Saimaan Matkailufoorumissa pohdittiin yhteistyön merkitystä
Konsertti- ja kongressikeskus Mikaelissa marraskuun lopussa järjestetty Saimaan Matkailufoorumi keräsi yhteen matkailualan toimijoita. Tapahtuma oli osa Eteläsavolaisen matkailun osaamisloikka -hanketta, jonka toteutusaika on 2019 – 2020. Matkailufoorumin järjestäjätahoina olivat Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei, Etelä-Savon maakuntaliitto ja Savonlinnan matkailutoimijat.
Yhteistyön merkitys
Itä-Suomen yliopiston professori Raija Komppula luennoi yhteistyön tekemisestä monelta eri kantilta. Yhteistyö voi tarkoittaa eri tahoille eri asioita. Esimerkiksi pienelle yritykselle yhteistyökumppanien merkitys voi olla hyvin erilainen kuin isommalle yritykselle.
– Korostan sitä, että yritykset ovat itsenäisiä yhteistyöstä huolimatta. Yhteistyötä tehtäessä kaikilla osapuolilla on oltava jotain annettavaa, esimerkiksi osaamista tai rahaa, Komppula totesi.
Koska yhteistyöpanokset voivat koostua erilaisista asioista, niiden arvottaminen voi olla haasteellista. Hän totesi, että yhteistyö voi kaatua esimerkiksi siihen, että on epäselvää, ketkä voivat tehdä sitoumuksia. Etukäteen pitäisi olla sovittuna, miten kriisitilanteissa toimitaan.
– Luottamus on kaiken A ja O. Yhteistyötä tehtäessä on annettava tietoja yhteistyökumppaneille. On myös hyväksyttävä, että joku on johtaja.
Yhteistyön tavoitteena on tyypillisesti yritysten kasvu. Kaikki yritykset eivät kuitenkaan välttämättä halua kasvaa.
– Osa yrityksistä ei halua kasvattaa liiketoimintaa esimerkiksi sillä perusteella, että halutaan panostaa asiakaskokemukseen.
Kannattaa keskittyä siihen, mitä itse saa, eikä siihen, mitä muut saavat. Pitää panostaa ja saada hyötyä.
Yhteistyö vaatii aikaa ja innostusta.
– Innostus tarttuu. Ole itse innostunut ja usko siihen, mitä teet, Komppula kannusti.
Saimaa Gastronomy -verkosto
Hotelli Punkaharjun johtaja Saimi Hoyer kertoi Saimaa Gastronomy -verkoston yhteistyökuvioista. Saimaa Gastronomy on yritysverkosto, jossa ovat mukana Hotelli Punkaharju, Sahanlahti Resort, TeaHouse of Wehmais ja Tertin Kartano. Yhdistävänä tekijänä on rakkaus Saimaata ja sen ainutlaatuista luontoa kohtaan. Kaikissa kohteissa arvostetaan paikallisia, puhtaita lähiraaka-aineita sekä pientuottajien tuotteita. Menut rakentuvat kausituotteiden ympärille. Verkoston teemaviikonloput voittivat Suomen paras ruokamatkailutuote 2019 -palkinnon. Saimaa Gastronomy -verkosto on osa Visit Saimaa -hanketta.
– Yhteistyötahoina on ollut loistava jengi, jolla on samanlaiset päämäärät. Olemme kukin löytäneet omat roolimme. Kukin tekee, sitä mitä osaa tässä verkostossa. Olen kiitollinen siitä, että takana on jatkuvasti tuki ja vetovoima, Hoyer totesi.
– Tahtotilamme on, että Saimaan alue saadaan eläväksi, matkailutoimintaa saadaan eteenpäin ja ruoka täällä näkyväksi. Siitä tässä Saimaa Gastronomyssä on loppujen lopuksi kysymys.
Etelä-Savon maakuntaliiton matkailustrategia on osa laajempaa kokonaisuutta
Etelä-Savon matkailun yhteisöllisestä kehittämisestä luennoi Etelä-Savon maakuntaliiton kehittämispäällikkö Heli Gynther. Hän toi luennossaan esille pohteen siitä, mistä puhutaan, kun puhutaan matkailun kehittämisestä. Puhutaanko yritysten, toimialan, Etelä-Savon alueen vai koko elinkeinon kehittämisestä?
– Toki yhteistyötä tehdään oman maakunnan sisällä, mutta emme voi sulkea silmiä ympäröivältä yhteiskunnalta ja naapurialueilta. Tarvitaan seudullista, alueellista ja kansainvälistä yhteistyötä. Kaikissa näissä tulee ottaa huomioon matkailuelinkeinonharjoittajat, alueen asukkaat ja kaikki toimijat, Gynther painotti.
