Mihin päätöksenteko Etelä-Savossa perustuu?

Mikä tekee Etelä-Savon strategiset kärjet käytännön toimiksi – osa I

Strategia tarkoittaa Wikipedian mukaan suunnitelmaa, jolla pyritään saavuttamaan tavoiteltu päämäärä. Etelä-Savon maakuntastrategiaa päivitetään parhaillaan, nykyisen version löytää täältä https://www.esavo.fi/maakuntastrategia.

Strategiasta päättämisen jälkeen on vuorossa sen vieminen käytäntöön. Kysymys kuuluu: millä keinoilla luodaan toimintaympäristö, jotta Etelä-Savon strategian kärjet metsä, vesi ja ruoka luovat maakunnalle lisää hyvinvointia? Alla joitain keinoja, joista voisi aloittaa.

Maaseutuvaikutusten arviointi osaksi kunnallista ja maakunnallista päätöksentekoa

Maaseutuvaikutuksen arviointi on päätöksentekijän avuksi kehitetty työkalu, jonka avulla maaseutunäkökulmaa saadaan sisällytettyä päätöksenteon valmisteluun onnistuneiden päätösten tueksi.

Maaseudun erityispiirteitä ovat väljä asutus ja pitkät välimatkat. Alueiden erilaisuudesta johtuen eri hallinnonalojen päätösten vaikutukset ovat usein erilaisia maaseudulla ja keskuksissa. Päätösten seuraamuksia erityisesti maaseudun ihmisille, yrityksille ja yhteisöille ei useinkaan tunnisteta eikä siten oteta huomioon.

Maaseutupoliittisessa kokonaisohjelmassa 2014–2020 esitetään, että maaseutuvaikutusten arviointi otetaan systemaattisesti osaksi päätöksenteon valmistelua ja toteuttamista siten, että maaseudun erityispiirteet ja päätösten vaikutukset maaseutuun otetaan aidosti huomioon. Arvioinnissa tulee kiinnittää erityisesti huomiota harvaan asuttuun maaseutuun sekä valtakunnan, maakunnan ja kunnan tasolla.

Kuinka moni kunta tai kaupunki on toteuttanut maaseutuvaikutusten arviointia Etelä-Savossa?

Maaseudulla on paljon luontoa, mutta vähän ihmisiä. Kuva Lietvedeltä Puumalasta. Kuva: VisitMikkeli

Yritysvaikutusten arviointi osaksi kunnallista ja maakunnallista päätöksentekoa

Kuntien päätökset vaikuttavat suoraan tai välillisesti yrityksiin, päätettiinpä sitten koulutus-, hankinta-, asunto- tai kaavoituspolitiikasta. Suurin osa tehdyistä päätöksistä siis joko tukee tai heikentää yritysten menestymis- ja toimintaedellytyksiä.

Yritysvaikutusten arvioinnin tarkoitus on varmistaa, että päätöksentekijä harkitsee asiaa myös yritysten näkökulmasta. Jos vaikutukset todetaan seutukunnan yritysten kannalta negatiivisiksi, pitää pohtia olisiko asiassa mahdollista toimia toisin. Lisäksi etukäteisarvioinnilla pystytään optimoimaan päätösten mahdolliset myönteiset vaikutukset. Parhaiten yritysvaikutusten arviointi onnistuu ottamalla se kiinteäksi osaksi kunnan päätösten valmistelua.

Ja on syytä muistaa, että myös maatilat ovat yrityksiä.

Kuinka moni kunta tai kaupunki on toteuttanut yritysvaikutusten arviointia Etelä-Savossa?

Julkisten hankintojen kehittämisohjelman laatiminen

Valtioneuvosto julkaisi kesäkuussa 2016 periaatepäätöksen julkisten ruokapalveluhankintojen arviointiperusteista. Valtioneuvosto edellyttää, että julkisissa elintarvike- ja ruokapalveluhankinnoissa tavoitellaan korkeaa laatua ja kokonaistaloudellista kestävyyttä. Tähän päästään vaatimalla hankinnoissa sellaisten elintarvikkeiden käyttöä, jotka on tuotettu ympäristön kannalta hyvillä viljely- ja tuotantomenetelmillä ja eläinten hyvinvointia ja elintarviketurvallisuutta edistävillä tavoilla.

