Kaivoslaki uudistettava pintaa syvemmältä, osa 1.
Voimassa olevan kaivoslain 1 §:n mukaan lain tarkoituksena on edistää kaivostoimintaa ja järjestää sen edellyttämä alueiden käyttö ja malminetsintä niin, että ne ovat yhteiskunnallisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestäviä.
Kaivoslain uudistuksessa on välttämätöntä, että lain tarkoitukseen lisätään vaatimus sosiaalisesta kestävyydestä ja korostetaan selvästi nykyistä enemmän ekologista kestävyyttä. Samalla lakiin voi lisätä vaatimuksen vastuullisuudesta ympäristöä ja ihmisiä kohtaan.
Nykyisessä kaivoslain 1 §:ssä todetaan lain tarkoituksesta: ”Lain tarkoituksen toteuttaminen edellyttää yleisten ja yksityisten etujen turvaamista ottaen erityisesti huomioon:
1) kaivostoiminnan harjoittamisen edellytykset;
2) kiinteistöjen omistajien ja yksityisten haitankärsijöiden oikeusasema;
3) toiminnan vaikutukset ympäristöön ja maankäyttöön sekä luonnonvarojen säästävä käyttö”.
Mikäli edellä esitetyt numerot tarkoittaisivat tärkeysjärjestystä, tulisi kohtien yksi ja kolme vaihtaa paikkaa. Ensin tulee turvata ympäristön ja luonnon sekä maanomistajien asema. Kun nämä on varmistettu vyöllä, henkseleillä ja hakaneulalla, voidaan mahdollisesti harkita kaivostoimintaa millään alueella.
Ihmisten kokemukset kaivostoiminnan kestävyydestä antavat siitä varsin synkän kuvan. Onko kaivosalan toimijoilla aitoa halua ja onko Lontoon tai Toronton pörssiin listautuneella ylikansallisella yhtiöllä mitään intressiä pyrkiä kestävään kaivostoimintaan?
Tällä hetkellä näyttää siltä, ettei kestävyyden tavoittelu ole yhtiöiden priorisoinnissa kovinkaan korkealla. Ainoa mahdollinen haitta kestävyydestä tinkimisessä on mainehaitta, mutta sillä ei toimijoille ole merkitystä niin kauan, kun se ei vaikuta viivan alle jäävään.
Ja se viiva on ainoa asia, johon yhtiöiden johdossa katsotaan. Ympäristö ja ihmiset ovat vain taustakohinaa, joka peittyy dollareiden ja eurojen rauhoittavaan kahinaan.
Suomella ei ole globaalia velvoitetta huolehtia jonkin mineraalin saatavuudesta eikä yhdelläkään suomalaisella maanomistajalla ole velvoitetta antaa maataan tähän tarkoitukseen.
