Satuitko tietämään?
Satuitko tietämään, että kaupunkien keskustoista valuu vesistöihin ravinne- ja kiintoainepäästöjä lähes yhtä paljon kuin pelloilta? Todennäköisesti et, jos et lue Maaseudun Tulevaisuutta.
Kaupunkiekosysteemitutkimuksen professori Heikki Setälä Helsingin yliopistosta kertoo Maaseudun Tulevaisuuden haastattelussa 13.9.2021, että vesistöihin päätyvät kaupunkivedet kaikkine roskineen eivät näy missään tilastoissa. Eivät edes Luonnonvarakeskuksen ravinnepäästölaskelmissa, joissa korostuvat vain maatalouden päästöt.
Satuitko tietämään, että peltojen fosfori hupenee ja ne sitovat hiiltä? Todennäköisesti et, jos et lue Maaseudun Tulevaisuutta.
Viljavuuspalvelun tutkimusagrologi Virpi Saksa kertoo Maaseudun Tulevaisuuden haastattelussa 14.9.2021, että viljavuusnäytteiden fosforipitoisuudet ovat laskeneet koko 2000-luvun ajan. Koko EU-ajan lannoitusta on rajoitettu ja sen seurauksena liian alhaisista fosforitasoista kärsivien peltojen määrä kasvaa. Lähes neljännes pelloista on luokissa huono tai huononlainen.
Joku asiaan vihkiytymätön saattaa nyt ajatella, että sepäs mainio juttu ja Itämeri pelastuu. Väärin. Jos ja, kun fosforia on liian vähän seuraa siitä muiden ravinteiden hyödyntämisen heikkeneminen ja esimerkiksi typen huuhtoutumisriski kasvaa. Hyvin kasvava pelto on ympäristön kannalta aina paras vaihtoehto.
Liian alhainen fosfori aiheuttaa ongelmia myös rehukasvien viljelyyn, koska mm. nauta tarvitsee rehusta monipuolisesti eri ravintoaineita ja fosfori on silloin tärkeässä roolissa. Toki, jos et pidä eläimistä niin silloin tämä ei ole sinulle relevantti kysymys.
Toinen samaisessa uutisessa esille tullut asia on, että peltojen multavuus on menossa parempaan suuntaan eli käytännössä ne sitovat paremmin hiiltä. Se on sitä hiiliviljelyä se, kun maasta pidetään huolta eli sitä viljellään hyvin. Siihen tarvitaan myös fosforia.
Satuitko tietämään, että turvepeltoja on Suomessa todennäköisesti paljon vähemmän, mitä on annettu ymmärtää? Todennäköisesti et, jos et lue Maaseudun Tulevaisuutta.
ProAgrian erikoisasiantuntija Risto Jokela ja Viljavuuspalvelun toimitusjohtaja Anu Halonen kertovat Maaseudun Tulevaisuuden haastatteluissa 5.7.2021 ja 14.9.2021, että tutkimusten mukaan turvepeltojen määrä on selvästi arvioitua pienempi.
Jokelan mukaan turvepeltoja on alle puolet siitä, mitä kansallisessa kasvihuonekaasujen inventaarissa on laskettu. Halonen puolestaan kertoo, että Viljavuuspalvelun tekemissä viljavuusnäytteiden analyyseissä turvepeltojen osuudeksi tulisi alle neljä (4) prosenttia pelloista. Niin sanotun virallisen totuuden mukaan turvemaita olisi nelinkertainen määrä.
Miksi kartta (inventaari) ja maasto (viljavuusnäytteet) eivät sitten vastaa toisiaan? Siitäpä kipakka väittely syntyykin. Virallisen totuuden eli inventaarin tekijät pitävät Jokelan tietoja väärinä eikä Viljavuuspalvelunkaan vuosien ja vuosikymmenten mittaisia viljavuustutkimuksia hyväksytä tietolähteeksi. Jaa, miksi ei? Olisiko siksi, etteivät ne tue ns. virallista totuutta?
Satuitko tietämään, että lauantaina 4.9.2021 vietettiin Suomalaisen ruoan päivää ja lauantaina 11.9.2021 Lähiruokapäivää? Todennäköisesti et, koska ne eivät ylittäneet Maaseudun Tulevaisuutta lukuun ottamatta juuri minkään muun median uutiskynnystä.
Googlen haussa ensimmäiset mediaosumat Suomalaisen ruoan päivästä tulivat sivulla kolme (3), jossa tamperelainen Radio Sun uutisoi asiasta ja sivulla neljä (4) Kansanuutisten blogissa. Lähiruokapäivän osalta Joutsenolehti löytyi sivulta kuusi (6) Googlen osumissa.
Mutta hei, ketä kiinnostaa ja toisaalta onhan se aivan uusi tilanne monelle toimitukselle yhdistää suomalainen maatalous ja ruoka toisiinsa. Niinku tavallaan sillai positiivisessa kulmassa tarjoiltuna.
Satuitko muuten tietämään, että suuresti Suomessa suositun kyproslaisen halloumin tuotanto perustuu EU:n railakkaimpaan antibioottiruokintaan? No tämä kyllä pitäisi kaikkien tietää, kun se on ollut Hesarissa.
Helsingin Sanomat 6.8.2021 kertoo, että Kyproksella tuotantoeläimille syötetään antibioottia ei lääkinnällisistä syistä, vaan niiden kasvun edistämiseksi. Kun Suomessa tuotantoeläimille annetaan antibiootteja keskimäärin 18,7 milligrammaa/eläin/vuosi ja vain lääkärin määräyksestä, Kyproksella määrä on 466,3 milligrammaa ja ihan vaan rehun jatkeena.
Väheneekö kyproslaisen halloumin käyttö Suomessa, lopettavatko suomalaiset kauppaketjut sen tuonnin? Ei ja ei. Älkää kysykö, miksi, koska vastaus kertoo sen, että loppujen lopuksi vastuullisuus elintarvikeketjun loppupäässä on varsin tulkinnallinen käsite.
Mitä sitten?
No sitä sitten, että kannattaa perehtyä asioihin tutustumalla eri lähteisiin ja lukea useampaa kuin yhtä lehteä tai kuunnella useampaa kuin yhtä kanavaa radiosta. Maailmankuvaa ei kannata muodostaa pelkästään Helsingin Sanomien tai Maaseudun Tulevaisuuden perusteella. Lue molempia ja vielä vaikka kolmatta ja neljättä ja muodosta se maailmankuvasi sitten, ihan itse. Kaikista suurin virhe on heittäytyä ns. yhden asian liikkeiden ”tiedon” varaan.
Mikäli haluat muodostaa reilun ja tasapainoisen kuvan maaseudusta, joudut tekemään vähän enemmän töitä. Valtaosa Suomen medioista ei nimittäin ole maaseudusta kiinnostunut. Ja, mikäli on voi tapaukset jakaa karkeasti kahteen kategoriaan:
1) maaseudulla on kalliita kaupunkilaisten maksettavaksi ja kärsittäviksi jääviä ongelmia ja
2) maaseudulla eletään kiiltokuvamaista elämää vanhassa puutalossa, jonka metropolin hektisestä oravanpyörästä itsensä irti repäissyt hyvätuloinen maallemuuttaja on rempannut keskiaukeamakuntoon.
Eikä siinä mitään, on siellä näitäkin. Mutta on siellä paljon muutakin, ainakin numeroon 176 saakka, ellei enemmänkin. Ne kannattaa käydä kaikki läpi.
