Juvan Bioson Oy:n tuottama biokaasu on ekologista lähienergiaa
Luonnossa biokaasua syntyy soissa ja järvien pohjamudissa, kun mikrobit hajottavat orgaanista ainesta hapettomissa olosuhteissa. Biokaasua syntyy omia aikojaan myös kaatopaikoilla ja märehtijöiden vatsoissa.
Juvan Bioson Oy tuottaa biokaasua teollisesti biokaasureaktoreissa. Tuotantoprosessia kutsutaan mädättämiseksi. Raaka-aineena on lähitiloilta saatu kanan- ja naudanlanta, jota syötetään reaktoriin.
– Orgaaninen massa painetaan pönttöön ja mädätetään mikrobien avulla, jolloin syntyy biokaasua, summasi Bioson Oy:n hallituksen puheenjohtaja Heikki Teittinen biokaasulaitoksen toimintaperiaatteen.
Mikrobit alkavat mädättää orgaanista massaa, kun lämpötila on sopiva. Prosessin lopputuloksena syntyvä biokaasu sisältää pääasiassa metaania ja hiilidioksidia sekä pieniä osuuksia muita kaasuja kuten rikkiä, vetyä ja typpeä.
– Mikrobeja ei lisätä. Mikrobit voi tuhota, jos lannan seassa on liikaa antibiootteja tai lämpötila on liian korkea.
– Lanta tulee säiliöautoilla biokaasulaitoksellemme. Rekka käy keskimäärin kaksi kertaa päivässä. Vuosittain käsittelemme 14 000 tonnia lantaa.
Biokaasulaitoksen omistaa yksitoista lähialueen maatilaa. Kaikki tuotettu biokaasu menee tällä hetkellä naapurissa sijaitsevan Turakkalan puutarhan lämmöntuotantoon ja valaistukseen. Vuosittainen tuotantomäärä on noin 1400 megawattituntia sähköä ja noin 2000 megawattituntia lämpöenergiaa.
– Parhaimmillaan tuotamme puolet Turakkalan puutarhan energiantarpeesta. Sijaintimme on hyvä, olemme lähellä sekä raaka-ainetta tuottavia maatiloja että biokaasun loppukäyttäjää.
Biokaasun lisäksi prosessi tuottaa mädätysjäännöstä, jota pystytään hyödyntämään lannoitteena maataloudessa.
– Kaikki loppujäte lähtee takaisin maatiloille.
Bioson Oy on kapasiteetiltaan Suomen suurin maatilakokoluokan biokaasulaitos. Tuotanto käynnistyi 2011.
– Biokaasulaitoksen perustaminen on iso investointi. Laitoksemme on pilottilaitos tekniikan osalta. Haastetta toimintaan tuo kilpailu halvan sähkön tuottajien sekä isojen toimijoiden kanssa, kertoi Teittinen.
Haasteena on myös tuotantomäärien ennustaminen.
– Tuotantomäärät riippuvat siitä, miten onnistumme.
Biokaasun tuottamisen soveltuvat eläinperäiset, kasviperäiset ja teollisuusperäiset jätteet
Haasteista huolimatta biokaasu nähdään kiinnostavana energiantuotantomuotona ekologisuutensa vuoksi. Lisäksi sitä on mahdollista tuottaa monista eri raaka-aineista, joita löytyy läheltä.
Eläinten lantaa pidetään ihanteellisena raaka-aineena biokaasulle. Lanta sisältää mikrobien tarvitsemat ravinteet, sillä on korkea puskurikapasiteetti ja sitä on tasaisesti saatavilla ympäri vuoden.
Kasviperäisiä raaka-aineita saadaan energiakäyttöön varta vasten kasvatetuista kasveista sekä kasvituotannon sivutuotteena syntyvästä jätteestä ja kasvibiomassasta. Myös ruoantuotannosta syntynyt jäte soveltuu biokaasun tuotantoon. Teollisuudessa kuten paperi-, nahka- ja metsäalalla muodostuu jätettä, jota voidaan hyödyntää biokaasun tekemisessä.
Biosonissa tuotetaan lannan lisäksi biokaasua vihannesjätteestä sekä rasvanerotuskaivojen lietteestä. Valtaosa raaka-aine-eristä tulee lähialueelta, mutta laitoksella olisi valmius käsitellä porttimaksullisia eriä nykyistä enemmän ja vastaanottaa jätettä kauempaakin.
– Leipomojätteen vastaanottoa on myös testattu ja kokemukset ovat olleet myönteisiä, totesi Teittinen.
Teksti ja kuvat: Sofia Flygare
Biotalous tutuksi -hanke on Rajupusu Leader ry:n tiedonvälityshanke, jonka tavoitteena on tiedottaa alueen yrityksille ja asukkaille biotalouden mahdollisuuksista ja tulevaisuuden näkymistä.