Etelä-Savon maakuntaohjelman 2018 – 2021 yhtenä keskeisenä teemana on matkailu ja vapaa-aika. Matkailun kehittäminen kytkeytyy yhteen maakunnan muiden strategioiden kanssa. Tavoitteena on kansainvälistää Saimaan matkailua.
– Venäläiset ovat merkittävimpiä matkailijoitamme, sen jälkeen tulevat saksalaiset ja virolaiset.
Matkailu on jo tällä hetkellä merkityksellinen maakunnalle. Matkailutoimialat työllistävät alueella 3250 henkilöä. Etelä-Savossa on 49 595 vapaa-ajanasuntoa, joiden omistajista 66 prosenttia asuu maakunnan ulkopuolella.
– Vapaa-ajanasukkaita voisi luonnehtia matkailun kanta-asiakkaiksi. He käyttävät samoja palveluja kuin muutkin matkailijat.
Majoitusliikkeitä on Etelä-Savossa 512. Matkailijoiden yöpymisvuorokausia vuonna 2018 kertyi 677 684.
– Jos tarkastellaan bkt:tä, matkailun merkitys Etelä-Savolle on suurempi, kuin mitä se kansallisesti on.
Etelä-Savon matkailustrategia 2014 – 2020 sisältää matkailuelinkeinon linjaukset. Koska alueen matkailuelinkeinon rakenne on hyvin sirpaleinen, hän kertoi alkaneensa miettiä sitä, että voimavarat tulisi suunnata alueen toimijoiden yhteistyön kehittämiseen.
– Järviluonto ja kulttuuripalvelut ovat varmaankin sellaisia, että kaikki ovat valmiita allekirjoittamaan niiden merkityksen.
Kestävä kehitys myös matkailussa onkin yksi maakunnan kirjaamista strategioista.
Matkailuyritys digikanavissa
Digitaalisen markkinoinnin asiantuntija Miikka Raulo Flowhouse Oy:stä puhui siitä, mihin matkailuyritysten kannattaisi kiinnittää huomiota digitaalisissa kanavissa näkyessään.
– Suomalaiset ostavat 74 prosenttia matkailupalveluista verkosta, Raulo kertoi.
Ostopolku on monimutkainen sisältäen tiedonhakua ja vertailuja. Ostopäätöksen syntymiseen saattaa mennä pitkäkin aika. Tuotteista tiedottamisen sijaan pitäisi siirtyä asiakkaiden auttamiseen. Mitä-moodista pitäisi siirtyä miksi-moodiin. Esimerkiksi revontulista kerrottaessa potentiaalisia asiakkaita kiinnostaa, miksi heidän tulisi nähdä revontulet.
– Kansainvälinen kilpailu on kova. Ulkomainen matkailija etsii ensisijaisesti elämyksiä, ei majoitusta.
Ihmiset etsivät verkosta tietoa matkakohteista. Digiympäristön haltuun otto markkinointi- ja tiedonvälityskanavana on perusasioita, joihin matkailuyrityksen kannattaa panostaa. Kansainvälisiä asiakkaita tavoiteltaessa verkkosivujen kieliversiot ovat tarpeen.
Toisten ihmisten mielipiteillä on vaikutusta matkakohteiden valinnassa. Raulo kertoi, että 68 prosenttia ihmisistä luottaa verkossa oleviin mielipiteisiin.
– Suosittelumarkkinointi on nykyaikaa.
Osaamisen kehittäminen teoriassa ja käytännössä
Lehtori Eeva Koivula Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta luennoi siitä, miten koulutusorganisaatiot vastaavat nykyisiin ja tuleviin matkailuosaamisen tarpeisiin. Hän painotti, että koulutuksen ohella osaaminen kehittyy parhaiten verkostoissa.
Osaamisverkosto koostuu ihmisistä, joilla on yhteiset strategiset tavoitteet. Tältä pohjalta rakentuvat yhteiset, konkreettiset tekemisen sisällöt. Kukin osallistuja tuo oman pääomansa verkoston käytettäväksi. Verkostosta muodostuu merkityksellinen.
Luontomatkailuyrittäjä Arto Keinänen LakelandGTE:stä kertoi seminaarin lopuksi siitä, miten hän on ottanut digiympäristön haltuun omassa liiketoiminnassaan. Yritys järjestää muun muassa luontoristeilyjä sähköaluksella sekä kalastus- ja norpparetkiä. Verkkosivujen kieliversiot palvelevat kansainvälisiä matkailijoita.
– Iso merkkipaalu on verkkokauppajärjestelmän käyttöönotto, hän kertoi.
Keinänen kuvaili, miten verkkokauppa ja verkkosivut ovat tärkein myynnin väline asiakkaiden tavoittamiseksi, koska pienyrityksellä ei ole myyntihenkilöä.
Teksti ja kuvat: Sofia Flygare
