Siirrytäänkö täsmäviljelyyn?
Maaseutu ICT2-hankkeen asiantuntijana toimii ProAgrian nuori kasviasiantuntija ja itsekin viljelijä Tuomas Ruottinen.
Teksti ja kuvat: Tiina Judén
Suomi on keskisuuri maatalousmaa. Olemme viljantuotannossa 56. sijalla. Vehnän keskisato Suomessa on noin 3,9 tonnia hehtaarilta, kun se koko maailmassa on 3,1 tonnia hehtaarilta. Vehnän tuotannossa olemme siis sijalla 38.
Tästä voisi päätellä, että maanviljelyn ongelmat ovat kannattavuudessa, eivät luonnontieteessä, kuten Soil Scoutin teknologiajohtaja Johannes Tiusanen sanoi Helmet-hankkeen seminaarissa jo vuosi sitten Mikkelissä. Tiusanen on paitsi Helsingin yliopiston maa- ja metsätieteellisestä tiedekunnasta väitellyt tohtori, myös ulvilalaisen sukutilan viljelijä jo yhdeksännessätoista polvessa.
Start-up-yritys Soil Scout valittiin kasvuyritystapahtuma Slushin pitchauskilpailussa 20 parhaan yrityksen joukkoon vuonna 2014. Kyseinen yritys on Tiusasen osaamisella kehittänyt peltotiedustelijaksi kutsutun mittalaitteen, jonka maanviljelijä hautaa peltoonsa. Maan uumenista se lähettää lähes reaaliaikaisesti dataa muun muassa maaperän kosteudesta ja lämpötilasta. Laite voi puolittaa maatalouden keinokasteluun kuluvan vesimäärän.
Ei huono asia, näin ilmastonmuutosaikana!
Kasviasiantuntija ja viljelijä vetää digipajoja maanviljelijöille
Myös Etelä-Savossa puhutaan syventävän viljelyn puolesta. Maaseutu ICT2-hankkeen yhtenä tavoitteena on maaseudulla toimivien yritysten liiketoiminnan kasvun tukeminen uuden teknologian osaamista ja tunnettuutta lisäämällä.
Hankkeen asiantuntijana toimii ProAgrian nuori kasviasiantuntija ja itsekin viljelijä Tuomas Ruottinen, joka sanoo, että teknologian tuomaa tietoa, kuten ilmakuvia ja satotasomittareita ei osata riittävästi hyödyntää.
-Aikaa analysointiin on viljelijöillä nykyään liian vähän. Satokartoitustakaan harva pitää, sillä se vaatii investoinnin. Satotasomittarit ovat Etelä-Savossa randomeita, Tuomas Ruottinen kertoo.
Satotasomittari maksaa tällä hetkellä noin 3500 eurosta 7000 euroon. Hinnat ovat mahdollisesti tulossa vähän alaspäin, mikä luonnollisesti lisää niiden hankintaa. Satotasomittarilla saadaan satokartta ja palaute suoraan pellolta heti.
-Mutta on tärkeää tietää, mitä asioita sieltä pitää poimia. Maanäytteet tulevat heti tärkeimpänä osa-alueena samoin kasvinäytteet. Onko ravinnepuutosta ja niin edelleen, Ruottinen kertaa.
Ei tunne vaan kannattavuus edellä
Edustavasti otetut viljavuusnäytteet ovat tärkeitä lannoituksen analysoinnissa. Niistä näkee, ovatko ravinnesuhteet maassa kohdallaan ja mikä on lohkon ravinteiden pidätyskyky.
Parasta on, jos viljavuusnäytteitä otetaan lohkojen hyvistä ja huonoista kohdista erikseen. Tällöin pystytään tarttumaan paremmin lohkon sisäisiin kasvueroihin ja pohtimaan, millä toimenpiteillä erot saadaan kurottua kiinni ja miten lohkosta saadaan tasalaatuisempi.
Digityöpajoihin osallistuville viljelijöille tehdään myös kasvustokäyntejä tilalla. Tämä on osa Neuvo2020 -palvelua. Käyntien yhteydessä voidaan samalla nähdä lohkojen ongelmakohdat ja pohtia, kuinka saadaan parannettua kasvukuntoa ja satotasoja.
Tuomas Ruottisen mielestä tilakohtaiset ratkaisut ovatkin aina tärkeitä tehdä kannattavuus edellä -eikä niinkään tunne edellä.
-On mietittävä tilan koon, resurssien ja tulevaisuuden suunnitelmien mukaan, mikä investointi kannattaa ja mikä ei, Ruottinen painottaa.
On syytä pysähtyä miettimään, mille tuotteille on kysyntää ja mitä kannattaa tuottaa. Suomen ruuantuotanto ei ole enää pulkkituotantoa, vaan nyt korostetaan laatua.
Minun maatilani
Ruottinen kertoo, että ICT2-tiedonvälityshankkeen työpajoissa hiotaan teknistä osaamista uuteen Minun maatilani -visuun, WebWisuun sekä MobiWisuun.
Hän harmittelee hieman, että erilaisissa tukitiedotustilaisuuksissa on 40-50 viljelijää paikalla kuulemassa uusista tukiehtojen muutoksista, mutta muissa työpajoissa osallistujamäärät pyörivät vain 5-8 henkilön tienoilla.
-Meillä mennään Etelä-Savossa ehkä hieman liikaakin tukien ehdoilla. Tukia tarvitaan, mutta ne ohjautuvat pikkuhiljaa kilpailukyvyn parantamiseen, Ruottinen pohtii.
-Kiinteät kulut pitää saada tiloilla haltuun ja kun kamppaillaan ajan riittävyyden kanssa, on tärkeää miettiä millä työllä ja toimenpiteillä on eniten arvoa, Ruottinen pohtii.
Ruottisen mukaan tukien perässä juoksemisen sijaan kannattaisi miettiä uusia avauksia.
-Aina kannattaisi olla askelen edellä muita ja ajatella vaikka 10 vuotta eteenpäin, hän vinkkaa.
Etelä-Savon Maaseutu ICT2 -hankkeen digipajoissa viljelijöitä koulutetaan käyttämään WebWisua, Minun Maatilani -visua ja maksuttomia Sentinel Hub Program ja Sentinel 2 -kaukokartoitus- ja ilmakuvaohjelmia.
Lisää ProAgrian tapahtumia löydät täältä:
