Syöminen on hyvä teko

Lihantuotantoon liittyvää keskustelua Suomessa on syytä laajentaa ja suhteuttaa kansainväliseen tilanteeseen. Erityisen tärkeää tämä on Etelä-Savon kannalta, jonka vahvuudet ovat suurelta osin maaseudulla, matkailussa, ruoassa ja ruoan raaka-aineissa.

Maatalouden tuotantotavat ja olosuhteet ovat erilaiset eri puolilla maailmaa. Suomella on erityisiä vahvuuksia naudanlihan tuotannossa. Meillä on myös edellytykset viedä ja brändätä kestävää naudanlihaa maailmalle.

Onko lihantuotannon puolustaminen kasvituotannolta pois? Ei ole.

MTK vastaa Kotimaiset Kasvikset ry:n viestinnästä ja markkinoinnista. Tänä vuonna tehdään entistä enemmän kampanjointia kotimaisten kasvisten ja kasvinviljelyn näkyvyyden kasvattamiseksi.

Kotimaista valkuaiskasvituotantoa ja viestintää kotimaisten kasvisten käytön puolesta tulee lisätä. Nämä eivät ole joko-tai vaan sekä-että -kysymyksiä. Kotieläintuotanto ja kasvinviljely tarvitsevat toisiaan tulevaisuuden kiertotaloudessa monestakin syystä, muun muassa eläinten tuottaman lannan vuoksi.

Ilmasto-olojemme takia kotieläintuotanto on pohjoisimmilla alueilla lähes ainoa vaihtoehto ja Suomessa järkevää muun muassa runsaiden vesivarojen vuoksi.

Naudanlihantuotanto vaatii runsaasti vettä. Maailmalla luku on keskimäärin 15 400 litraa tuotettua nautakiloa kohden. Suomessa määrä on puolet tästä, noin 7 000 litraa. Vertailun vuoksi yksi täysikasvuinen koivu käyttää kesäaikaan vettä jopa 500 litraa päivässä. Kukaan tuskin pitää tätä huonona asiana.

Suomessa vettä sataa vuoden aikana enemmän kuin sitä haihtuu, ja uutta pohjavettä muodostuu koko ajan. Suomalainen käyttää vain pari prosenttia vuodessa käytettävissä olevasta vedestä, meiltä ei vesi ole loppumassa.

Lähes puolet vedenkulutuksestamme syntyy ulkomailla tuontituotteiden kautta. Onko oikein, että syömme toisten pöydästä ja juomme heidän kaivoistaan?

Kaikesta maataloustuotannosta aiheutuu kasvihuonekaasupäästöjä. Kyse on kuitenkin ihmiselle välttämättömästä ruoan tuotannosta. Ruoantuotannon kasvihuonekaasupäästölaskelmissa ei tällä hetkellä huomioida juuri lainkaan maaperän ja kasvuston sitomaa hiiltä.

Maaperään jäävää hiilen määrää tutkitaan parhaillaan useassa tutkimushankkeessa Suomessa ja maailmalla. Myös päästökertoimia tarkennetaan.

Olisi vastuutonta tehdä kauaskantoisia päätöksiä esimerkiksi maatalouden osalta ilman tutkittua tietoa.

Päätöksiä ei varsinkaan pidä tehdä poliittisilla eikä ideologisilla motiiveilla.

Naudat ovat myös tärkeitä perinnebiotooppien hoitajia. Ne syövät kasvillisuutta umpeen kasvavilta rannoilta ja siirtävät ravinteita pois vesistöstä. Nautoja voidaan laiduntaa myös peltojen ja vesistöjen välisillä kaistoilla, joille ei päästä koneilla.

Kasvien ja ravinteiden poistaminen reheviltä rannoilta nautojen avulla vaikuttaa myönteisesti linnustoon, kalastoon ja moniin hyönteis- ja perhoslajeihin. Laiduntavat eläimet ovat isompi ilo silmälle kuin umpeen kasvavat ja pusikoituvat maisemat.

Jokainen suomalainen päättää itse, mitä syö. Viljelijät tuottavat sitä, mille on kysyntää ja, mikä on omalla tilalla mahdollista. Suomalainen kotieläintuotanto on ekologisesti ja eettisesti kestävää suhteessa globaaliin tuotantoon.

Helppo ilmastoteko on vähentää tuontituotteiden käyttöä. Kaupassa kotimaisen tuotteen tunnistaa Hyvää Suomesta -joutsenlipusta tai Sirkkalehti -merkistä ja ravintoloissa se selviää kysymällä, mikäli alkuperä ei käy ilmi muutoin. Pitäisi muuten käydä, mutta liian usein tieto puuttuu tai on vaikeasti löydettävissä.

Syömällä kotimaista et syö toisten pöydässä etkä juo toisten kaivosta. Syömällä kotimaista tiedät, mitä suuhusi laitat ja, mistä ruokasi on peräisin. Syömällä kotimaista parannat kotimaan työllisyyttä, vaihtotasetta ja ylläpidät elävää maaseutua.
Syömällä kotimaista teet hyvän teon joka päivä.