Saimaan syntytarina nostaa Geoparkin mahdollisuuksia saada Unescon status

Astuvansalmen kalliomaalaukset ovat Etelä-Savossa Yöveden rannalla Mikkelin Ristiinassa sijaitseva esihistoriallinen kalliomaalauskokonaisuus ja geokohde. Se on Pohjois-Euroopan suurimpia ja kallioihin on maalattu 65 kuvaa. Kuva: Arto Hämäläinen.

 

Teksti: Tiina Judén

Saimaan brändiä rakennetaan kovalla työllä ja ilolla monella saralla. Saimaa Geopark on yksi osa tätä rakennustyötä tarjoten Saimaa-brändiin geologista näkökulmaa ja kulttuurihistoriaa.

Saimaan syntytarina täyttää Unescon vaatimat kriteerit siitä, että Saimaa Geopark-alueella on kansainvälisesti merkittävää geologiaa. Vuoden 2019 huhtikuuhun saakka odotellaan kuitenkin Unescon päätöstä siitä, saako Etelä-Savon ja Etelä-Karjalan maakuntien yhdeksän jäsenkunnan muodostama Saimaa Geoparkin alue virallisen Unesco Global Geopark -statuksen.

-Yksinkertaistettu malli Saimaan syntytarinasta on jääkauden jälkeinen maan kohoaminen ja kallistuminen kohti kaakkoa. Se ja alueella esiintyvät Salpausselkä –harjumuodostelmat täyttävät kriteerit kansainvälisesti merkittävästä geologiasta, sanoo toiminnanjohtaja Heli Rautanen.

-Maan kohoamista tapahtuu edelleen ja se näkyy parhaiten länsirannikolla ja Pohjanmaalla. Kallistuminen kohti kaakkoa synnytti Vuoksen, joka puhkesi Saimaasta, Rautanen kertoo.

Imatrankoski syntyi noin 6 000 vuotta sitten Saimaan vesimassojen murtautuessa Salpausselän läpi.

Kolmas kansainvälisesti merkittävä geologinen ilmiö ja Unescon kriteerit täyttävä asia on alueella esiintyvä rapakivi. Se on saunan lisäksi ainut ja harvinainen suomenkielinen sana, joka on kaikilla kielillä rapakivi.

 

Telataipaleen kanava Sulkavalla on yksi Geopark-kohde. Kuva: Heli Rautanen

 

Lapsia kiinnostaa geologia ja kivet

 

Rautanen kertoo, että nyt on meneillään yrityksille ja yhteisöille suunnatun yhteistoimintahankkeen viiden ison asiakokonaisuuden sisällöntuotannon kilpailutus. Hanketta rahoittaa Etelä-Savon ja Kaakkois-Suomen ELY-keskusten maaseuturahasto. Yksi hankkeen osa-alue on sähköisen tietopankin kokoaminen.

-Keräämme Geopark-hankkeen verkkosivuille geologista sisältöä, kuten julkaisuja ja alan uutisia sekä trendejä ja tilastoja kestävän kehityksen matkailusta, Geopark-toiminnasta sekä Saimaan opasteet –hankkeesta, Rautanen kertoo.

Kouluyhteistyö on myös yksi tärkeä osa hanketta. Verkkosivuille on koottu geologiaan pohjautuva opetusmateriaalikokonaisuus biologian ja maantiedon opettaja Mari Matikaisen toimesta.

-Paljon olemme saaneet aikaiseksi kouluyhteistyössäkin. Koulut voivat käyttää opetusmateriaalia opetustyössä ja kouluvierailuja on tehty useammassa koulussa.

Vilkaharjun luontopolkua on tutkittu alakoululaisten kanssa Sulkavalla. Etelä-Savon vuoden 2018 kylän, Lohilahden, koululaisten kanssa tutustuttiin delta-alueeseen. Deltan päällä eli mäellä on kirkko. Rantaterasseilla näkyy Saimaan kehityshistoria vedenpinnan jättämin muutoksin.

-Geologi Kaisa-Maria Remes kertoi koululaisille, miten delta-alue on syntynyt, kun jääkausi alkoi sulaa. Minä kerroin puolestani geoparkin alueeseen liittyviä tarinoita, esimerkiksi miten paikat ovat saaneet nimensä.

Tarinat kiehtovat lapsia.

-Tarinoita kertoessa kaikki olivat ihan hipihiljaa, Rautanen pohtii.

Saimaa Geopark opastuskeskuksia on vasta yksi ja se on Imatralla Kulttuuritalo Virran alakerrassa. Opastuskeskus on avoinna arkipäivisin ja sinne on vapaa pääsy.

Rautanen iloitsee, että imatralaiset koulut ovat jo tehneet omatoimisia vierailuja opastuskeskukseen ja se alkaa saada jalansijaa kouluyhteistyössä.

