Kalamiehiltä on kadonnut kateus

 

Teksti ja kuvat: Tiina Judén

Kerimäellä on Kalatalo, josta ruotsalaisetkin vain haaveilevat.

Suomi on edelläkävijä kalastajien yhteistyössä, vaikka toisin voisi luulla. Suuret kalavalheet ja kateus kalavesistä ovat pitkään vesittäneet ajatusta yhteistyöstä.

Totuus on kuitenkin se, että äskettäin Itä-Suomen Kalatalousryhmän vieraana piipahtanut, sisävesien ammattikalastajayhdistyksen jäsenistä koostunut, ruotsalaisryhmä ihaili Kerimäen Kalatalo Oy:n toimintaa ja kalastajien yhteistyötä. Ruotsalaiskalastajat tutustuivat Kalatalon lisäksi myös Juvalla sijaitsevaan Lähiapaja-suoramyyntipisteeseen, sekä jään alta tapahtuvaan rysä- ja verkkokalastukseen.

Monissa Euroopan maissa kalat huutokaupataan suoraan satamista, kun taas Suomessa kala kaupataan logistisesti etukäteen kilpailutettuna tukkureille ja ravintoloille.

 

 

Yhteistyötä muikkunuottasilla

Kerimäen Kalatalossa on osakkaina 8 kalastajaa. Lisäksi Kalatalossa on 8 työntekijää. Kalastajat tuovat saaliinsa taloon numeroilla merkityissä konteissa, joista tunnistetaan kenen kalat tulevat käsiteltäviksi. Osakkaiden lisäksi kalaa ostetaan myös muutamalta osakeyhtiön ulkopuoliselta kalastajalta.

Nykyaikaisissa käsittelytiloissa kahdeksan reipasta eri kansalaisuutta edustavaa naista perkaa kaloja perkuukoneilla. 250-neliöisessä hallissa on uudet jäähilekoneet. Suunnitteilla on myös irtopakastuslinjasto, joka odottaa vielä Euroopan Kalatalousrahaston päätöstä. Tälläkin hetkellä osa muikkusaaliista pakastetaan jatkojalostusta varten.

Kerimäen Kalatalon nuorin osakas ja ammattikalastaja Paavo Pekkinen ihmettelee, miksi suomalaiset karttavat pakastetun järvikalan ostamista.

-Kuluttajakäyttäytymisessä ihmetyttää kyllä hieman se, miksi ostetaan ulkomaista pakastekalaa, mutta kotimaisen järvikalan kohdalla sana ”pakastus” tuntuu kirosanalta, Pekkinen kuittaa.

Suomessa jäiden käyttö ja kylmäketjun säilyminen kesällä ja talvella on maailman kärkitasoa.

-Pehmytruotoisen Puruveden muikun kohdalla säilyttäminen vähintään 0-asteessa onkin äärimmäisen tärkeää, painottaa Kerimäen Kalatalo Oy:n tuotantopäällikkö Ossi Tynkkynen.

Xamkin Järvikalan jäljet-hankkeen aikana on kehitelty mobiilissa toimiva viranomaispuolen saalisilmoitus, jonka rinnalla on testattu RFID-tekniikkaa eli kalan jäljitettävyyden seurantajärjestelmää. Samasta järjestelmästä pyritään saamaan myös sap- ja saaliskirjanpitoa.

Mobiiliin saalisilmoitukseen liittyviä kehitystöitä on tarkoitus jatkaa Nostetta särkikaloista- hankkeen aikana. Kehitteillä on appi eli sovellus, joka lukee QR-koodin, josta näkee minä päivänä kala on pyydetty ja mistä laitoksesta se on lähtenyt. Siitä voidaan nähdä myös, milloin kala on tullut kauppaan. Sovellus näyttäisi koko ketjun lämpötilat ja kylmäketjun kestävyyden.

 

 

 

Muikku on edullinen D-vitamiinipommi

Muikku on edullinen ja paljon D-vitamiinia sisältävä järvikala. Noin 70 prosenttia Suomessa myytävästä muikusta tulee Itä-Suomesta. Muikun kalastus on myös ekologisesti kestävää. Kalastajat ovat oppineet elämään jopa Norpan kanssa. Itä-Suomessa toimii yksi kolmasosaa kaikista Suomen ykkösluokan sisävesien kalastajista.

Paavo Pekkinen kertoo, että kalastajan herätyskello soi lähes joka aamu viideltä.

-Kalalle lähdetään kelillä, kuin kelillä. Pyytäminen on käsityötä ja järvet eivät ole taajamissa, joten kalojen kuljettaminenkin maksaa jonkin verran, hän kertoo.

Pekkisen mielestä kalastamisella elää kuitenkin kohtuullisen hyvin. Euroopan meri- ja kalatalousrahaston investointitukea saatiin Kalatalon perustamiseen 90 prosenttia rakennus- ja laitekustannuksista. Osakeyhtiön osakaskalastajat ovat sijoittaneet yhtiöön omaa rahaa loput 10 prosenttia. Rakennuttajana on toiminut Savonlinnan kaupunki, joka omistaa kiinteistön lunastussopimuksen päättymiseen asti.

Kalastaja ei saa tukea perustyökaluihin, kuten pyydyksiin ja veneisiin, eikä kalalla ole tuotantotukea. Tähän vaikuttavat Euroopan yhteiset kalastuspolitiikan säännöt.

 

Nuoria kalastellaan apajille

Nuoria alle 40-vuotiaita kalastajia halutaan innostaa ammatin pariin myös mestarikisälli-mallia hyödyntäen. Tässä mallissa uusi kalastaja on kokeneen kollegansa opissa ja saa myöhemmin kalavedet käyttöönsä. Kalastusta voi opiskella teoriassa, mutta se sisäistetään vasta käytännössä.

-On tärkeää tietää hyvät apajapaikat, kivet ja muut. Tässä lajissa tietotaito ratkaisee, sanoo Kerimäen Kalatalo Oy:n tuotantopäällikkö Ossi Tynkkynen.

Kalastajien keski-ikä on yli 50 vuotta ja siksi nuorten aktivoiminen kalastuksen pariin on äärimmäisen tärkeää elinkeinon säilymiseksi. Euroopan meri- ja kalastusrahasto myöntää nuoren kalastajan tukea alle 40-vuotiaille kalastajille kestävän kalastuksen ehdoilla.

Tänä kesänä palkataan myös kahdesta neljään nuorta kalastamaan ja somettamaan kesätyöstään niin Kerimäelle, kuin Vesannollekin. Kesätyötä voi hakea Kehittämisyhdistys Mansikan kautta. Kesäkalastajaksi etsitään reippaita ja oma-aloitteisia 15-20 -vuotiaita nuoria viiden viikon mittaiseen kesätyöhön.

Itä-Suomen kalatalousryhmän visio vuoteen 2020 mennessä on, että Itä-Suomen alueella on osaava kaupallisten kalastajien ja kalastusmatkailuyrittäjien verkosto, joka tekee kiinteää yhteistyötä alan tutkimus- ja kehittämislaitosten kanssa, hyödyntää uusinta tutkimustietoa ja pyydystekniikkaa, käyttää järviä kestävästi, tuottaa nykyistä enemmän järvikalaa ja rapuja kalaruokaketjuun sekä järjestää laadukkaita kalastusmatkailupalveluita.