Luomusertifiointi ei estä metsänhoitoa
Teksti ja kuvat: Tiina Judén
Jokamiehen oikeudet kaupallisen keruun näkökulmasta ja luomumetsien tärkeys kansallisen hyödyn näkökulmasta herättivät vilkasta keskustelua ”Luomukeruualueilla monikäyttöä metsiin” -seminaarissa Mikkelin yliopistokeskuksessa. Metsänomistajien rooli nähtiin lähinnä mahdollistajana.
Luomuliiton puheenjohtaja Pirjo Siiskonen avasi seminaarin ja hän uskoi vahvasti, että luomumahdollisuudet kannattaa hyödyntää.
-Tehdään Suomesta luomumetsien maa, hän tiivisti.
Tämä ei ole ollenkaan mahdoton tavoite, sillä Suomi on maailman suurin luomukeruualue. Noin 12 miljoonaa hehtaaria Suomen pinta-alasta on potentiaalista luomualuetta.
Melkein luomua ei olekaan
Siiskonen haluaisi puheenvuoronsa mukaan eroon myyteistä, joiden mukaan kaikki Suomessa tuotetut raaka-aineet ovat ”melkein luomua” ja kaikki metsät luomumetsiä. Luomumetsien osalta ihmiset eivät kuitenkaan ole kaukana totuudesta, sillä luomusertifioinnista puhunut asiantuntija Eija Vuorela kertoi, että Suomen metsä-, kitu- ja joutomaista noin 97-99 prosenttia, alueesta riippuen, on luomukelpoista.
Luomumetsät ovat siis suuri mahdollisuus. Etelä-Savossa on pompsahdellut esiin useita rohkeita yrityksiä, jotka hyödyntävät luomumetsiä. Esimerkkinä mainittakoon Vavesaaren tila, Tertin kartano, Mahla Forest, Villikka ja Härkäniemen tuvat.
Jälkimmäisessä tapauksessa Härkäniemen tuvat on sertifioinut metsänsä luomuksi vuosi sitten. Nyt on aloitettu pakurinviljely.
Pakuria superfoodeihin
Pakuri, mahla ja pihka ovat luonnontuotteita, jotka eivät kuulu jokamiehenoikeuden piiriin. Et voi siis mennä porailemaan koivikoita, jolleivat ne ole omiasi.
Pakurikääpä on Suomen metsien uskomattomimpia yrttejä. Seminaarissa puhunut Puhdistamon perustaja ja vientijohtaja Joni Laiho käyttää pakuria voimaruokatuotteisiin. Puhdistamo tuotteistaa pakurista muun muassa kahvia, teetä ja erilaisia jauheita ja uutteita. Kyseessä on superfood, josta muun muassa suosittu bloggaaja Kaisa Merelä kertoo blogissaan ”The Good Morning”. Bloggaajan yksi lempituotteista on Puhdistamon kookosvesi.
Uusin ja ehkä tehokkain tapa markkinoida trendituotteita on juuri tunnetut bloggaajat. Hyvinvoinnista ja ruuan terveysvaikutteista kiinnostuneet nuoret kuluttajat seuraavat niitä.
Villikka ja sen yrittäjä Leena Hintikka on puolestaan kerännyt villiyrttejä jo vuosien ajan Puumalan Hurissalossa ja tuotteistanut niitä niin syötävään, kuin kauneudenhoitomuotoon.
-Villi ja luomu on hyvä yhdistelmä vientiin, sanoo Puhdistamon perustaja Joni Laiho.
Hänen mukaansa esimerkiksi japanilaisille pitää selittää puolentoista tunnin esityksellä, että Suomessa todella kerätään ne marjat villistä, suuresta metsästä omin käsin tai keruukoneilla.
Metsänomistajalle luomu on enimmäkseen imagoasia
MTK:n kenttäjohtaja Timo Leskinen kertoi luomusertifioinnista metsänomistajan näkökulmasta. Hänen mukaansa luomusertifioinnilla on merkitystä vain muutamille metsänomistajille.
-Se on pääasiassa imagollinen asia, jolla tuetaan maaseudun elinkeinojen kehittämistä. Sen organisointi ja ylläpito pitäisi olla vaivatonta ja kulutonta.
Lisäksi sen pitää Leskisen mukaan olla metsänomistajille vapaaehtoista ja metsänomistajan tietosuojasta pitää huolehtia. Leskinen näkee tulevaisuuden metsät tarpeellisina hiilinieluina. Metsien pitää näin ollen kasvaa nopeammin ja niiden lannoitus tulee lisääntymään.
Tällä hetkellä Etelä-Savon metsistä noin 2 350 hehtaaria on sertifioitua luomumetsää. Yhteensä 11 metsänomistajaa on sertifioinut metsänsä luomuksi. Suurimmalla osalla sertifioiduista luomumetsän omistajista on taustalla toimiva yritys, jossa he hyödyntävät luomumetsän antimia. Useat yksityiset metsänomistajat pitävät luomusertifioinnin kustannuksia kuitenkin liian suurina vuositasolla.
Ainakin arvomaailma-näkökulmasta luomumetsäsertifikaattia suunnittelevat toivoisivat kulutonta sertifiointia silloin, jos metsän antimia ei hyödynnetä kaupallisesti.
