Viljelijäperheiden suullista perimätietoa vihannesviljelystä kirjoihin ja kansiin

 

TEKSTI JA KUVAT: TIINA JUDÉN

Mehevästä Salicoon – vihannesten vuosikymmenet Juvan seudulla -kirja on julkaistu. Ohjelmallinen julkaisutilaisuus, jossa nautittiin mehevää salaattia ja vihanneksia, pidettiin eilen Partalan Kuninkaankartanossa.

Kirjan on kirjoittanut suurilta osin pitkäaikainen Juvan Lehden emerituspäätoimittaja Antero Heikkinen. Merkittävän panoksen kirjaan ovat antaneet entinen hallintojohtaja Esko Vuokko sekä Juvan kunnanjohtajana toiminut Heikki Laukkanen, jotka keskustelivat julkaisutilaisuudessa vihannesten viljelyelinkeinon syntyhistoriasta paneelinomaisesti yhdessä Turakkalan Puutarhan hallituksen puheenjohtaja Tuulikki Laamasen ja Juvan elinkeinoasiamiehenä vuonna 1983 uransa aloittaneen Kyösti Lempiäisen kanssa.

Kirjan on viimeistellyt julkaisukuntoon Juvan nykyinen kunnanjohtaja Mervi Simoska. Juvan kunnan lisäksi kirjaa on rahoittanut 70 prosentin osuudella Rajupusu Leader ry, maaseudun kehittämisrahaston rahoituksella.

-Kirjoitusprosessissa mielenkiintoisinta oli ihmisten vaihtuvuus kunnassa ja suullisen perimätiedon saaminen haltuun kolmeltakymmeneltä eri ihmiseltä, kertoi Antero Heikkinen.

-Kunta panosti kymmenen vuoden aikana Mehevä Oy:n toiminnan pyörittämiseen kymmenen miljoonaa markkaa ja maksoi Mehevän toiminnan alasajon yhteydessä kahden miljoonan markan tilitykset kaikille viljelijöille, muillekin kuin juvalaisille, Heikkinen lisää.

 

Juva yhdistettiin mehevästi Mehevään

Juva yhdistettiin kunnanhallituksen puheenjohtaja Jaakko Hännisen mukaan pitkään ja mehevästi Mehevään. Kirja kertookin Juvan ja sen ympäristökuntien kehityksestä 70-luvulta tähän päivään. Etelä-Savosta on tullut yksi maan vahvimmista avomaan vihannesten viljelyalueista sekä salaattiin ja kasviksiin liittyvän teollisen toiminnan alueista.

-Jo 40 vuotta sitten Juvalla luotiin pohja elinkeinolle, joka työllistää nykyäänkin, sanoi Hänninen.

-1970-luvulla Juvalla, kuten muuallakin Suomessa oli oikea suunnittelubuumi. Suunnitelmia tarvittiin  rahoituksen saamiseksi. Tuolloin oli kova usko talouskasvuun, Heikki Laukkanen kertoi.

Heikki Laukkasen yritysmyönteisyys ja rivakat asioiden valmistelut 30-vuotisella johtajakaudellaan Juvalla myötävaikuttivat kirjan mukaan lukuisten yritysten tuloon ja pysymiseen Juvalla. Myös Mehevästä Salicoon -kirjahanke käynnistettiin Laukkasen aloitteesta vuonna 2016.

Hän pohtikin julkaisutilaisuuden puheenvuorossaan sitä, millaisella aikavälillä voidaan synnyttää jotain uutta, mikä kestää?

Juvan kunnan ensimmäinen maatalouselinkeinoasiamies oli vuosina 1976-1980 toiminut Pentti Hallamaa. Paneelikeskustelussa tuli esiin, että Hallamaa oli aikaansa edellä oleva puhuja ja ideamies, joka järjesti viljelijöille tärkeitä koulutuksia ja ymmärsi koulutusten arvon.

