Onko mansikan tulevaisuus tunnelissa?
Teksti: Tiina Judén
Etelä-Savossa viljellään eniten mansikkaa. Kotimaisen pensasmustikan kysyntä on kasvussa.
Kotimaisella marjalla on kysyntää enemmän, kuin ehditään tuottaa. Pelkkä ajatus kotimaisesta mansikasta herauttaa veden suomalaisen kielelle jo maaliskuussa. Kesällä etenkin luomumansikka viedään käsistä. Suurin osa siitä myydäänkin ennakkotilausten perusteella.
-On ihmisiä, jotka eivät pysty syömään muuta, kuin luomumansikkaa, kertoo Marjamaat -hankkeen vetäjä ja puutarhatuotannon asiantuntija Mirja Tiihonen ProAgriasta.
Marjamaat-hankkeen järjestämissä Luomumarjatyöpajoissa on käsitelty marjanviljelyä eri näkökulmista. Teemoina maan kasvustoasiat, taimiasiat ja maanpinnan katteet ovat saaneet pajoihin noin 10-20 osallistujaa aiheen kiinnostavuuden mukaan. Myös etäyhteyden kautta osallistujia on ollut niin hankealueelta, kuin ympäri Suomen.
Tiihosen mukaan uusia aloittelevia marjanviljelijöitä on hankkeella tavoitettu Etelä-Savossa runsaasti. Tavoitetuista viiden kanssa suunnitelmia on viety jo pidemmälle. Kaksi aloittavaa marjantuottajaa viidestä suunnittelee luomuviljelyä. Eniten Etelä-Savossa viljellään mansikkaa ja sitten mustaherukkaa, vadelmaa ja punaherukkaa. Pensasmustikkakin nostaa varvikkoaan, sillä pensasmustikkatiloja on muun muassa Enonkoskella, Kangasniemellä, Mikkelissä ja Juvalla.
Maanantaina Pieksämäellä pidetyssä Luomumarjatyöpajassa marjanostajan puheenvuoron pitänyt Kaskein Marjan edustaja kertoi, että kotimaisen pensasmustikan tuottaminen ja kysyntä on kasvussa hyvän säilyvyytensä, koostumuksensa ja makunsa vuoksi.
-Minun on vaikea nimetä vain yhtä lempimarjaa, sillä mielestäni kaikki ovat hyviä ja niin erilaisia, mutta jos pitää valita vain yksi, valitsisin pensasmustikan, sanoo Tiihonen.
Marjojen tunneliviljely lisääntyy
Suomen sääolosuhteet ovat haasteelliset marjanviljelylle. Marjat voivat kypsyä yhdellä rysäyksellä ja ne pitää saada markkinoille lyhyellä aikavälillä.
-Onneksi Etelä-Savossa on pakastamoja. Puumalassa ja Suonenjoella pakastaa Pakkasmarja Oy, Mikkelin Hietasessa Aten Marja Oy, Lappeenrannassa Kaskein Marja Oy ja Ilomantsissa Marja Carelia Oy, kertoo Tiihonen.
Suomessa on myös lisääntynyt marjojen tunneliviljely. Tunnelissa marjat kasvavat sateelta ja tuulelta suojattuna. Biologiset torjuntaeliöt toimivat erinomaisesti tunneliolosuhteissa, ja kuivemman ilman ansiosta myös sienitautien määrä vähenee. Tunnelirakenteet voidaan perustaa valmiin kasvuston päälle ja marjakasveja viljellään silloin maahan istutettuna. Yleensä tunneleissa viljellään marjoja ruukuissa tai kasvusäkeissä.
Aloittelevan marjaviljelijän ajatuksia
Hirvensalmella mansikanviljelyn sukupolvenvaihdoksen yhteydessä aloittanut maanviljelijä Henri Ripatti on osallistunut Marjamaat-hankkeen työpajoihin ja infotilaisuuksiin. Hän odottaa uutta kesää luottavaisin ajatuksin.
-Marjatyöpajoissa olen saanut tietoa itse marjantuotannosta ja tavannut saman alan ihmisiä, jotka ovat olleet marjantuottajina pidempään tai vasta suunnittelevat aloittamista, Henri Ripatti sanoo.
Miten Hirvensalmella suhtaudutaan tunneliviljelyyn?
-Ehkä sitä voisi harkita joskus tulevaisuudessa. En ole tyrmännyt ajatusta. Tällä hetkellä en koe tunneliviljelyä vielä ajankohtaiseksi, sillä ensimmäiset mansikantaimet istutettiin vasta kesällä 2017.
Aloitteleva marjanviljelijä kokee, että tunneliviljelystä koituisi korkeammat kustannukset. Tunneliviljelyn kiistaton etu on kuitenkin satotason nousussa, marjan koon kasvussa ja satokauden pidentämisessä. Marjakilon keskihinta saadaan myös pidettyä korkeana tasaisen laadun vuoksi.
-Se on niin uusi menetelmä, että aloittelevan yrittäjän riskitasoa ei mielestäni kannata nostaa, Ripatti lisää.
Ripatti on valinnut mansikoilleen tavanomaisen viljelyn, sillä kokee sen helpommin hallittavaksi ainakin tässä vaiheessa, kun tilan viljat ja heinätkään eivät ole luomussa.
-Mikä hyöty luomuhinnasta tulee ja onko se tarpeeksi työmäärään nähden, viljelijä pohtii.
Erinomaisia, uusia käytössä olevia menetelmiä ovat myös esimerkiksi vadelman viljely ruukuissa tai mansikan table top -viljely. Näitä uusia menetelmiä kokeilevat rohkeimmin nuoret viljelijät.
Aloittaville viljelijöille on meneillään oma työpajasarja, johon pääsee vielä mukaan ilmoittautumalla ProAgrian puutarha-asiantuntija Mirja Tiihoselle. Seuraava paja on 18.3. Mikkelissä ProAgrian tiloissa. Aiheena on: Kasvien ravinnetarve, kastelu ja lannoitus.
