Valokuidulla on iso työllistävä vaikutus

 

Teksti: Tiina Judén

Nelivuotinen Mikkelin kyläverkot -hanke on päättynyt ja sen tuloksena valokuitu tuotiin yhteensä 669 talouteen Ristiinan, Haukivuoren, Anttolan, Otavan ja Suomenniemen alueelle.

Tavoite ylittyi lähes sadalla nopean yhteyden asunnolla.

Projektijohtaja Timo Rissanen pitää tärkeänä Mikkelin kaupungin strategiaa, joka tukee maaseudun nopean verkon verkkoliikenneyhteyksien parantamista. Mikkelin kyläverkot -hankkeen lisäksi kaupunki on tukenut vastikään Särkimäki-Kuvaala alueelle MPY:n toimesta rakennettavaa pientä kyläverkkohanketta.

Myös Mikkelin kaupungin Suomenniemellä on käynnistynyt uusi Saimaan Kuitu Oy:n hallinnoima hanke Luotolahden, Suomenkylän ja osin Kauriansalmen alueelle vedettävästä noin 36 kilometrin pituisesta valokuituverkosta.

Rissanen toivoo, että jatkossakin Mikkelin kaupunki olisi mukana vastaavissa kylähankkeissa 20 prosentin maksuosuudella. Kyläverkkohankkeessa ELY-keskus ja valtio rahoittivat Euroopan maaseuturahastosta 50 prosenttia ja operaattori 30 prosenttia.

-Nopeaa nettiä tarvitaan myös haja-asutusalueella. Se mahdollistaa etätyön ja on tärkeää kesäasukkaitakin ajatellen. Rissanen toteaa.

Rissanen korostaa, että valokuituhankkeiden liikkeelle lähtöön tarvitaan kylien aktiivista avausta ja otetta markkinointiin ja mainostamiseen.

-Haukivuori oli tässä hankkeessa poikkeuksellisen aktiivinen toimija. Sieltä tuli suhteellisesti eniten myös uusia liittyjiä. Siihen vaikutti selkeästi aluejohtokunnan ja kyläläisten toimet sekä valokuidun hyötyjen esille tuominen.

 

 

Kyliltä kiitosta

MPY:n puolelta Mikkelin kyläverkot -hankkeen ohjausryhmässä olivat mukana Jukka Lampinen ja Juha Putkonen.

-On hienoa, että nykyaikaisia palveluita tarjotaan myös vanhoihin kuntakeskuksiin, ja etteivät maaseutualueet jääneet kaupungilta huomiotta, sanoo Juha Putkonen MPY:ltä.

Myös Putkonen nostaa esiin Haukivuoren erittäin aktiivisen otteen, jolla kyläläiset mobilisoivat asioita eteenpäin.

-Huomaahan sen kaikesta. Siellä on polkujuoksua ja suolentopalloa. Sieltä saatiin valokuituun mukaan myös suhteellisesti eniten asiakkaita. Tietoliikenne on elinvoimatekijä, joka pitää olla kunnossa, Putkonen kiteyttää kokemuksiaan hankkeesta.

Putkosen mukaan Haukivuorella oli innokkaasti väkeä infotilaisuuksissa ja tämä näkyi hankkeen toteutumisessa ja lopputuloksessakin positiivisesti.

-Mutta joka paikasta tulee sama kiitos. On hienoa, että moderneja palveluita löytyy myös kyliltä, sanoo Juha Putkonen.

Palautetta saadaan kuitenkin myös siitä, että prosessi on pitkä, sillä ihmiset ovat kärsimättömiä ja kaiken pitäisi tapahtua nopeasti. Yleensä kaivuutyöt ja muut unohtuvat kuitenkin, kun käyttöliittymä saadaan jokapäiväiseen elämään.

Valokuidun asentaminen on kesätyötä, sillä talvipakkasella herkkä kuitu katkeaa helposti. Tämä tuo omat haasteensa runkoverkon rakentamiseen. Toinen haaste on yhteiskaivuu säävarmojen sähköyhteyksien vuoksi sähköyhtiön kanssa, mikä kuitenkin lopulta pienentää asiakashaittoja. Yhteistyö pakottaa kuitenkin kompromisseihin aikatauluttamisen osalta.  Kyläverkkojen rakentaminen aloitettiin vuonna 2016 ja vuoden 2018 loppuun mennessä kymmenien kilometrien runkoverkot oli tehty.

