Uusia näkökulmia maisemanvuokraukseen

Rantametsämaisemaa Kulteisvuorelta Juvan ja Puumalan rajamailta kesällä 2018. Kuva: Tiina Judén

 

Teksti: Tiina Judén

Maisemavuokraus on yleensä ajankohtainen meille kullekin vasta sitten, kun metsänomistaja aikoo hävittää mökkitonttiamme reunustavan rakkaan vanhan puuston.

-Jos lähimaisemamme uhkaa muuttua radikaalisti ja asia koskettaa meitä itseämme, muistuu ehkä mieleen joskus luettu lehtijuttu maisemanvuokrauksesta, kertoo projektineuvoja Johanna Virtanen Metsämaisema mieleiseksi -hankkeesta.

Alun perin idea metsänomistajan ja vapaa-ajanasukkaan välisestä maisemavuokraussopimuksesta on lähtenyt juuri vapaa-ajanasukaskunnan taholta. Käytännössä se on kuitenkin lähinnä sivujuonne Metsäkeskuksen toiminnasta, niin vähän sitä hyödynnetään.

Nyt asiasta on kuitenkin tullut Metsäkeskuksen verkkosivuillekin sähköisesti täytettävä sopimuslomake.

Metsänomistajat ovat valmiimpia neuvottelemaan maisemanvuokrauksesta. He ovat olleet jopa yllättyneitä siitä, että joku voisi olla valmis maksamaan siitä, että maisemaa suojellaan.

-Tiedottamisen myötä metsänomistajille on muodostunut uusi näkökulma siihen, että heidän toimenpiteensä metsässä voisi kiinnostaa muitakin. Maiseman huomioimiseen on suhtauduttu hyvin positiivisesti, Virtanen toteaa.

 

Metsämaisema mieleiseksi -hankkeen projektineuvoja Johanna Virtanen otti selfien metsästysretkeltä viime syksynä. 


Usein vapaa-ajan asukkaan toiveet ovat pieniä

Maisema huomioidaan tänä päivänä paljon myös hakkuissa ja puukaupassa, joissa myös Metsämaisema mieleiseksi -hankkeen pääpaino on. Tiedon ja neuvonnan tarve hakkuiden suunnitteluun ja maiseman huomioimiseen kasvaa jatkuvasti, kun omistajanvaihdokset lisääntyvät.

Jatkuvan kasvatuksen hoidosta on tehty esitteitä ja video. Ohjeita leimikon suunnitteluun on myös tuotettu maiseman huomioimiseksi. Hanke on tehnyt paljon yhteistyötä myös muiden hankkeiden kanssa. Yleisö- ja infotilaisuuksia on järjestetty iltatoreilla ja erilaisissa tapahtumissa, esimerkiksi useissa Kuormitus kuriin -hankkeen tilaisuuksissa. Myös Kyläyhdistykset ja metsänomistajien kerhot voivat kutsua projektineuvojan puhumaan tilaisuuksiinsa.

Leimikon rajaaminen voidaan tehdä maisemamuotoja huomioiden. Kannattaa välttää muun muassa suoraa neliömäistä aukkoa. Rannoille taas suositellaan jättämään vähän leveämpiä suojakaistaleita.

-Metsänomistaja itsekin katselee usein samaa maisemaa, joten kannustan mökkiläisiä ottamaan yhteyttä metsänomistajaan ja neuvottelemaan asioista ennen hakkuita, Virtanen ehdottaa.

Yleensä löytyy jopa yhteinen näkemys siitä, mitä kumpikin haluaa ja molemmat ovat tyytyväisiä. Joskus vapaa-ajan asukkaan toiveet voivat olla hyvinkin pieniä asioita ja on molempien etu, että ne huomioidaan ja asioita suunnitellaan yhdessä.

Maiseman huomioiva metsänkäsittely on yksilöllistä metsänkäsittelyä. Kaikkia metsäalueita ei voi hoitaa samalla kaavalla.

-Tärkeintä on katsoa, mitä juuri oma kohde vaatii.

Metsämaisema mieleiseksi -seminaari järjestetään 21. maaliskuuta klo 12-16 Xamkin kampuksen Mikpoli-salissa. Seminaarissa on asiantuntija-alustuksia sekä paneelikeskustelu.

 

”Kuvassa olen viettämässä metsäretkipäivää Keinumäen koulun oppilaiden kanssa toukokuussa 2018. Nuuhkaisen siinä juuri tuoksupurkkia, johon oli kerätty metsän kasveja. En tunne yhtään suomalaista, jolle luonto olisi vieras tai vailla merkitystä. Metsässä kulkiessa tulee ajatelleeksi, miten tärkeää luonto, kaikki sen vihreä ja värit, loppujen lopuksi elämälle on.” – Presidentti Sauli Niinistö. Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia (Metsie-näyttely)


Metsie-näyttelyyn jo yli 160 selfie-kuvaa metsästä

Metsän merkitys hyvinvointiin on hoksattu. Helsingin Sanomien artikkelissa kerrottiin tänään maanantaina, miten antoisia retket metsään ovat lapsiperheelle. Näkökulmana oli ennen kaikkea se, että metsäretki onnistuu loistavasti myös pienten lasten kanssa.

Metsämuseo Luston uusin näyttely METSIE – Metsäsuhdekuvia ja -tarinoita Metsieitä eli metsä-selfieitä avautuu ylihuomenna eli 19. päivä helmikuuta ja siihen on kertynyt tähän mennessä yli 160 kappaletta ihmisten lähettämiä selfieitä metsästä. Kuvat on tallennettu Luston kokoelmiin osaksi metsäkulttuuriperintöä.

Kuvia saatiin eri puolilta maata, eri-ikäisiltä suomalaisilta, joita yhdistää rakkaus metsiin. Kuvan lähettäneiden joukossa on tunnettuja henkilöitä, kuten presidentti Sauli Niinistö ja toimittaja Jani Halme. Sosiaalisesta mediasta tuttu somekoira Seppo on myös mukana näyttelyssä.

Luston vastaavan metsäkulttuuriasiantuntijan Reetta Karhunkorvan mukaan metsäsuhdekuvista ja -tarinoista löytyy hämmentävän samankaltaisia ja toistuvia teemoja. Tyypillisesti suomalaiset rauhoittuvat, rentoutuvat ja vapautuvat metsässä, sillä siellä saa olla oma itsensä.

Metsie-valokuvanäyttely osoittaa miten tärkeä ja rakas metsä meille suomalaisille on, taustasta, ammatista tai asuinpaikasta riippumatta.

Metsäsuhteen rakennusaineksina ovat usein lapsuusmuistot ja metsäleikit, mutta metsän voi löytää uudelleen aikuisena. Metsässä viihdytään sekä yksin että seurassa – erityisen hyvin oman perheen tai koirien ja hevosten kanssa.

Metsie-näyttely on esillä Suomen Metsämuseo Lustossa 19.2.2019–12.1.2020 välisenä aikana.

 

”Tytär (kuvassa 6v) on ollut monella metsäreissulla mukana. Minusta on tärkeää, että lapsi oppii kulkemaan luonnossa, kunnioittamaan luontoa ja nauttimaan siitä. Elämyksiä löytyy läheltäkin!” – Kuva: © Kaisa Pelli (Metsie-näyttely)

 

 

Yhteistyössä:

Maaseutukuriiri tiedottaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmien rahoitusmahdollisuuksista ja tuloksista.

Maaseutukuriirin vanhojen sivujen arkisto

Design & kotisivut Haaja