Yksityisteiden hyvä kunto helpottaa puunkorjuuta

 

Teksti ja kuvat: Tiina Judén

Tammikuusta maaliskuuhun eletään vilkkainta puunhakkuuaikaa. Metsäteollisuus maksaa parhaat hinnat puustoista, joiden tiet ovat hyvässä kunnossa.

Epävarmuus ja huonokuntoiset metsätiet aiheuttavat puunhankintaan kausivaihtelua, jonka lisäkustannukset metsäteollisuudelle ovat vuosittain noin 70 miljoonaa euroa.

Suomen teistä noin 360 000 kilometriä on yksityisteitä. Noin 120 000 kilometriä näistä on metsäteitä, jotka on rakennettu metsätalouden tarpeisiin.

Suomen metsäkeskuksen elinkeinopäällikkö Jouni Väkevä kertoi, että yksityisteiden kunto rapistuu ja on yksi puunkorjuun suurimpia haasteita.

-Etelä-Savon alueellisen metsäohjelman tavoitteena on, että vuodessa saataisiin tehtyä 120 kilometriä metsäteiden perusparannuksia ja uusia metsäteitä kemera -varoin, Väkevä sanoo.

Jos mukaan otetaan muutkin, kuin kemera -tukikelpoiset metsätiet, on tarve kaksinkertainen.

Tällä hetkellä Etelä-Savon *kemera-hankkeiden määrä on ollut vain 50 kilometriä vuonna 2017 ja alle 20 kilometriä vuonna 2018. Korjausvelka siis kasvaa.

*Kestävän metsätalouden rahoituslakiin perustuvasta valtion tukimuodosta käytetään nimeä kemera. 

 

Hanke aktivoi ja auttaa tiekuntia

Kenellekään ei liene yllätys, että niin julkinen, kuin yksityinen tieverkko rapistuu vuosi vuodelta. Nyt yksityisteiden kohennukseen haetaan keinoja uuden kaksivuotisen hankkeen avulla.                                     

Kaakkoisen Suomen yksityistiestön parantamishankkeen tavoitteena on lisätä yksityisteiden kunnossapitoa ja perusparannusta sekä kehittää sähköisiä tietietoja ja palveluita. Hanke on saanut rahoituksestaan 80 prosenttia maaseuturahastosta Etelä-Savon, Kaakkois-Suomen sekä Etelä-Karjalan ELY-keskukselta sekä 20 prosenttia muilta yhteistyötahoilta, kuten metsänhoitoyhdistyksiltä ja metsäteollisuusyrityksiltä.

-Hankkeen tarkoituksena on aktivoida ja auttaa tiekuntia. Järjestämme muun muassa kuntakohtaisia yksityistiepäiviä ja webinaarejä, joissa tarjotaan koulutusta tienhoitoasioihin, Väkevä kertoo.

Noin 40 prosenttia metsänomistajista asuu eri paikkakunnalla, kuin heidän omistamansa metsätila sijaitsee. Tätä varten valmistellaan sähköinen tietopalvelu tiekunnista ja palvelun tarjoajista.

-Jos tiekunnan osakkaat eivät tunne toisiaan, pääsee tienhoito usein hiipumaan, Väkevä toteaa.

 

Suhdannehuiput on ohitettu

Metsäteollisuuden suhdannehuippu on näillä näkymin ohitettu, mutta puun kysyntä jatkuu edelleen korkealla tasolla. Puusta maksetut hinnat olivat huipussaan viime vuonna. Metsänomistajien hakkuuaikomukset ovat nähtävissä reaaliaikaisesti Metsäkeskuksen verkkosivuilta.

-Etelä-Savon puuston vuotuinen kasvu ja poistuma on yhdeksän miljoonan motin tasoa. Metsien kehitysluokkarakenteen ja tulevan kehityksen puolesta puuta kannattaisi Etelä-Savossa hakata enemmänkin, kuin suurin kestävä hakkuumahdollisuus, mutta ilmastonmuutoskeskustelun kannalta tämä voisi aiheuttaa kritiikkiä, sanoo Suomen metsäkeskuksen aluejohtaja Antti Heikkilä.

Valtakunnallinen metsäneuvosto ei ole nostanut hakkuutavoitteita esityksessään Kansallisen metsästrategian päivittämiseksi.

Heikkilä korostaa taimikoista ja nuorista metsistä huolehtimisen tärkeyttä sekä oikeiden puulajien sekoitusta.

-Kuivahkojen alueiden kuusikot ovat riskitekijöitä erilaisten tuholaisten osalta. Ei voi myöskään vähätellä ympäristönäkökulmien huomioimista ja vesiensuojelun tärkeyttä, Heikkilä toteaa.

Hyvä metsien hoito on ilmastoon vaikuttamista ja ilmastonmuutokseen varautumista.

Heikkilä näkee tärkeänä myös fossiilisten tai muuten luontoa kuluttavien raaka-aineiden korvaamisen puuraaka-aineilla.

 

Uusi satelliittikuvaus auttaa löytämään kipupisteet

Pieksämäellä on pilotoitu metsävaratietojen kaukokartoitusta. Valtakunnallisesti ensimmäinen inventoinnin kierros valmistuu vuoden 2020 aikana. Keilaus- ja kuvausohjelman tavoitteena on tehostaa kestävää puuhuoltoa, edistää metsänhoitoa ja ylläpitää monimuotoisuutta.

Ajantasaistettua kuviotietoa on noin 14 miljoonaa hehtaaria. Tämä käsittää kaikki yksityismetsät. Tämä tieto palvelee niin metsänomistajia, toimijoita ja koko yhteiskunnan tarpeita. Metsätietoekosysteemi mahdollistaa myös kaupallisten palveluiden tuottamisen.

Etelä-Savossa on metsätiedon keruussa alueellisesti panostettu erityisesti koealamittauksen uudistamiseen. Satelliittikuvaus erottaa karkeasti metsänhoidon tekemiset ja tekemättä jättämiset.

-Tämä auttaa tulkitsemaan, tarvitseeko mennä luontoon tarkastamaan metsää vai ei, kertoo Metsäkeskuksen rahoitus- ja tarkastuspäällikkö Sari Aldén.

 

metsään.fi

-Voit tehdä Kemera-hakemuksen tai hirvituhoilmoituksen sähköisesti

-Näet omat tilatiedot tunnistautumisen kautta

-Hakemuslomake, kartta, metsävaratiedot ja kiinteistötiedot kaikki yhdessä paikassa

-Palvelu ohjaa hakemuksen teossa -vähemmän virheitä -nopeampi päätöskäsittely