Kulttuuripappila Sylvissä ajan ratas kierähtää aikaan menneeseen
Pieksämäen korkealla harjanteella asustava talollinen Pekka Käiväräinen hämmästyi vuonna 1573. Hänen savutupaansa astui korkea-arvoisia miehiä. Nämä ilmineerasivat hänelle, että olisi suotavaa, jos Pekka pentulaumoineen muuttaisi muualle. Käiväräisen savutuvasta suunniteltiin ensimmäistä pappilaa uudelle, perustettavalle Pieksämäen kirkkopitäjän seurakunnalle.
Niin Käiväräisen perhe joutui pakkomuuttamaan ja Ruotsin kuningas Juhana III vahvisti Pieksämäen kirkkopitäjän perustetuksi 1574.
Pieksämäen kirkkoherraksi määrättiin vastahakoinen Juvan kappalainen Mathias Henrici. Kuultuaan, että pappila on entinen talollisen savutupa, hän pysytteli sitkeästi Juvalla, eikä tullut Pieksämäelle lainkaan. Uusi pappila valmistui seuraavana vuonna 1575 samalle paikalle, missä nyt sijaitsee Pieksämäen Iso-Pappila. Samalla vaihtui pappikin.
Syntynyt Pieksämäen kirkkopitäjä oli alueellisesti laaja. Nykyisen kaupungin lisäksi kirkkopitäjään kuului lähes kokonaan entisen Haukivuoren alueet sekä pääosa Kangasniemestä ja Suonenjoesta, osia Joroisista, Leppävirrasta ja Rautalammista.
Iso-Pappilan paikka Pieksänharjun rinteessä on ollut vuosisatoja sama, vaikka itse rakennusta on jouduttu uusimaan useampaan kertaan. Nykyinen Iso-Pappilan päärakennus valmistui 1804. Pieksänharjun laella sijaitseva ristikirkko on rakennettu 1752 – 58.
Avaran peltomaiseman reunustama Pieksänharju kirkkoineen, kartanoineen ja pappiloineen kuuluu maamme kulttuurihistoriallisesti merkittäviin kohteisiin. Mansardikattoinen Iso-Pappila on harvoja kustavilaisia pappilarakennuksiamme. Iso-Pappilan lisäksi suuresta rakennuskannasta on säilynyt papin saatavien aitta eli veroaitta, vaja ja maitohuone.
Sylvi Kekkosen puisto synnyinpappilan ympärille
Presidentti Urho Kekkosen (1900 – 1986) puoliso Sylvi Kekkonen (1900 – 1974) syntyi Pieksämäen pappilassa apupappi Kauno Uinon tyttärenä. Sylvin synnyinkoti pappilan pihapiiristä purettiin vuonna 1955. Vuotta myöhemmin Urho Kekkosesta tuli Suomen presidentti. Synnyinkodin paikalle pystytettiin vuonna 1980 muistokivi, jonka paljastustilaisuutta Urho Kekkonen kunnioitti läsnäolollaan.
Kulttuuripersoona Sylvi Kekkosen muistoa haluttiin vaalia muun muassa nimeämällä puisto hänen mukaansa vuonna 2018. Hänen muistonsa elää pappilassa kertomuksina ja kuvina. Pihamaan muistokiveltä alkaa Sylvin aforismipolku ja kulttuuripappilassa on Sylvin kamari -huonenäyttely. Pappilassa on myös kotiseudun vinttimuseo, vanhojen kirjojen kirjatupa, antikvariaatti, taidepaja ja kesäkahvila Ruustinna.
Vuoden Maisemateko -palkinto 2018
Iso-Pappilan puistoalueen kunnostuksesta vastasi Pieksämäen Iso-Pappilan kannatusyhdistys ry. Pihapuisto elvytettiin 1950 – 60 -luvun ilmeeseensä. Työ alkoi 2007 ja huipentui vuosina 2015 – 2018.
– Pihlaja-angervon valtaaman villiintyneen pappilan puiston kimppuun hyökkääminen oli mielenkiintoinen löytöretki paikalliseen historiaan. Maan kätköistä löytyi unohdettuina ruusupensaita, luumu- ja koristepuita, erityisiä vanhoja kasveja sekä aivan yllättäen täysin maan kätkössä ollut pitkä liuskekivipolku, kertoo kannatusyhdistyksen puheenjohtaja Ilkka Seppä.
Etelä-Savon Maa- ja kotitalousnaiset myönsi Iso-Pappilan kannatusyhdistykselle Etelä-Savon Vuoden Maisemateko -palkinnon vuonna 2018 Sylvi Kekkosen puiston entistämistyöstä.
Kunnostukseen yhdistys sai tukea EU:n maaseuturahastosta Veej’jakaja ry:n myöntämänä. Pappilan piha puistoalueineen on ollut jo 447 vuotta yhtäjaksoisesti pappilan pihamaata.
– Pappila puistoineen on kaupunkilaisten yhteinen ”mummola”, joka tuo menneiden polvien työn ja elämän nykypolvien ulottuville, summaa Seppä.
Teksti: Sofia Flygare
Kuvat: Kulttuuripappila Sylvi, Ilkka Seppä
Lisätietoja: http://kulttuuripappilasylvi.fi/