 

Tyyni Saimaa Sulkavalla. Kuva: Heli Rautanen

 

Saksan geoparkit ovat malliesimerkkejä

Yhteistyöhanke tulee järjestämään kestävän matkailun ja kiertotalouden työpajoja ja kaksi seminaaria aiheesta ”Kansainväliset matkailijat”. Hankkeen lopetusseminaarin aiheeksi on suunniteltu yritysryhmähankkeen syntymistä ja verkoston jatkotyötä.

Viides asiakokonaisuus on ulkomaan koulutusmatkan suunnittelu Keski-Eurooppaan.

-Saksan geoparkit ovat malliesimerkkejä, joihin olisi kiva päästä tutustumaan, Rautanen toivoo.

Hän kertoo käyneensä itse Irlannissa, Burren and Cliffs of Moherin Geoparkissa. Suomen ainoa Unesco Global Geopark statuksen omaava geopark on Rokualla, jonne tullaan tekemään vierailu hankkeen puitteissa.

Saimaa Geoparkin lisäksi Suomessa on meneillään kaksi muutakin geopark-hanketta. Ne ovat Etelä-Pohjanmaan, Pohjois-Satakunnan ja Pirkanmaan rajaseudulla sijaitseva Lauhanvuori-Hämeenkangas ja Salpausselkä Päijät-Hämeessä.

Karihiekan hiekkaranta ja rantakalliot ovat geokohde Juvalla. Kuva: Anna Tiippana

 

Vuoropuhelua ja ajatuksia yritysyhteistyöstä

 Saimaa Geopark -hanke sai tällä viikolla vieraita Lauhavuori-Hämeenkangas geopark-hankkeen alueen yrittäjistä.

Maanantaina yrittäjäryhmä tutustui geopark-opasteisiin ja kohteisiin Lappeenrannassa, kaupungin yritysasiantuntija Antti Tuomaalan opastuksella.

-Vieraat yöpyivät Imatran Valtionhotellissa, yhden geokohteen eli Imatrankosken ja Kruununpuiston liepeillä, Rautanen kertoo.

Tiistaina Rautanen kertoi seurueelle Saimaa Geoparkin taustahistoriasta ja geoparkin rakentamisesta. Kymmenkunta lauhavuorelaista yrittäjää toi Rautasen mukaan kohtaamiseen hyvää vuoropuhelua.   Yrittäjät kertoivat omia ajatuksiaan siitä, miten geologiaa voi käyttää matkailun sisältönä.

Yrittäjät pääsivät tutustumaan myös Kulttuuritalo Virran alakerrassa olevaan Geoparkin opastuskeskukseen sekä Ruokolahden kirkonmäen geologiseen perintöön ja vahvaan kulttuurihistoriaan.

Puumalaan yrittäjät vietiin tapaamaan Puumalan Yrittäjien puheenjohtaja Paula Okkolaa Okkolan Lomamökeiltä sekä yrittäjä Jaana Kuivalaista Sahanlahti Rerortista. Samalla retkellä ryhmä tapasi myös Puumalan markkinointipäällikön Tuula Vainikan.

Kotimatkalla yrittäjät tapasivat Mikkelissä maakuntaliiton ympäristöpäällikkö Sanna Poutamon, joka toimi yrittäjäryhmän emäntänä. Vieraat tutustuivat Kenkäveroon ja sen lähellä olevaan geopark-kohteeseen, Pursialan hiidenkirnuun.

Seuraavat ilmaiset yleisöluennot Saimaa Geoparkista ovat tammikuun 23. päivänä Sulkavan kunnantalolla klo 10 ja Juvan kunnantalolla klo 14.

 

Saimaa Geopark faktaa:

  • Saimaa Geopark ry perustettiin joulukuussa 2016 Saimaa geomatkailuhankkeen tulosten pohjalta. Jäsenkuntia ovat Mikkeli, Juva, Sulkava, Puumala, Imatra, Lappeenranta, Savitaipale, Taipalsaari ja Ruokolahti.
  • Geopark on yhteinen alue, jolla on erityistä geologista arvoa ja joka sisältää kansallisesti ja kansainvälisesti merkittäviä geologisia maisemia ja nähtävyyksiä. Alueella voi olla myös arkeologisesti, ekologisesti, historiallisesti tai kulttuurisesti tärkeitä kohteita.
  • Jokaisella geoparkilla on oma tarinansa. Saimaa Geopark kertoo Saimaan vesistölabyrintin tarinan sen alkujuurilta miljoonien vuosien takaa aina tähän hetkeen asti. Saimaa Geoparkin kohteet tuovat tämän ainutlaatuisen tarinan näkyväksi nykypäivän retkeilijälle.
  • Saimaa Geopark alueen pinta ala on 6,063km2. Saimaa Geoparkin alueella on 65 geokohdetta sekä 53 luonto- ja kulttuurikohdetta.

 

Yhteistyössä:

Maaseutukuriiri tiedottaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmien rahoitusmahdollisuuksista ja tuloksista.

Maaseutukuriirin vanhojen sivujen arkisto

Design & kotisivut Haaja