Asutko sinäkin väärässä paikassa?
Jos valtakunnan media käyttäisi ajankohtaisten poliittisten ilmiöiden kommentoinnissa samaa logiikkaa kuin Suomen asuntomarkkinoista uutisoidessaan, olisi kommentaattorina Sinisten edustaja. Jaa niin miksi, joku siellä kysyy? Jatka lukemista.
Ja seuraavaksi asuntomarkkinakatsaus:
”Osa alueista tippuu pysyvästi vakuudellisilta asuntomarkkinoilta”.
”Maakuntakeskukset uudessa pudotuspelissä asuntomarkkinoilla – opiskelijat puuttuvat vuokramarkkinoilta ja talous taantuu”.
”Muutaman kasvukeskuksen ulkopuolella asuntojen hinnat ovat laajalti laskussa”.
”Parhaat kohteet käyvät kaupaksi, mutta syrjemmällä olevat kohteet voi jäädä myymättä”.
”Suurkaupungistumisen aika näkyy asuntomarkkinoilla – erot alueiden välillä repeävät”.
”Asuntojen hinnat kääntyvät laskuun, vain kasvukeskukset pysyvät plussalla”.
Ja lista jatkuu, mutta viesti on selvä – älä osta äläkä asu muualla kuin pääkaupunkiseudulla ja sielläkin mieluummin Helsingissä. Jos se ei ole mahdollista, niin Espoo, Vantaa, Turku ja Tampere vielä menettelevät – muun Suomen savutuvat kannattaa unohtaa.
Mökillä voit toki käydä, mutta pidä selkeät turvavälit kaikkeen, mikä voisi tartuttaa neljää viikkoa vuodessa pidempään suhteeseen. Käytä vain käteistä, äläkä katso silmiin, jottet anna väärää kuvaa ja liikaa tietoa aikomuksistasi.
Kaikki asuntomarkkinakatsauksen hokemat ovat Hypo-konsernin tuottamia. Konserni on toki hieman mahtipontinen ilmaus marginaalipankille, jonka osuus asuntolainamarkkinoista on selvästi alle 1 %. Pienempi kuin Sinisten kannatus edellisissä eduskuntavaaleissa.
Miksi asumisen kustannusten pitäisi nousta jatkuvasti, kun ne jo nyt ovat kestämättömän kalliilla tasolla kaikissa ns. kasvukeskuksissa? Ruoan hinnan laskua pidetään hyvänä asiana, mutta asumisen pitäisi näiden hypottajien mielestä olla aina vain kalliimpaa. Ilmeisesti asumistuki ”kasvukolmiossa” on hyväksyttävämpää kuin velaton omistusasunto Itä-Suomessa.
Jopa monissa koviksikin kapitalistisiksi länsimaiksi leimatuissa talouksissa rajoitetaan asuntojen hintoja ja on asetettu vuokrakattoja. Suomessa kuitenkin yksi marginaalipankki ja sen saarnaaja saa jakaa ihmisten kurjuuden julistamisen aatetta kenenkään puuttumatta.
Erästä eteläsavolaista vanhaa poikaa lainaten: ”Mieluummin kärsin puutetta kuin kurjuutta”. Hypon edun mukaista onkin ylläpitää ihmisten kurjuutta marginaalisilla, mutta tuottavilla kohdemarkkinoillaan ja aikaansaada sen myötä sukupolvelta toiselle periytyvää puutetta.
Toki tuo vanhan pojan puute viittaa siihen puutteen muotoon, jossa seuraavaa sukupolvea ei ole. Toivotaan, että tämä puute tarttuisi myös näihin tyhjän hypottajiin.
