Kohti hyödyllistä byrokratiaa
Teksti ja kuvat: Tiina Judén
Byrokratian purkuseminaarissa 16.4. Mikkelin yliopistokeskuksen auditoriossa oltiin monien työryhmien asiantuntijavoimin samaa mieltä siitä, että niin byrokratian purkamisessa kuin maataloustuotannon kehittämisessä tulisi miettiä, miten hyvä olen omaksumaan muutoksen.
-Pitää päästä eroon ajatuksesta, että tietoa käytetään meitä vastaan. Tietoa ei pidä pelätä, vaan siitä pitää ottaa hyöty irti, MTK:n vilja-asiamies Max Schulman korosti puheessaan.
Hän kertoi jo vuodesta 2014 käytössä olleesta viljapassista, joka tulee ensi syksyn aikana siirtymään kännykkään, tablettiin ja tietokoneelle.
-Nyt sovellus on vasta kokeiluvaiheessa ja sitä on testattu MTK:ssa, viljatoimijoilla ja -liikkeillä. Tosiasiassa se on kopio paperisesta viljapassista. Sähköinen viljapassi helpottaa viljelijän elämää, kun ei tarvitse olla kotona, vaan voi esimerkiksi kuitata kuorman saapumisen etänä. Appin kautta tieto saadaan siirrettyä myös suoraan kirjanpitoon.
Schulmanin mukaan digitalisaation tuomat edut kannattaa ottaa vastaan mieluummin kuin pyristellä vastaan.
Riskiperusteisuus olisi järkevää valvonnassa
Eviran pääjohtaja Matti Aho muistutti, että meidän pitäisi Suomessa hyödyntää enemmän ”maantieteellisten haittojen alue” -termiä ja että riskiperusteisuus valvonnassa olisi järkevää. Oikein toimiville tiloille tulisi palkkioksi vähemmän tarkastuksia.
Eviralla on meneillään iso muutos asiantuntijasta auttajaksi. Valvojasta valmentajaksi -ajatusta kehitetään edelleen.
-Haluamme luoda turvallisuutta ja kilpailukykyä ruokaketjun kumppanina. Maatalouden ja elintarvikealan kysymykset kytkeytyvät toisiinsa yhä enemmän uudeksi ruokapolitiikaksi, Matti Aho sanoi.
Maatalousuudistus mahdollistaa kansallisia järjestelyjä
Maaseutuviraston maatalousosaston johtaja Jukka Pekonniemi kertoi positiivisia asioita tulevasta maatalousuudistuksesta, joka mahdollistaa kansallisia järjestelyjä ja olisi eduksi pohjoiselle maataloudelle.
-Se tarkoittaisi vähemmän ohjausta EU:sta, Pekonniemi sanoi.
Pekonniemi oli sitä mieltä, että tuet olisi kohdistettava aktiivisille tiloille ja hyvinvointitukea pitäisi yksinkertaistaa. Hän korosti, että selkokielisyyteen pitää panostaa ja sähköistä oikea-aikaista viestintää lisätä.
-Esimerkiksi satelliittivalvonnan monitorointi antaa tutkakuva-aineistoa paljon useammin. Tämä tuo hyötyä ja mahdollisuuksia, sillä se vähentää paikan päällä tehtävää valvontaa. Ei tarvita satunnaista otantaa, hän sanoi.
Monitoroinnin pilotointia jatketaan ja se olisi yleisesti käytössä vuonna 2021. Tähän liittyvästä pelotevaikutelmasta pitäisi Pekonniemen mielestä luopua.
Nyt jo yli 90 prosenttia viljelijöistä hakee tukia sähköisesti. Silti edelleen esimerkiksi ympäristösopimuksiin liittyvä järjestelmä on sähköistämättä.
Brändätään arktisuus
Byrokratian purku -hankkeen työryhmistä ehkä radikaalein oli peltokasvityöryhmän esitys, jossa työryhmän puheenjohtaja Yrjö Ehrnrooth totesi, että pitää joko sopeuttaa tuotantoa, joka tarkoittaa tappiollista toimintaa, tai hakea uusia asiakkaita ja uusia markkinoita.
-Tämä tarkoittaa, että haemme lisäarvoa byrokratiasta ja otamme asiakkaan mukaan. Säilytämme jäljitettävyyttä, ympäristöstä huolehtien, ja brändäämme arktisuuden yhtenä viennin veturina, Ehrnrooth sanoi.
