La Isla Bonitan elämänlanka tulevaisuuteen

 

Teksti ja kuvat: Tiina Judén. 

Kerisalon kylän valokuituhanke on juuri saatu onnistuneesti päätökseen. Nyt laajakaista halutaan rakentaa myös Kerisalon saareen, jota Immolan isäntä Aimo Hämäläinen leikillisesti kutsuu La Isla Bonitaksi eli kauniiksi saareksi.

Tukihakemus La Isla Bonitan valokuidun rakentamiseksi on jätetty Etelä-Savon ELY-keskukseen, ja jos tukea myönnetään ja mukaan lähtee riittävän monta taloutta, valokuituverkko rakennetaan saareen kesällä 2018 Kerisalon valokuituosuuskunnan toimesta.

Hankealue kattaa Kerisalon saaren ja muutaman pikkusaaren lisäksi talouksia myös Kerisalonsaarentien, Paajalantien, Kotkantien ja Kervintien alueelta. Alueella on 137 kiinteistöä, jotka voisivat liittyä laajakaistaan. Kiinteistöistä noin 50 on vakituisesti asuttuja ja loput kesämökkejä.

Alueella on myös matkailualan yrityksiä, kuten Kartanogolf ja Kotkansalmen lomamökit ja Vanamolan majatalo. Saaren valokuituhankkeen koordinoijana toimiikin Vanamolan yrittäjä Pirkko Hämäläinen Immolasta.

Tahtotilana kyläyhdistyksellä olisi käyttää oman kylän urakoitsijoita, jotka tekivät myös Kerisalon kylän valokuituhankkeen viime kesänä. Kerisalon kyläyhdistyksen puheenjohtaja Markku Hyvönen kertoo, että kilpailutuslaki on kylien onneksi hieman muuttunut.

-Tukimäärä nousi 10 prosentilla verrattuna aiempiin vuosiin ja haja-asutusalueiden valokuituhankkeet eivät enää tarvitse julkista kilpailutusta, joka vain nostaa hintoja. Oman kylän urakoitsijat tuntevat alueet, ja se on etu. Kun he tekevät itselleen, niin silloin he tekevät hyvin ja tehokkaasti, sanoo Markku Hyvönen.

 

Yhteiskunta digitalisoituu

Hanke on haasteellinen, sillä ihmiset tarvitsevat hyviä ja nopeita yhteyksiä, mutta eivät ole halukkaita satsaamaan niihin rahaa. Samalle hankealueelle ei saa tukea kuin kerran. Jos kaikki taloudet lähtisivät mukaan, niin tukien jälkeen valokuituliittymän rakennuskustannukseksi jäisi vain noin 1000 euroa.

-2700 euroa on meidän kustannuskipuraja. Kerisalon alueella yhden talouden itse maksettavat kustannukset jäivät 1300 euroon. Tilanne elää nyt kuukauden tai kaksi. Huhtikuun puolivälissä pitäisi olla tieto kaikista halukkaista. Huhtikuun alussa pitää jättää kilpailutukset, sanoo Hyvönen.

-Alueella on etätyöntekijöitä ja yrityksiä yllättävän paljon. Kartanogolfilla on noin 30 000 kävijää ja mökkimajoituksissa noin 4000-5000 majoitusvuorokautta vuodessa. Tietääkseni tällä hetkellä noin 75 taloutta on kiinnostunut ottamaan valokuidun, sanoo Pirkko Hämäläinen.

Hyvönen pitää koko yhteiskunnan digitalisoitumista tärkeimpänä syynä hankkia valokuitu.

-Palvelut tulevat olemaan tässä muodossa terveydenhuollosta lähtien. Ei ole mahdollista elää ilman kunnon tietoliikenneyhteyksiä, Hyvönen painottaa.

Suurin osa ihmisistä Kerisalon saaressa on tällä hetkellä mobiiliyhteyksien varassa. Niillä ei voi tulevaisuuden asioita hoitaa, kun kaista jaetaan kaikkien käyttäjien kesken.

-Esimerkiksi, kun Joroisissa on teräsmieskisat, mökit ovat täynnä kisaihmisiä ja netti kuormittuu. Silloin ei mikään mokkulayhteys eikä muukaan toimi, Hyvönen kertoo.

 

 

Suomen älykkäin kylä -kilpailuun?