 

Turakkalassa luotetaan perheyrityksen voimaan

Turakkalan Puutarhalla viljeltiin aluksi avomaakaalia, selleriä ja purjoa. Myös mansikan viljely alkoi yhteistyössä Mehevän kanssa. Mansikkaa ja vadelmaa viljeltiin yhteensä noin 7-8 hehtaarin alueella. Tämän jälkeen kehittyi kasvihuoneviljely, jonka juuret ovat syvällä Mehevässä.

-Kyllä se oli kuitenkin Mehevä, joka antoi sysäyksen yrittäjyyteen. Negatiivinen mediakeskustelu Mehevästä tuntui välillä tosi pahalta. Nyt jälkikäteen ajatellen meillä oli tuolloin viisaat päättäjät ja virkamiehet, että saatiin asiat menemään niin kuin ne menivät, sanoo Tuulikki Laamanen.

Nyt Turakkalan Puutarhaa pyörittävät Tuulikin kanssa pojat Tuomas ja Juho Laamanen.

Mehevä ajettiin alas vuonna 1985, ja ilman naapurikuntien, kuten Haukivuori, Joroinen, Sulkava ja Rantasalmi tukea ei oltaisi nykyisessä tilanteessa. Esimerkiksi viime vuonna Joroisten viljelijätuloista jo 40 prosenttia tuli vihanneksista. Suurin vaikuttaja tähän on luonnollisesti Järvikylän kartano, joka tuli mukaan yhteistyöhön ja alkoi viljellä jäävuorisalaattia vuonna -85.

Mehevän perintönä Juvalle muodostui erikoisviljelyn osaamisalue.

 

Salaattiliiketoiminta on merkittävä työllistäjä

Juuri valmistunut kirja kertoo myös luomutuotannon ja tutkimuksen kehittymisestä Juvalla. Juvan Partalalla on ollut Suomenkin luomutuotannon kehittämisessä merkittävä rooli. Kirja esittelee lisäksi paljon paikallisia vaikuttajia ja viljelijöitä, joiden ansiosta Etelä-Savo on edelleen yksi maan vahvimpia avomaan vihannesviljelyalueita.

-Ilman naapurikuntien volyymiä ei olisi nyt Salicoa. Se vaati vuosien työn ja uskottavuus piti ansaita, jotta esimerkiksi Kesko ja muut kaupan keskusliikkeet alkoivat ostaa Mehevältä. Kokonaisuudessaan tämä kehitysprosessi on kuitenkin kansainvälistänyt Juvaa ja sen ympäristökuntia, sanoo Esko Vuokko.

Tällä hetkellä salaattiliiketoiminta on merkittävä työllistäjä alueella. Tunnettuja yrityksiä ovat muun muassa Salico Oy, Famifarm Oy (Järvikylä-tuotemerkillään), Mestariviljelijät Oy sekä Turakkalan Puutarha Oy.

Tilaisuudessa puhuneen MTK Etelä-Savon toiminnanjohtaja Vesa Kallion mukaan ”muiden kasvien” eli vihannesten viljely on vähemmän tukiriippuvaista, mutta enemmän ulkomaisen työvoiman varassa.

Tällä hetkellä viljelijöitä kiinnostaa myös suora vähittäismyynti kuluttajille. Haasteena taas on, että kaupan keskusliitot kohdentavat hankintoja isoille toimijoille.

Kokonaisuudessaan kasvisten ja yrttien käyttö on kasvussa. Kuitenkin niiden viljelyn kannattavuus on haasteellista.

-Miten saataisiin lisätuloa tuottajille, kyseenalaistaa Kallio.

Samalla hän toteaa, että kauppa haluaa laskea luomun hintaa, mutta luomun hinnasta on pidettävä huolta, sillä luomun pitää erottua. Euroopan elintarviketurvallisuusviraston tutkimusten mukaan suomalainen ruoka on ylivoimaisesti puhtainta.