Suomalainen on jo kasvissyöjä

Tein tämän kirjoituksen vuoden 2019 lopulla, mutta aihe näyttäisi olevan edelleen ajankohtainen. Pienillä päivityksillä.

Julkisesta, tosin varsin pääkaupunkiseutupainotteisesta mediakeskustelusta voisi päätellä, että Suomen kansalaisen ruoka-annos koostuu pelkästä maidosta ja naudanlihasta. Korona toki osoitti, että tämäkin pitää paikkaansa, kun näitä tuotteita hamstrattiin selvästi eniten pandemian tultua Suomeen.

Luonnonvarakeskuksen ja Kantar TNS:n keräämien tietojen mukaan keskivertosuomalaisen ruokalautanen painoi noin 460 kiloa (ilman nesteitä) vuonna 2018.

Suurimman osan lautasesta täyttivät viljatuotteet (17,1 %), hedelmät ja marjat (15,7 %), tuoreet vihannekset (12,7 %) ja peruna (9,7 %). Yksikään edellä mainituista tuotteista ei ole kotieläimestä peräisin.

Vuodesta 2008 vuoteen 2018 tuoreiden vihannesten kulutus on kasvanut 13 prosenttia ja hedelmien ja marjojen yli 21 prosenttia. Tämä ei ole ylittänyt uutiskynnystä.

Kotieläintuotteista eniten kulutettiin sianlihaa (7 %), juustoja ja rahkoja (6,8 %), jogurtteja, viilejä ja kermoja (6,5 %) sekä siipikarjanlihaa (5,5 %). Sokerin osuus oli 6,3 %.

Entäpä otsikoiden, keskusteluohjelmien, aamulähetysten ja someraivon valovoimainen tähti, naudanliha? Naudanlihan osuus suomalaisten ruokalautasilla vuonna 2018 oli neljä prosenttia. Kiloissa 19,3 kiloa, jossa on mukana luut ja kypsennyshävikki, joita kumpaakaan ei syödä.

Naudanlihan kulutuksen vertailuvuodeksi jossain kohtaa keksittiin vuosi 1950. Valinta ilmeisen laskelmoitu. Esimerkiksi sähkövalo, auto, saati jääkaappi olivat tuolloin suurimman osaa suomalaisista saavuttamattomissa ja koko maa eli sodan jälkeisessä tilassa.

Rehellisempi vertailukohta olisi vaikkapa 1970 -luvun alku, jolloin naudanlihan kulutus oli korkeimmillaan vuonna 1975 ollen noin 25 kiloa. Siitä kulutus on pudonnut lähes 23 % vuoteen 2018. Tämäkään ei ole ylittänyt uutiskynnystä.

Maidon kulutus on laskenut vuodesta 1950 noin 69 % ja vuodesta 1975 noin 52 %. Joidenkin populistien puheista voisi päätellä, että kyse olisi kasvuprosenteista.

Suomalaisten ei tarvitse surra syömisiään, kun pysytään kohtuudessa ja kotimaisuudessa. Ruoan tuottajien ei tarvitse murehtia, sillä suomalaiset syövät monipuolisesti ja pääosin suomalaista ruokaa. Siitä kiitos sekä tuottajille että kuluttajille.

Ja, jos helposti haluaa vähentää ilmastokuormitustaan, se onnistuu poistamalla ruokavaliosta tuontilihat ja -maitotuotteet sekä korvaamalla riisin kotimaisella perunalla. Niin kotona kuin ulkona syödessä.

Hyvillä mielin kohti kesää ja syödään sitä, mitä tekee mieli. Ja mieli on puhdas, kun syö kotimaista!