Etelä-Savoa on kehitettävä kokonaisuutena
Noin vuosi sitten Kerimäen, Punkaharjun ja Savonrannan alueella ilmestyvä Puruvesi-lehti uutisoi ”Ei mitään konkurssikuntia, vaan vahvuuksia kaupungille – Savonlinnan maaseututaajamiin tekeillä uudet kehittämissuunnitelmat”.
Savonlinnan kaupungin elinkeinoasiamies Juha Turtiainen totesi silloin, että nämä entiset kuntataajamat eivät ole konkurssiin menneitä kuntia, vaan vahvuuksia Savonlinnan kaupungille ja, että taajamien hyvinvoinnilla on vaikutusta koko kaupungin tilaan.
Samoin reilu vuosi sitten lausunnolla olleessa Mikkelin kantakaupungin osayleiskaavassa todettiin, että kaavoituksessa on kyse kaupunkilaisten yhteisestä tulevaisuudesta ja siitä ympäristöstä, missä on hyvä asua, opiskella, tehdä töitä ja viettää vapaa-aikaa. Tähän voi lisätä myös yrittämisen ja elinkeinojen harjoittamisen.
Myös 1.4.2018 voimaan tulleet valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) antavat uusia mahdollisuuksia Etelä-Savon tyyppisten maaseutukaupunkien kehittämiseen. Vanhojen VAT:n yhdyskuntarakenteen ”eheyttämistavoitteet” eivät enää pakota ohjaamaan kaikkea kehittämistä keskustaajamaan.
Uusissa VAT:ssa todetaan, että alueellisen kehityksen erot johtuvat yhä enemmän ei-aineellisista tekijöistä. Kaupunkiseudut ja maaseutumaiset alueet tarjoavat erilaisia ympäristöjä ja vetovoimatekijöitä elinkeinotoiminnalle ja asumiselle. Monipaikkainen asuminen yleistyy, ja tiiviimmät ja väljemmät alueet kytkeytyvät toisiinsa entistä vahvemmin.
Sekä keskusta-alueiden että maaseudun taajamien ja kyläverkoston elinvoimaisuus ja kehittämismahdollisuudet lisääntyvät, kun yhdyskuntarakenteen kehittämisen lähtökohtana on muun muassa hyvä saavutettavuus sekä terveellinen ja turvallinen elinympäristö.
Maakunnan laskeva väestömäärä vaatii kaupunkien ja kuntien kokonaisvaltaista kehittämistä. Tällöin vetovoimatekijöitä haetaan nykyistä laajemmalla näkökulmalla, toivon mukaan entistä enemmän yhtenä maakuntana eikä vain yksittäisinä kuntina. Etelä-Savossa on mahdollisuus lisätä vetovoimaa tarjoamalla edullista asumista lähellä luontoa ja palveluja.
Joukkoliikenteeseen panostamalla saadaan ajallisesti lähellä olevat taajamat kehitykseen mukaan. Tarjoamalla tasokkaat päiväkodit, koulut ja perusterveydenhuoltopalvelut kaikissa taajamissa, voidaan luoda elinvoimainen verkostokaupunki, jonka kehitys ei ole vain kantakaupungin varassa.
Niin kaavoituksen kuin muun kehittämistoiminnan on oltava aina kytkettynä koko kaupungin tai kunnan kehittämiseen. Etelä-Savon vahvuuksia ovatkin pelkkien kantakaupunkien kehittämisen sijaan monipaikkaisuuden tukeminen ja kaupunkien eri taajamien sekä haja-asutusalueiden kytkeminen toisiinsa.
Etelä-Savo on vähän kuin ilmastonmuutos. Molemmissa on siirryttävä ahdistuneisuudesta ratkaisujen hakemiseen ja mahdollisuuksien näkemiseen. Ja ne kumpikaan eivät löydy nurkissa pyörimällä, vaan tulemalla yhteiselle avoimelle pelikentälle.