Hänen mukaansa lisäarvoa tuo valinta. On valittava maksukykyiset ja -haluiset asiakkaat. Tätä varten tarvitaan laatujärjestelmä.
-Asetetaan rima korkealle! Otetaan Kasvi-Oiva -arviointijärjestelmä mukaan. Mitä paremmin toimit, sitä leveämpi hymy pallossa, Ehrnrooth maalailee.
Käytännössä hän tarkoittaa sitä, että viranomaisen viimeisin tarkastus olisi myös nähtävissä asiakkaalle. Pitäisi muuttaa järjestelmää, jossa Mavi on Ehrnroothin mukaan pyörinyt sanktio- tai pakotejärjestelmän ympärillä.
-Pitäisi antaa viljelijälle mahdollisuus korjata tilanne. Annettaisiin palaute hyvistä toimintatavoista. Luomutuotanto on yllättävän lähellä tätä rakennetta. Se vastaa sata lasissa asiakkaan tarpeeseen, Ehrnrooth kiittää.
Uusi ehdotettu tapa, jolla voitaisiin todentaa tuotteiden ylivertaisuus, vaatii kuitenkin resursseja. Lisäksi se edellyttää halua muutokseen, valmiutta ja uskoa siihen, että tuote on kunnossa.
-Julistamalla tuloksia, saavutamme luottamusta niin kansainvälisesti kuin viranomaistenkin suuntaan.
Peltotyöryhmän lähtökohtana uudistustyössä on ollut viljelijän henkinen ja taloudellinen hyvinvointi.
Naseva pitäisi lakkauttaa
Maito- ja lihatyöryhmä esittää Nasevan lakkauttamista. Maito- ja lihatyöpajan puheenjohtaja Anne Nykänen kertoi, että kirjaaminen Nasevaan on hankalaa, eivätkä kaikki eläinlääkärit käytä sitä. Viranomaiset taas haluaisivat kehittää ohjelmaa.
Työryhmä ehdottaa myös eläinluettelon lakkauttamista, sillä eläinrekisteri ja eläinluettelo ovat identtiset. Eläinrekisteristä tulisi keskeinen järjestelmä, jota hallinnoitaisiin Minun maatilani -sovelluksella.
-Työryhmän mielestä eläimen syntymä, siirto ja poistoilmoitukset pitäisi merkitä rekisteriin seitsemän päivän kuluessa riippumatta siitä, onko sähköinen vai manuaalinen järjestelmä, Nykänen sanoi.
Suomessa on niin luotettava sähköinen atk-järjestelmä, että viljelijät katsovat Nykäsen mukaan eläinluettelon turhaksi. Valvontakäynnistä pitäisi työryhmän mukaan ilmoittaa vähintään 48 tuntia ennen valvontaa. Näin se olisi sujuvampaa molemmille osapuolille.
Asiaa poisto- ja siirtoilmoitusten siirtämisestä teurastamojen tehtäväksi vie eteenpäin MTK:n lihavaliokunta yhdessä teurastamojen kanssa.
Luomussa on jo laatujärjestelmä
Luomutuotannossa on totuttu yllätystarkastuksiin ja niihin sparrataan maatalousyrittäjiä jo luomun peruskursseilla. Silti viljelijäpuolella toivotaan myös jatkokoulutusta.
Juha-Antti Kotimäki puhui luomutyöryhmän puolesta ja viljapassiin tehokkaasta käytöstä vuodesta 2014 lähtien. Luomuviljelijän eduksi voisi olla tilakohtainen sähköinen ohjekirja. Luomuvalvontaan on tulossa ensi kesänä mobiilisovellus.
-Vipuun on tehty ehdotus, että jos luomuviljelijä tuottaa sinne dokumentteja, olisiko mahdollista saada alennusta vuosivalvontamaksusta, Kotimäki esitteli.
Eteläsavolaisten viljelijöiden, viranomaisten ja maatalouden asiantuntijaorganisaatioiden hanketyöskentelyä viljelijöiden byrokratiataakan keventämiseksi ja hyödyntämiseksi on tehty jo kolme vuotta. Tilaisuuden järjestämisestä vastasi Byrokratian hyödyntäminen maatilan ja maaseutuyrityksen toiminnassa ja johtamisessa -hanke. Hanketta rahoittavat Euroopan maaseuturahasto ja Etelä-Savon ELY-keskus.
