Tanssiessa voi kasvaa sisään- ja ulospäin
Teksti ja kuvat: Tiina Judén
Etelä-Savon Liikunnan Tanssin taikaa ja tasapainoa -hanketta vetävän tanssinopettaja (AMK) Mari Kurtin filosofia on, että tanssi kasvattaa sekä sisään-, että ulospäin.
-Tanssitaitojen kehittymisen ohella ihminen rohkaistuu muutenkin. Yritän opettaa ihmisiä loistamaan silloin, kun loistattaa, sanoo Kurtti.
Elokuussa alkava tanssihanke tarjoaa tanssinopetusta ja -ohjausta lapsista ikäihmisiin. Tanssikursseja ja tapahtumia järjestetään Leader-rahoittajan eli Veej´jakaja ry:n alueella. Alueeseen kuuluvat Mikkelin maaseutualueet, Hirvensalmi, Kangasniemi, Mäntyharju, Pieksämäki ja Puumala.
Etukäteen kiinnostuneita tahoja on ollut yli neljäkymmentä. Nyt Kurtti kartoittaa kyliä ja kuntia sekä vierailemalla, että sähköpostitse. Tarkoitus on miettiä sisältöjä yhdessä ja kouluttaa kylille omia vertaisohjaajia.
Laituritanssit henkiin
Kangasniemellä tanssilla on pitkät perinteet. Siellä Syvälahden lavaisäntänä toimiva ja Kangasniemen Kalskeen kunniajäseneksikin nimetty tanssiaktivisti Reijo Pynnönen haluaisi herättää henkiin muun muassa laituritanssit. Tavoitteena on tehdä Kangasniemestä mallipaikkakunta tanssin saralla.
-Tanssi tekee ihmisestä iloisen ja energisen, Reijo Pynnönen painottaa.
Hänen mielestään lukion wanhojen tanssit olisivat nuorten elämässä loistava taitekohta, jossa pitäisi saada tanssikärpäsen purema jatkumaan.
Pynnönen haluaisi viritellä myös vanhaa kunnon iltamameininkiä sekä tanssin iloa myös palvelutaloihin. Tanhujen ottaminen mukaan tansseihin välähteli myös keskusteluissa.
Kangasniemen Palloilijoiden sihteeri Ville Tyrväinen haluaisi puolestaan vaimolleen tanssimahdollisuuden lasten harrastusten aikana. Tällaiselle toiminnalle voisi olla kysyntää muissakin perheissä. Liikunta lasten treenien aikana olisi enemmän, kuin tervetullutta.
Hanna Kuusjärvi on vetänyt miehensä Kalle Mannisen kanssa Koko Kangasniemi tanssimaan -kursseja Kangasniemen Työväentalolla kevään aikana. Syvälahden viihdekeskus tarjosi kaikille kangasniemeläisille viisi tanssi-iltaa, joissa pääsi tutustumaan paritanssin perusasioihin.
-Hannan ja Kallen kursseista tuli hyvää palautetta. Ihmiset sanoivat, että he opettivat hyvin, kehaisee Pynnönen.
Tanssimisen pitää olla hauskaa
Mari Kurtti painottaa, että on tärkeää, ettei tanssista tule suorittamista. Toiveissa olisi saada myös kesäasukkaita mukaan tanssin taikaan.
-Olen vetänyt jopa kurssin nimeltä ”kaksi vasenta jalkaa”, jotta kaikki rohkaistuisivat lähtemään tanssimaan ja vieläpä tykkäisivät siitä, Kurtti nauraa.
Myös Koittilan kylän koululla oltiin kiinnostuneita tanssiyhteistyöstä. Koittilan seudun kyläseuran sihteeri Maisa Juntusella oli ajatus ilmaisista tutustumishetkistä tanssiin.
-Tuon myös viestin Mörrimöykkyjen opettajilta ryhmäperhepäivähoidon puolelta. Sieltä toivottaisiin eri maiden lastentansseja tai luovaa tanssia, Juntunen vinkkaa.
Mörrimöykyillä on kuulemma kolme tanssivaa hoitotätiä. Keskusteluissa välähtelivät myös rivitanssi, ruuhkatanssit, navettatanssit ja tallitanssit.
-Jos tarjolla on paritanssiopetusta, olisi upeaa, jos lastenhoitokin olisi järjestetty, jotta molemmat puolisot voivat osallistua harjoituksiin, huikkaa tuntemattomana pysyttelevä kyläläinen.
Lisää tanssin vaikutuksesta hyvinvointiin ja jopa aivoterveyteen voi lukea syyskuun alussa ilmestyvästä Maaseutukuriiri-lehdestä ja elokuussa alkavasta Tanssin taikaa ja tasapainoa -blogista.