koko maalle. Hankkeen toteuttajina ovat Etelä-Savon Ely-keskus, Rajupusu Leader ry, Piällysmies ry sekä hanketta hallinnoiva Veej’jakaja ry.
Viestintähankkeen tavoitteena on lisätä tietoa maaseutuohjelman kautta tulevan EU-rahoituksen merkityksestä ja vaikutuksista. Jopa 72 prosenttia Suomelle palautuvasta EU:n jäsenmaksusta tulee Maa- ja metsätalousministeriön hallinonalan kautta.
Vireä maaseutu ratkaisee osaltaan kilpailukyky-, ilmasto- ja ympäristökysymyksiä. EU:n maaseuturahaston rahoitus edistää maaseudun vihreää kasvua, elinvoimaisuutta ja saa aikaan yksityisiä investointeja. Suomi käyttää rahoitusmahdollisuuksia jo nyt tehokkaasti, mutta viestintähankkeen tehtävänä on lisätä tietoa mahdollisuuksista ja hankkeiden menestyksekkäistä tuloksista.
Yhteisenä tavoitteena on saada Suomi nousuun ja yritykset kasvuun. Maatalousyrittäjät ovat jo nyt löytäneet monialayrittämisen. Myös luomutuotantoon ja metsänhoidon menestyksekkääseen, ympäristön huomioon ottavaan kehitykseen panostetaan.
Maaseutuviestinnän vastuut ja työnjaot
Maa- ja metsätalousministeriö (MMM) johtaa ohjelmaviestintää. Ministeriö viestii ohjelma-asiakirjan muutoksista, Eu:n yhteisestä maaseutupolitiikasta ja rahastojen välisestä kumppanuudesta.
Ruokavirasto vastaa yksityiskohtaisista tukiehtojen kuvauksista ja hakuohjeista. (Hankerekisterin ylläpito)
Verkostopalvelut koordinoi maaseutuohjelman viestintäverkostoa ja tuottaa materiaaleja yhteiseen käyttöön (Maaseutu.fi -sivusto)
Viestintäyhdyshenkilöt ELY-keskuksissa ja Leader-ryhmissä tekevät alueellista viestintää tuensaajille ja potentiaalisille tuensaajille. (Etelä-Savon ELY-keskus)
Hanketiedottajat toimivat yhteistyössä paikallisten maaseudun kehittäjien sekä alue- ja paikallismedioiden kanssa nostaen esiin alueensa hyviä esimerkkejä niin paikallisesti kuin valtakunnallisesti. (Maaseutukuriiri, Etelä-Savossa)