Putkosen mielestä on hienoa, että kylät tekevät paljon myös talkootyötä. Se edistää alueen paikallista toimintaa ja voi lopulta olla jopa kustannustehokkaampaa.

– Vanhat kuntakeskukset Jäppilää ja Virtasalmea lukuun ottamatta on nyt tehty. Laajakaistahanke vaatii ammattioperaattorit ylläpitämiseen ja ehkä rakentamiseenkin, mutta starttiin tarvitaan mukaan kyläläiset, Putkonen sanoo.

 

Uutta valokuitua lisähankkeilla

Saimaan Kuitu Oy on kesäkuun lopulla saanut myönteisen rahoituspäätöksen ELY-keskukselta ja maaseuturahastolta. Tuossa hankkeessa rakennetaan Mikkelin kaupungin Suomenniemen alueen Luotolahden, Suomenkylän ja osin Kauriansalmen alueelle noin 36 kilometrin pituinen valokuituverkko.

Toimitusjohtaja Tuomo Puhakainen, Saimaan Kuidusta kertoo, että valokuidun myynti on parhaillaan menossa ja kyläläiset vastaavat siitä.

-Ilman kyläläisten sitoutumista, emme olisi varmaan lähteneet hankkeeseen, sillä liittymien markkinointiin ja myyntiin emme saa tukirahaa, mutta toisaalta ilman myyntiä liittymiä ei ota kukaan.

Puhakaisen mukaan tukikelpoisesta rahoituksesta 30 prosenttia tulee liittyjiltä ja 70 prosenttia on julkista rahoitusta.

-Ennakkoilmoittautuneet eivät meinanneet riittää hankkeen aloittamiseen, joten kumppaniteleoperaattori osti avuksi liittymiä, Puhakainen kertaa.

Saimaan Kuidun Taipalsaaren, Savitaipaleen ja Lemin hankkeessa omat kuntalaiset voivat maksaa 1990 euron liittymämaksun 20 euron kuukausirahoituksella kymmenen vuoden velkakirjalla. Internetmaksun kanssa tämä tekee kuukaudessa 49,90 euroa. Noin 30-45 prosenttia asukkaista käyttää tätä mahdollisuutta. Suomenniemen asukkaiden on kuitenkin maksettava osuutensa yhdessä tai kahdessa erässä, sillä Saimaan Kuitu ei voi käyttää Saimaan Kuidun omistajakuntien takaamaa lainaa suomenniemeläisten hyväksi.  

-Rajasin suppeaksi hankealueen, jossa on eniten ennakkoilmoittautumisia. Alue liittyy Saimaan Kuidun omiin alueisiin ja se toteutetaan niin, että sitä pystytään laajentamaan helposti, Puhakainen tarkentaa.

Saimaan Kuitu OY:llä on kaikkien hankkeiden tehtävissä yhdeksän henkilöä. Toimitusjohtajan lisäksi neljä projektipäällikköä, jotka ohjaavat viittä koneyksikköä ja hakevat maanomistajalupia.  Kaksi henkilöä tekevät maanomistajalupia ja yksi henkilö ottaa liittymiä käyttöön. Toimistohenkilö laskuttaa ja tekee muuta.

-Minä vastaan myynnistä ja kolme yrittäjää myös. Kaikkiaan kuitenkin työllistyy noin 45 henkilöä, Puhakainen kertoo.

-Vierailimme kutsuttuina yksityishenkilöinä hallitusneuvotteluissa ja minä otin esille valokuituhankkeiden suuren työllistämisvaikutuksen.

Asiat, jotka Puhakainen otti esille hallitusneuvotteluiden infratyöryhmässä, on nyt kirjoitettu hallitusohjelmaan. Valokuituverkkojen rakentamisen tuki on tärkeää. Laajakaistarakentamiseen pitäisi säätää uusi laki ja EU:n kautta saatavaa tukea pitäisi jatkaa.

-Maaseudun laajakaistan rakentaminen ei etene markkinavetoisesti mitenkään. Puhelinverkko oli samassa tilanteessa aikoinaan, Puhakainen muistuttaa.