”Älykkäät kylät” on nyt yhteinen teema Euroopan unionissa. Voisiko Kerisalon kylä lähteä mukaan valtakunnalliseen Suomen Älykkäin kylä – kilpailuun? Sen järjestää Maaseutuverkosto ja maaseuturahasto.

Hyvönen kertoo, ettei se ole mahdotonta, sillä moni kyläläinen on jo kysellyt, mitä tehdään seuraavaksi. Olisi kiva tehdä jotain hyvää kyläläisten hyväksi.

-Monella on loksahtanut suu auki siitä, miten voidaan tehdä niin halvalla ja hyvää laatua. Kerisalon kylän laajakaista on yksi parhaista rakennetuista valokuituverkostoista, Hyvönen kehaisee.

Lauantaina kyläyhdistyksen kokouksessa keskusteltiin siitä, mitä voidaan tehdä jatkossa. Hyvösen mielestä Kerisalon kylä on yksi Suomen parhaita kyliä.

-Tänne halutaan keskittää työtä ja toimeentuloa. Käännetään Suomen valtion halu keskittää asutus suuriin keskuksiin, kun meillä on hirveästi osaavia ammattilaisia maaseudulla. Sitä paitsi kaupungit tarvitsevat maaseutua, Hyvönen napauttaa.

Hän ei halua asettaa vastakkain kaupunkia ja maaseutua, mutta on sitä mieltä, että kaupungista se leipä loppuu ennemmin kuin maaseudulta, jos sikseen tulee.

-Suomi elää metsästä ja tarvitsee kunnon tieverkoston, jotta puu saadaan pois metsästä. Ihmisten pitää päästä myös kesämökeilleen. Mutta jos täällä ei ole ketään, niin kuka pitää yllä teitä? Se tulee sitten kalliiksi kaupunkilaisillekin, Hyvönen toteaa.

 

Valokuitu lapsenkengissä

Suomessa on 1,5 miljoonaa nettiliittymää, joista vasta vähän yli 100 000 on valokuituliittymiä. Valokuitu on siis vielä lapsenkengissä. Valokuitu mahdollistaa kuitenkin palveluiden kehittämisen.

Hyvönen pohtii, että on mietinnän arvoinen asia, kannattaisiko niidenkin kiinteistön omistajien, joilla ei ole tarvetta valokuidulle, harkita vielä asiaa. Esimerkiksi vanhusten, jolla ei ole tietokoneita, kohdalla jälkeläiset tai sukulaiset voisivat sijoittaa hankkeeseen vaikka vähän nyt. Se olisi sijoitus tulevaisuuteen, sillä kiinteistön arvo laskee ostajan silmissä 6000-10 000 euroa, jos siinä ei ole laajakaistaa.

Pienellä eläkkeellä 1000 euron lasku voi olla kova paikka. Jälkeläiset tai sukulaiset taas voisivat ajatella, että pieni sijoitus nyt, olisi ehkä järkevää Ihmisten tarpeita ja tulevaisuutta varten. Hanketukien jälkeenkin valokuituun liittyminen toki onnistuu, mutta sitten se on jo huomattavasti kalliimpaa. Ilman tukia sen kustannus voi nousta 10 000 euroon/talous.

Suomen älykkäin kylä -kilpailu on muutakin, kuin kilpailu. Se on kehittämiskokonaisuus, jolla älykkäitä ratkaisuja kehitetään kyläläisten hyvinvointiin liittyen.

-Kylähenki ja talkootyö ovat vahvuutemme. En ole ikinä nähnyt missään sellaista työmotivaatiota, kuin meidän kylällä viime kesänä. Näytti, että kaikki oli pitämässä hauskaa, vaikka hiki valui ja sora lensi. Ammattitaitoa löytyi suunnittelusta lähtien ihan kaikkeen, Hyvönen vastaa innokkuuteen osallistua Älykkäin kylä -kilpailuun.

Osallistuminen kilpailuun ei vaadi paljon, mutta voi antaa paljon ohjausta, ideoita, vertaistukea, verkostoitumisen mahdollisuuksia ja näkyvyyttä niin kotimaassa, kuin ulkomaillakin. Mukaan kokonaisuuteen voi ilmoittautua Maaseutu.fi-sivustolta löytyvästä linkistä.