Tiekunnille lisää vapautta ja vastuuta lakimuutosten myötä

Yksityisteitä on  Suomessa 370 000 kilometriä. Valta- ja kantateiksi laskettavia teitä on 14 000 kilometriä. Yksityistielaki koskee toimitusteitä, joihin on yksityistielain mukaisesti perustettu pysyvät tieoikeudet.

Yksityistie Puumalassa. Kuva: Antti Kasanen

Uusi yksityistielaki tuli voimaan vuosi sitten. Yksityisteiden tienpitoa ja hallintoa koskevia säännöksiä uudistettiin monella tapaa.

Metsäkeskuksen projektiasiantuntija Ukko Bamberg luennoi yksityisteiden lainsäädäntöä koskevista muutoksista, järjestäytymisestä, hoidosta ja muista tieasioista Sulkavalla viime keskiviikkona.

– Uuden yksityistielainsäädännön myötä tiekuntien vapaudet ja vastuut kasvoivat. Hyvän hallinnon ja tasavertaisen osakkaiden kohtelun merkitys korostuu. Jos riitelemään käydään, se voi olla kalliimpaa kuin ennen, totesi Bamberg.

Yksi merkittävimpiä muutoksia oli se, että kuntien tielautakunnat lakkautettiin viime vuonna. Niiden tehtävät jaettiin muille viranomaisille ja osin tiekunnille itselleen.

Digiroadissa tieto Suomen tie- ja katuverkoista

Yksityistiestön hyvä kunto edistää maaseutuelinkeinojen kuljetusmahdollisuuksia sekä maaseudun asukkaiden hyvinvointia. Teiden kunnon ylläpitämiseen tarvitaan rahaa ja resursseja. Hallintoasioiden ylläpitämiseksi osakkailta voidaan periä perusmaksu, jos tiekunta niin päättää. Tienkäytöstä tiekunnan osakkailta peritään tiemaksu, jonka laskentaperusteena ovat tieyksiköt. Tiemaksun lisäksi tiekunta voi periä osakkaalta myös käyttömaksua, jos tien käyttö poikkeaa huomattavasti yksiköiden mukaisesta käytöstä. Käyttömaksu voidaan periä myös ulkopuoliselta tienkäyttäjältä kuljetetun tavaramäärän ja matkan mukaan määriteltävällä maksulla.

Tiekunnan osakkaat maksavat tienkäyttömaksua. Käyttömaksu voidaan periä myös ulkopuoliselta tienkäyttäjältä, jos tietä rasitetaan paljon. Kuva: Metsäkeskus

Tien kunnostamiseen on mahdollista hakea tukea valtiolta. Yksityistie voi saada valtionavustusta vain silloin, kun tiekuntaa ja yksityistietä koskevat tiedot löytyvät ajantasaisina Digiroadista.

Digiroad on kansallinen tietojärjestelmä, johon on koottu koko Suomen tie- ja katuverkosto tärkeimpine ominaisuuksineen. Digiroad-tietopalvelusta vastaa Väylä. Tietojen ylläpidosta vastaavat Maanmittauslaitos, kunnat ja ELY-keskukset yhteistyössä Väylän kanssa.

Tienpitoon lisää valtuuksia

Tienpidolla tarkoitetaan tien rakentamista ja kunnossapitoa. Mikäli tien kantavuutta nostetaan, tietä levennetään tai tietä siirretään, on se tehtävä edullisesti aiheuttamatta tarpeetonta haittaa tai häiriötä.

Kunnossapidosta määritellään, että tie on pidettävä liikennetarpeen edellyttämässä kunnossa aiheuttamatta kohtuuttomia kustannuksia, tarpeetonta haittaa tai häiriötä. Mikäli joku tieosakkaista vaatii korkeampaa tienpidon tasoa, on hänen maksettava lisäkustannus.

Uuden lain myötä tiekunnilla on aiempaa suuremmat valtuudet muun muassa tielle kaatuneiden puiden omatoimiseen poistamiseen sekä sähkö- ja viestintäjohtojen sijoittamiseen.

– Tiekunnalla on oikeus poistaa tie-, suoja- ja näkemäalueilta tienpitoa, kulkemista ja näkemää haittaava luonnonvarainen kasvillisuus, mutta ei kuitenkaan kenenkään piha-alueelta.

Kelirikosta kertovia liikennemerkkejä yksityistiellä. Kuva: Ukko Bamberg

Muutos- ja valitusmahdollisuudet

Mikäli tiekunnan päätöksiin tyytymätön osakas on sitä mieltä, että tiekunnan päätös on sääntöjen tai tielain vastainen, hän voi esittää tiekunnan kokouksella oikaisuvaatimuksen. Oikaisuvaatimus on tehtävä 30 päivän kuluessa kokouksesta.

Osakas voi tehdä myös moitekanteen, joka toimitetaan käräjäoikeudelle. Moitekanne on tehtävä kolmen kuukauden kuluessa päätöksen syntymisestä.

– Oikaisuvaatimuksen ja moitekanteen järjestystä ei ole säädetty. Molemmat voivat olla käynnissä jopa yhtä aikaa. Tiekuntien kannattaa olla tarkkana.

Kaakkois-Suomen yksityistiestöä parannetaan yhteistyössä

Kaakkois-Suomen yksityistiestön parantaminen -hankkeen päätavoitteena on yksityistiestön kehittäminen ja teiden palvelutason nostaminen vastaamaan metsätalouden kuljetusten ja muun maaseudun liikennöinnin tarpeita. Hanketta toteuttaa Suomen metsäkeskus Etelä-Savon, Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Hankeaika on 1.1.2019 – 31.12.2020. Hankkeen puitteissa järjestetään muun muassa neuvontatilaisuuksia.

Hankkeen ohjausryhmässä ja asiantuntijayhteistyössä ovat mukana Metsäteho, metsäteollisuusyrityksiä, metsänhoitoyhdistyksiä sekä muita metsäpalvelu- ja tieisännöintiasiantuntijoita. Lisäksi hanke tekee yhteistyötä muiden vastaavien hankkeiden kanssa.

Hanketta rahoittavat Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto sekä yksityiset toimijat, joita ovat: Metsä Group, Mhy Etelä-Savo, Mhy Kaakko, Mhy Kangasniemi-Pieksämäki, Mhy Keski-Savo, Mhy Kymenlaakso, Mhy Mänty-Saimaa, OTSO Metsäpalvelut, Stora Enso, UPM ja Versowood.

Teksti: Sofia Flygare

 

Yhteistyössä:

Maaseutukuriiri tiedottaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmien rahoitusmahdollisuuksista ja tuloksista.

Maaseutukuriirin vanhojen sivujen arkisto

Design & kotisivut Haaja