Koskelan Ruu pyörähti maailmaan jouluna
Koskelan emäntä Kukka-Maaria Kärki seuraa blogissaan jouluvasikka Ruun arkea ja juhlaa. Koskelan luomumaitotila sijaitsee Sulkavalla.
Joulupäivä on yleensä se päivä vuodesta, kun olen ajatellut hengähtää. Uudet joululahjat kruunaavat joulupäivän vieton: villasukat jalkaan, kirja käteen ja peiton alle. Välillä kinkulla tankkausta ja vähän lisää suklaatakin. Näinhän sitä toivoisi. Toki maitotilallisena yhtälöön kuuluvat myös juhlapyhinä ne lypsyt, niin aamulla kuin illalla. Eikä siinä, eihän siellä pitkään mene. Paitsi silloin, kun jokin kone tai eläin päättää sekoittaa hyviä suunnitelmia.
Tänä jouluna meillä Koskelassa poiki joulupäivän kunniaksi kaksikin lehmää: länsisuomenkarjan lehmä Hulikan Nata sekä Kaunotar, joka on yksi parhaista lypsikeistämme.
Seurailen näissä blogikirjoituksissani Kaunottaren vasikan, Koskelan Ruun elämää. Tervetuloa siis mukaan Ruun ja Koskelan luomumaitotilan elämään! Päivitän kuulumisia ja ajatuksia sen mukaan ja sillä aikataululla kuin niitä sattuu tulemaan. Säännöllisen epäsäännöllisesti.
Meillä lehmät saavat poikia poikimakarsinassa tai laitumella vapaasti. Välillä myös hyvin omassa rauhassa, sillä muutamat näistä ovat erikoistuneet katoamaan ja etsimään tiheimmät pöpeliköt, joissa voi hoitaa homman rauhassa ja turvassa. Nämä reissut tosin aiheuttavat meille isäntäväelle toisinaan hieman ylimääräistä työtä ja huolta. Onneksi useimmiten kaikki käy hyvin.
Kaunotar oli pyöräyttänyt Ruun omassa rauhassa joulupäivän aikana poikimakarsinassa. Vasikka ja emä olivat pirteitä. Maito maistui Ruulle, joka nousi terhakasti jaloilleen tuota pikaa heti maailmaan tultuaan. Emäkin söi hyvin ja kävi lypsyllä. Uuden elämän syntymän ihme ja eläinten hyvinvointi ovat onnenpisaroita, joista tämän työn mielekkyys ja elämän ilo kumpuaa.
Eikä joulupäiväkään niin huono lopulta ollut lisätöistä huolimatta. Yövalon loisteessa vasikkaa ja emää seuratessa ja pienenpientä yninää kuunnellessa ei voi muuta kuin rauhoittua itsekin ja ihailla vastasyntyneen vasikan täydellistä olemusta. Joulunhenki saapui lehmälapsen myötä tilallisenkin sydämeen.
Teksti ja kuva: Kukka-Maaria Kärki