Motiva on julkaissut oppaan Opas vastuullisiin elintarvikehankintoihin, joka auttaa julkisia hankintoja tekeviä viranomaisia sekä heitä ohjaavia poliittisia päättäjiä ottamaan huomioon vastuukysymykset elintarvikehankinnoissa.

Lisäämällä sesongin mukaisten kotimaisten kasvisten, palkokasvien, juuresten ja viljojen määrää lautasella pienennät ruuan hiilijalanjälkeä. Valitse vaikkapa riisin tilalle kotimaista ohraa ja talvella ulkomaisten kasvisten sijaan lähellä tuotettuja juureksia. Lähellä tuotetun ruoan matka kauppaan on lyhyempi, jolloin kuljetuksesta syntyvät ympäristöhaitat pienenevät.

Hankintalain mukaan hankinnat on toteutettava siten, että pienet ja keskisuuret yritykset pääsevät tasapuolisesti muiden tarjoajien kanssa osallistumaan tarjouskilpailuihin. Jokaisen julkisen hankkijan kannattaa omaksua lain tarkoitus. Kuntavaikuttajan ja julkisen hankkijan kannattaa hyödyntää hankinnat myös aluetalouden ja elinvoiman vahvistamisen työkaluina.

Kuinka monella kunnalla tai kaupungilla Etelä-Savossa on hankintastrategia, johon on selkeästi kirjattu edellä mainitut periaatteet ja niitä myös noudatetaan?

Lisäämällä sesongin mukaisten kotimaisten kasvisten, palkokasvien, juuresten ja viljojen määrää lautasella ruuan hiilijalanjälkeä on mahdollista pienentää. Esimerkiksi riisin voi korvata ohralla.

Puurakentamisen kehittämisohjelma – rakentamisen ilmastovaikutusten arviointi

Puurakentaminen on tärkeässä roolissa biotalouden edistämisessä, sillä puun käyttöä kehittämällä voidaan tukea metsien kestävää ja järkevää käyttöä. Puun käyttö alentaa rakentamisen hiilijalanjälkeä, kun tarkastellaan puun koko elinkaarta aina materiaalin valmistuksesta rakentamiseen, käyttöön ja kierrätykseen – puun sitoma hiili säilyy rakenteissa ja kalusteissa pitkään ja vaikuttaa koko rakennusalan ympäristövaikutuksiin.

Lisäksi puun käytön lisääminen rakentamisessa on tehokas keino saavuttaa kansallisen energia- ja ilmastostrategian mukaiset energia- ja ilmastotavoitteet ja alentaa Suomen hiilijalanjälkeä vuoteen 2030 mennessä.

Rakentaminen ja rakennukset tuottavat noin kolmanneksen Suomen kasvihuonekaasupäästöistä. Jotta Suomi pystyisi saavuttamaan kansalliset ja kansainväliset ilmastotavoitteensa, on myös rakennussektorin päästöjä vähennettävä. Rakennusten käytönaikaisen energiankulutuksen rinnalla tulisikin seurata rakennuksen koko elinkaaren hiilijalanjälkeä.

Ympäristöministeriön valmisteleman rakennusten hiilijalanjäljen arviointimenetelmän testaus alkoi syksyllä 2019 ja kestää kesään 2020 asti. Rakennusten vähähiilisyydelle tullaan asettamaan raja-arvot ennen vuotta 2025. Pilotointi auttaa menetelmän jatkokehityksessä.

Kuinka monessa kunnassa Etelä-Savossa on pohdittu puurakentamisen roolia niin julkisessa rakentamisessa kuin vaikkapa kaavoituksessa? Kuinka monessa rakennushankkeessa on laskettu niiden hiilijalanjälkeä?