Ilmaston puolesta ponnisteltiin Varkaudessa

Teksti ja kuvat: Tiina Judén

VARKAUS 22.3.2019

Varkaudessa pureskeltiin alulle uutta Järvi-Suomen maaseudun ympäristö- ja ilmasto-ohjelmaa, eikä suotta.

Suomi on maailman onnellisin maa ja onnellisuuden syistä esiin nousi kaksi tärkeää asiaa, jotka Tarja Haaranen ympäristöministeriöstä mainitsi onnellisuuden lähteinä.

-Toinen on hieno luonto ja puhdas ympäristö. Toinen on yhteistyö. Tartumme täällä ongelmiin yhteisvoimin ja alamme yleensä myös tekemään niille jotain, sanoi vesiensuojelun tehostamisohjelman päällikkö Tarja Haaranen avauspuheenvuorossaan.

Haaranen korosti myös, että kaksi kolmasosaa suomalaisista tukee toimia, jotka pitävät maaseudun toimivana ja elävänä. Neljä viidestä näkee tärkeänä myös ilmastonmuutokseen varautumisen ja ympäristönsuojelun.

Tällä hetkellä 100 maatilaa Suomessa on mukana Carbon action-pilotissa ja sitoutuu etsimään tapoja, jotka vauhdittavat hiilen varastoitumista ilmakehästä peltomaahan. 

Maaperän – ja viljelysmaan – osuus ilmastonmuutoksen aiheuttajana tunnetaan hyvin, mutta maaperän valtava potentiaali ilmastonmuutoksen hillitsijänä on tuntemattomampi tosiasia. 

Haarasen alustuksessa kuultiin paljon tärkeitä asioita myös niin sanotun sinisen kasvun mahdollisuuksista ja siitä, miten vesistöistä saadaan uusia palveluja ja uusia tuotteita. Ilmastonmuutoksen kannalta on tärkeää huomioida myös kiertotalouden merkitys. Muun muassa älykkään liikkumisen mahdollisuuksia, ruokahävikin vähentämistä ja innovatiivisten yritysten tukemista pitää vaalia.

-Hyvä esimerkki järkevästä kiertotaloudesta on vanhojen paristojen käsittely. Eräs yritys erottelee niistä sinkkiä ja mangaania, joista toinen yritys jalostaa lannoitetta, Haaranen mainitsi.

 

 

Järvi-Suomen ympäristö- ja ilmasto-ohjelmaa valmistelemaan oli kokoontunut yli 70 asiantuntijaa Etelä-Savosta, Pohjois-Savosta, Pohjois-Karjalasta, Kaakkois-Suomesta ja Keski-Suomesta.

Työpajatyöskentelyn melskeessä ilmassa oli hyvää muutosenergiaa.

Kahdeksassa ryhmässä pohdittiin erityisiä ympäristönhoitotarpeita. Ryhmien teemat olivat ravinteet ja vesistönkuormitus, luonnon monimuotoisuus, ilmastonmuutos ja hiilensidonta, ja kukin teema erikseen maatalouden ja metsätalouden näkökulmasta. Yhtenä teemana pohdittiin myös muita maaseudun toimintoja, kuten matkailu, kalastus, asuminen ja virkistyskäyttö.

Teemoihin oli kerätty sisältötekijöitä ennakkokyselyn myötä. Tutkija Tuomas Kuhmosen mukaan kyselyyn vastasi 65 alueen asiantuntijaa. Näistä saatiin poimittua 1008 sisältötekijää ympäristö- ja ilmasto-ohjelman kehittämiseen.

Maatalouden näkökulmasta ravinteita ja vesistönkuormitusta pohdiskelevaa työpajaa johti Marko Toikka Kaakkois-Suomen ELY-keskuksesta. Heidän ykkösaiheekseen nousi karjanlannan hyödyntäminen. Keskustelussa nousi esiin, että lannankäyttö -ja jatkojalostusmahdollisuuksia on paljon, mutta tietoisuutta niistä pitää lisätä. Tärkeinä kohderyhminä pidettiin maatalousyrittäjiä, jalostajia ja elintarviketeollisuutta. Myös alueellista yhteistyötä ja hyvän suljetun ekosysteemin pilottihankkeen mallintamista peräänkuulutettiin toimintatarpeina ympäri Suomea.

Johtava tutkija Perttu Virkajärvi Luonnonvarakeskuksesta totesi, että nautakarjatuotannon ympäristövaikutuksia on viime aikoina liioiteltu, sillä nurmenviljely ja nurmen rooli hiilensidonnassa kompensoi nautaeläinten päästöjä. Nautakarjan ravinnekierto on kokonaisuutena luultua parempi ja sitä on mahdollista edelleen kehittää. Suomessa tuotettu naudanliha voikin siis olla kaukaa tuotua ja tuotettua avokadoa parempi valinta.

 

Järvi-Suomen maaseudun ympäristö- ja ilmasto-ohjelma valmistuu vuoden 2019 aikana. Tänään pidetyn työpajatapahtuman aineistoa käytetään sisällöntuotantoon.